Meteorologi: Koko Suomessa nyt Lapin sää, jopa kylmempääkin

Julkaistu

Sää kylmenee loppuviikon aikana. Öisin pakkasia voi olla selkeillä alueilla eteläistä Suomea myöten. Etenkin itään on tulossa lumisateita, mutta sateet voivat olla räntää tai lunta paikoin ja ajoittain muuallakin.

Sää on loppuviikolla ajankohdan keskimääräistä kylmempää, öisin voi olla pakkasta koko maassa.

Pakkasyöt yleistyvät koko maassa ja päivälämpötilat jäävät lähipäivinä maan eteläosaa myöten vain vähän plussan puolelle, enimmillään noin viiden asteen vaiheille. Sää onkin loppuviikolla suuressa osassa maata 5–8 astetta ajankohdan keskimääräistä kylmempää, Lapissa 2–4 astetta.

Read more

Syyskuun sää: Mittaushistorian kolmanneksi helteisin syyskuu – loppukuussa kaivettiin talvitakit esiin

Julkaistu

Syyskuussa mitattiin Suomen mittaushistorian toiseksi myöhäisin hellepäivä, kun 10. syyskuuta lämpötila nousi korkeimmillaan 26,2 asteeseen. Se oli samalla kuukauden korkein lämpötila. Yhteensä syyskuussa oli kolme hellepäivää. Tämä lukema yltää tilastoissa syyskuisten hellepäivien jaetulle kolmannelle sijalle. Kuun loppupuoliskolla pakkasia oli ajoittain etelässä asti ja Pohjois-Lappiin saatiin ensilumi. Sadetta tuli etenkin maan länsi- ja lounaisosassa reilusti, paikoin jopa yli kaksinkertainen määrä syyskuun keskimääräiseen verrattuna. Maailmalla hurrikaani Dorian runteli Bahamaa, Espanjassa rankkasateet aiheuttivat pahoja tulvia.

Syyskuu oli Suomessa keskilämpötilaltaan maan eteläosassa sekä pohjoisessa asteen verran keskimääräistä lämpimämpi ja maan keskivaiheilla keskiarvon tuntumassa.

Syyskuun alku oli jopa kesäisen lämmin, mutta sateita tuli paikoin runsaasti. Kuun puolivälin jälkeen sää viileni ja pakkasia mitattiin etelässä asti, Pohjois-Lapissa satoi jo lunta. Kuva: Maarit Siitonen
Lue lisää → ”Syyskuun sää: Mittaushistorian kolmanneksi helteisin syyskuu – loppukuussa kaivettiin talvitakit esiin”

Pipot päähän -viikko tulee!

Julkaistu

Viikko sitten lämpötilat nousivat hellelukemiin, nyt siitä ei ole pelkoa!
Lämpötilat jaksavat nousta kaksinumeroisiin lukemiin vain aivan etelässä, sielläkin lämpötila tulee olemaan parhaimmillaankin 12 °C tienoilla.

Suurimmassa osassa Suomea lämpötila pysyy päivisin 5 ja 10 asteen välillä ja öisin esiintyy yöpakkasia etenkin Lapissa, viikon edetessä paikoin myös jopa maan eteläosassa.

Kuva: Minna Hurri-Hyvärinen
Lue lisää → ”Pipot päähän -viikko tulee!”

Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro

Julkaistu

Tänään perjantaina talvi kolkuttelee toden teolla jo maan pohjoisosassa, sillä osa Lapista on saamassa ensilumen ja paikoin lunta kertyy yli viisi senttimetriä. Ensilumen määritelmähän on se, että lunta täytyy kesäaikana olla aamun mittauksissa klo 9 vähintään senttimetrin verran, talviaikana kelpuutetaan klo 8 mittaustulos. Näin ollen jos jostain kohtaa tänään satava lumi ehtii sulamaan ennen huomisaamua, ei sitä vielä ensilumeksi lasketa. Pysyvää lumipeitettä tästä ei ole kuitenkaan vielä tulossa, sillä ensi viikolla on lokakuisen lämpöaallon vuoro: etelässä lukemat ovat niin korkeita kuin tähän aikaan vuodesta vain voi olla ja Lapista lumet sulavat vauhdilla.

Pöllyävää lunta Kilpisjärven teillä perjantaiaamuna. Iltapäivän kuluessa lunta voi pyryttää Lappiin yli 5 cm. / Kuva: Liikennevirasto, kelikamerat

Kolea viikonloppu

Lapissa viikonloppu on kylmä ja talvinen: päiväsaikaankin lämpötila jää paikoin pakkasen puolelle ja sunnuntain vastaisena yönä saatetaan mitata tämän syksyn pohjalukemat, kun pakkasta voi paikoin olla 10…15 astetta. Etelässä viikonloppua voisi luonnehtia vaihtelevaksi: lauantai on poutaisempi päivä, sunnuntaina tuulee, sataa ja on hyvin koleaa. Maanantaiaamuksi sitten pakastuu ja tienpinnat jäätyvät – ikäviä keliongelmia odotettavissa. Maanantain jälkeen tosin keliongelmista ei kannata hetkeen välittää, sillä lämpöaalto tekee tuloaan.

Lue lisää → ”Ensin lunta tupaan, ensi viikolla lämpöaallon vuoro”

Syksy tuo mukanaan vaikeasti ennustettavat sumupilvet

Julkaistu

Sisämaassa alkusyksy on luvattua sumujen aikaa. Kylmien, selkeiden ja heikkotuulisten öiden sivutuotteena syntyy näyttäviä aamusumuja peltojen, notkelmien ja vesistöjen ylle. Sumut ovat usein hyvin paikallisia ja haihtuvat iltapäiväksi, jolloin ne eivät aiheuta merkittäviä ennustusvirheitä. Syksyn edetessä sumujen haihtuminen vaatii kuitenkin enemmän aikaa, kun haihtumiseen tarvittavaa energiaa eli auringonsäteilyä, saadaan päivä päivältä vähemmän.

Pahimmassa tapauksessa syksyllä tilanne on seuraava: meteorologi on ennustanut sumujen mahdollisuutta aamulla, jonka jälkeen koittaisi lämmin ja aurinkoinen syyspäivä. Tyypillisesti sumu hälveneekin iltapäiväksi – vielä ainakin syksyn alkupuoliskolla. Joskus sumusta saattaa kuitenkin muodostua laaja-alaisempi, jolloin sumukehitys jatkuu pitkälle aamupäivään saakka. Tällöin sumu yleensä ”hälvenee” alaosiltaan, mutta jatkaa kehittymistään yläosistaan kohoten ja muodostaen tiiviin sumupilvilautan, joka saattaa alaosistaan tihuttaa vettä. Lupauksia aurinkoisesta ja lämpimästä päivistä ei tällöin lunasteta, sillä sumupilvi voi jäädä roikkumaan taivaalle koko päiväksi.

Sumupilvilautta voi viedä mennessään luvatun auringonpaisteen. Kuva: Markus M/Foreca

Sumujen paikallisuuden vuoksi niiden ennustaminen on hankalaa siinä missä kesäisten kuurosateidenkin. Tiedetään, että sumuja syntyy, mutta on hankala sanoa, mihin kohtaan tarkalleen. Jos sumusta muodostuu sitkeä ja laaja-alainen, se voi heilauttaa lämpötilaennustetta useilla asteilla alaspäin. Auringonsäteilyn lämmittävä vaikutus ei jaksa tunkeutua paksun sumupilvikerroksen alle, jolloin lämpötila jää ennustettua alhaisemmaksi. Syksyinen korkeapaine ei enää takaa aurinkoisia säitä, jos mukana ei ole tuulikomponenttia, joka hajottaa sumun tehokkaammin kuin syksyn edetessä vähenevä auringonsäteily.

Syksyisiä sumutyyppejä on kaksi: kiinteän maan ylle syntyvä säteilysumu ja järvien ylle syntyvä sekoitussumu. Säteilysumu syntyy nimensä mukaisesti säteilyjäähtymisen seurauksena, jolloin pitkäaaltosäteilyn karkaaminen maanpinnalta ilmakehään kylmentää maanpinnan läheisyydessä olevan ilmakerroksen ja saa siinä olevan vesihöyryn tiivistymään näkyväksi sumuksi. Sekoitussumuja tavataan puolestaan vesistöjen yllä, jolloin kylmä ilma sekoittuu veden yläpuolella olevaan kosteaan ja lämpimämpään ilmakerrokseen, ja erityyppisten ”ilmojen” sekoittuminen aikaansaa sumun.

Säteilysumuja syntyy sisämaassa selkeinä ja heikkotuulisina syysiltoina ja -öinä. Maanpinnalta ylöspäin ilmakehään karkaava lämpösäteily aiheuttaa maanpinnan kylmenemisen, jolloin myös sen yläpuolinen ilmakerros jäähtyy. Sumuja syntyy, jos ilman lämpötila laskee nk. kastepistelämpötilaan saakka, jolloin ilmassa oleva vesihöyry muuttuu näkyväksi.

Alkusyksyn säteilysumua auringonlaskun jälkeen (kuva: Markus Mäntykannas)

Tunnistatko syksyiset sääilmiöt?

Julkaistu

Suomen syksy on vuodenajoista toisiksi lyhyin, tosin useana vuotena ns. meteorologinen syksy on ainakin eteläisessä Suomessa jatkunut pitkälle joulukuun puolelle. Terminen syksy lasketaan alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi +10 ja 0 asteen välillä. Syksy vaihtuu termiseksi talveksi silloin, kun vuorokauden keskilämpötila tipahtaa pakkasen puolelle. On olemassa myös muita sykysisiä termejä, joista tärkeimmät käydään tässä läpi.

1. Halla

Selkeinä ja heikkotuulisina syysöinä maanpinta kylmenee nopeasti, mutta ylempänä oleva ilmakerros jäähtyy hitaammin. Hallaksi lasketaan ilmiö, jolloin maanpintatasossa lämpötila laskee kasvukauden aikana pakkasen puolelle. Ankaran hallan vallitessa lämpötila laskee alle -4 asteeseen maanpinnalla.

2. Yöpakkanen

Ensimmäisistä yöpakkasista aleltaan yleensä puhua maan pohjoisosassa jo elo-syyskuun puolella, etelämpänäkin viimeistään lokakuussa. Yöpakkasen vallitessa lämpötila on pakkasen puolella myös kahden metrin korkeudessa, missä viralliset lämpötilamittaukset tehdään.

3. Kuura

Kuuraa syntyy vesihöyryn härmistyessä suoraan kiinteään muotoon eli jääksi. Kun ilmassa tai pintojen lähettyvillä on tarpeeksi vesihöyryä ja lämpötila laskee pakkasen puolelle, voi kuuraa muodostua. Kuuraliukkaus on talvisin ongelma liikenteessä: vaikka ilman lämpötila olisikin plussan puolella, voivat tienpinnat käväistä pilvipeitteen repeilyn seurauksena pakkasen puolella ja kuuranmuodostus alkaa. Suurena haasteena onkin talvisin ennakoida, missä tämä tapahtuu. Suuret ja sulat vesistöt kuitenkin edesauttavat ilmiön syntymistä.

4. Huurre

Huurre saatetaan välillä sekoittaa kuuraan. Huurretta muodostuu, kun pienet alijäähtyneet pisarat synnyttävät nk. jääsumua ja tarttuvat kiinni rakenteisiin tai pintoihin. Huurretta muodostuu vain, kun ilman suhteellinen kosteus on 100 %.

5. Kaste

Erityisesti syysaamuisin kylmän yön jäljiltä maanpinnalla ja kasvustossa voi olla nk. kastetta. Kastetta syntyy, kun ilman lämpötila laskee tarpeeksi alas ja kohtaa kastepistelämpötilan, jolloin ilmassa oleva vesihöyry alkaa tiivistyä pieniksi pisaroiksi. Usein tämä tapahtuu juurikin maanpintatasolla, joka kylmenee ilmakerrosta nopeammin.

6. Säteilysumu

Tämä sumutyyppi on syyssumuista yleisin ja sitä esiintyy sisämaassa erityisesti syys-lokakuussa. Säteilysumun syntyminen voi alkaa jo illalla heikkotuulisella ja selkeällä säällä. Tällöin maanpinnalta karkaa voimakkaan ulossäteilyn seurauksena lämpöenergiaa ja lämpötila laskee yötä kohden. Lämpötilan laskettua tarpeeksi ja saavutettua nk. kastepistelämpötilan voi sumua suotuisissa olosuhteissa syntyä. Säteilysumua syntyy erityisesti laaksoalueilla, jonne kylmä ja raskas ilma yöaikana valuu. Aurinko hälventää aamupäivän aikana vähitellen säteilysumut, mutta syksyn edetessä ne voivat olla pitkäkestoisiakin.

7. Intiaanikesä

Suomessa varsinaisesta intiaanikesästä voidaan puhua, mikäli jo termisen syksyn alettua saadaan uusi kesäinen jakso. Intiaanikesästä ei siis oikein voi puhua vielä esimerkiksi elokuussa, mutta syys-lokakuun puolella Suomeen saapuva kesäinen tuulahdus sopii hyvin intiaanikesän määritelmään.

8. Myrsky ja myrskypuuskat

Syksy ja alkutalvi ovat Suomessa ja pohjoisilla leveysasteilla syysmyrskyjen aikaa. Myrskyksi luokitellaan tilanne, jolloin tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvo ylittää 21 m/s. Myrskypuuskissa tuuli käväisee myrskylukemissa vain hetkellisesti. Kovimmat puuskatuulet voivat olla yli 1.5 kertaa keskituulen nopeutta voimakkaampia. Suomen merialueilla esiintyy keskimäärin eniten myrskyjä marras- ja joulukuussa, mutta tiettävästi maa-alueilla myrskyä ei ole koskaan esiintynyt tunturiasemia lukuun ottamatta.

9. Föhn-tuuli

Föhntuuli on Skandien ja Alppien rinteiden yli puhaltava lämmin ja kuiva tuuli. Kun ilmavirtaus joutuu pakotettuun nousuun kohdatessaan vuorijonon, tiivistyy ylempänä ilmassa oleva kosteus pilviksi ja sateiksi ja ilma viilenee. Kun ilma vuoren toisella puolella laskurinteellä laskee, kuivuu ja lämpenee se matkallaan selvästi. Suomessa on talvisin toisinaan föhn-tuulitilanteita, jolloin läntisessä Suomessa ja Tornionjokilaaksossa lämpötila on kohonnut jopa lähes kymmeneen asteeseen. Marraskuussa 2015 Suomessa syntyi uusi kuukausikohtainen lämpöennätys föhn-tuulen ansiosta. Tällöin lämpötila kohosi Kemiössä 14,3 asteeseen.

10. Ensilumi

Ensilumi on käsitteenä hiukan hämäävä. Meteorologisesti ensilumeksi ei suinkaan lasketa tilannetta, jolloin maa on ensimmäistä kertaa valkoinen. Lunta täytyy olla aamun virallisissa mittauksissa talviaikana klo 8 ja kesäaikana klo 9 vähintään yhden senttimetrin paksuinen kerros. Ensilumen määritelmä ei täyty, jos esimerkiksi illalla satanut paksumpikin lumivaippa ehtii sulaa aamuun mennessä pois.

Syksyn väriloistoa riitti vielä marraskuun puolelle v. 2015 Helsingin Kaivopuistossa. (Kuva: Markus M.)
Syksyn väriloistoa riitti vielä marraskuun puolelle v. 2015 Helsingin Kaivopuistossa. (Kuva: Markus M.)