Korkeapaine saattaa pyöräyttää kesäisen sään Suomeen ensi viikolla

Julkaistu

Kevät on kulunut kuin siivillä. Työväen ja ylioppilaiden juhla, vappu, kruunaa kevään ja aloittaa uuden aikakauden. Olemme enää reilun puolentoista kuukauden päässä kesäpäivänseisauksesta – ajasta, jolloin aurinko lankeaa korkeimmillaan pohjoiselle pallonpuoliskolle. Toukokuu on luonnossa suurta muutosten aikaa, kun talven näännyttämä kasvillisuus herää henkiin silmissä. Suuria muutoksia on odotettavissa jo ensi viikolla.

Suomi on kuulunut huhtikuun viimeisinä päivinä kahden ilmamassan väliselle rajavyöhykkeelle, johon muotoutuikin nk. stationäärinen rintama. Ne voivat kasvaa pituudeltaan jopa useiden tuhansien kilometrien mittaisiksi ja usein ovatkin nimensä mukaisesti hidasliikkeisiä tai jopa paikallaanpysyviä eli stationäärisiä. Osittain tämän rintamatyypin johdosta osassa eteläistä Suomea, itäisellä Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa, onkin viimeisen viikon aikana satanut enemmän kuin koko huhtikuussa keskimäärin. Samaan aikaan itäisessä Suomessa on hätyytelty jo useaan otteeseen 20 asteen rajaa, ja Rovaniemellä mitattiin Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapin kaikkien aikojen huhtikuun toisiksi korkein lukema, 19.5 astetta.

Kesäinen korkeapaine Eurooppaan?

Suursäätilan muutos saattaa tuoda Suomeen ensi viikolla esimakua kesästä. Malleissa on tällä hetkellä viitteitä siitä, että Suomen itäpuolella oleva korkeapaineen keskus heikkenee, mutta antaa samalla ”siemenen” maamme eteläpuolelle muotoutuvalle uudelle korkeapaineelle ensi viikon alkupuolella. Eurooppalainen malli synnyttää korkeapaineen jo viikon puoliväliin mennessä, yhdysvaltalaisessa mallissa se näkyy selvemmin viikon loppupuolella. Mallit näyttäisivät kuitenkin olevan yksimielisiä korkeapaineen sijainnista.

Suomen eteläpuolelle syntyvä korkeapaine saattaa ensi viikolla pyöräyttää maahamme kesäistä ilmamassaa asteittain. Mitä pidemmälle kohti loppuviikkoa mennään, sitä lämpimämmäksi säätila näyttäisi kehittyvän. Heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä lämpötila voi alkuviikon jälkeen kohota päivittäin jossain päin maan etelä- ja keskiosaa 20 asteen tuntumaan, loppuviikolla tätäkin korkeammalle. Kaiketi lämpötilaerot tasoittuvat ja palaavat ”ruotuun”, eli pohjoinen ja itä viilenevät, mutta etelä ja länsi lämpenevät.

Huomauttaisin kuitenkin, että lämpenemisestä ja mahdollisesta kesäisestä säästä huolimatta kesää ei vielä tässä vaiheessa kannata julistaa alkavaksi. Ensi viikolla elämme vasta toukokuun alkua, ja termisen kesän alkaminen vaatii verrattain pitkän ajanjakson, jonka aikana vuorokauden keskilämpötilan tulisi keskimäärin pysytellä 10 asteen yläpuolella. Kylmät ilmamassat väijyvät vielä tähän aikaan vuodesta Suomea, ja lupaavasti alkanut lämmin jakso voi hetkessä vaihtua täysin päinvastaiseksi. Eletään siis päivä tai korkeintaan viikko kerrallaan Suomen säästä puhuttaessa.

Toukokuun alussa korkeapaine saattaa parkkeerata Suomen eteläpuolelle ja tuoda meille maistiaisen kesäisestä säästä. / kuva: MTV Uutiset
Toukokuun alussa korkeapaine saattaa parkkeerata Suomen eteläpuolelle ja tuoda meille maistiaisen kesäisestä säästä. Tässä eurooppalaisen säämallin näkemys Euroopan suursäätilasta ensi viikon puolivälissä / kuva: MTV Uutiset

 

Wappusääennuste

Julkaistu

Vappu lähestyy! Tampereen teekkarit lähestyivät meitä hyvän Wappusään anomuksella, itse anomuksen voi lukea tästä:

Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit
Kuva: Foreca / Tampereen teekkarit

Seuraavassa heille kirjoitettu vastaus, joka sisältää sääennusteen vapuksi koko maahan. (Pahoittelut oudoista pisteistä kappaleiden välissä, ne olivat ainoa äkkiseltään keksimäni tapa saada sivu näyttämään kappalevälit)

 

Arvoisa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarisektori,

Kiitän teitä hyvän Wappusään anomuksestanne ja onnittelen teitä mitä kunnioittavimmin 50-vuotisjuhlavuotenne johdosta.

.
Toivon, että ette katso pahalla sitä, että ulotan Wappusäätiedotuksen koskemaan myös muun Suomen Wapunviettäjiä; näin nekin Tampereen Teekkarit, jotka joutuvat viettämään Wappua ei-Tamperelaisissa olosuhteissa muualla Suomessa, tulevat huomioitua.

.
Pohdimme tämän Wapun säätä pitkään ja hartaasti ja päädyimme seuraavanlaiseen tulokseen:

.

Lauantai

.
Lauantai on se päivä, jolloin harmaasta arjesta siirrytään Wapun juhlallisuuksiin. Halusimme sään nostavan Wapunvieton ympäristöstään esiin; siksi maan etelä- ja länsiosassa, myös Tampereella, päivä alkaa osin pilvisenä, muutama sadekuurokin on odotettavissa. Illansuussa, juuri lakkien asettamisen aikoihin, sadekuurot haihtuvat, pilviverho alkaa väistyä ja aurinko alkaa valaista juhlatunnelman nostoon virittäytynyttä Wappukansaa.

.
Idässä ja pohjoisessa päätimme antaa auringon paistaa jo aamusta alkaen. Tämä suotakoon lohtuna sen johdosta, että he joutuvat viettämään Wappua kauempana Tampereen Teekkariväestä.

.
Lauantain iltapäivälämpötilat päätimme asettaa seuraavanlaisiksi:
Lämpötila pysyttelee Pohjois-Lappia lukuunottamatta raikkaassa ja haalariystävällisessä 10-13 Celsiusasteen lämpötilassa. Näin liikkuminen juhlapaikasta toiseen ei aiheuta turhaa ahdistusta kuumuuden takia.

 

Wappuyö

.
Wappuyönä juhlakansa on aktiivisimmillaan ja hyvä sää on viihtyvyyden kannalta ensisijaisen tärkeä. Siksi jätimme koko maan sääkartoilta pois kaikki sateet ja annamme nurmikoille ja kaduille lepäilemään ja tunnelmasta nauttimaan asettuneille Wapunviettäjille mahdollisuuden katsella kaunista tähtitaivasta. Lapin seudulla ohut yläpilvikerros estää pahimmat pakkaset, etelämpänä sää on mahdollisia rannikon sumupilviä lukuunottamatta pilvetön.

.
Wappuyön lämpötilat pysyttelevät juhlakansan tapaan positiivisina, +1…+5 asteen paikkeilla.

.

Sunnuntai

.

Sunnuntaiaamun sääksi valitsimme koko maahan juhlavan auringonpaisteen. Aamun Wappupiknik-lämpötilat pysyvät yksinumeroisissa lukemissa, jotta ruoat ja juomat pysyvät tuoreina ja herkullisina.

.

Iltapäivällä idässä ja pohjoisessa selkeä sää jatkuu, mutta etelässä ja lännessä, myös Tampereella, taivaalle kehittyy muutama kumpupilvi Wappukansan mahdollisesti valonarkojen silmien suojaksi ja karanneista Wappupalloista otettujen kuvien taustamateriaaliksi. Kumpupilvillä on joskus tapana innostua liiaksi ja päästää iltapäivällä jokunen sadekuuro, tämä mahdollisuus on myös tulevana Wapunpäivänä. Tarkkoja sadekuurojen paikkoja on mahdoton ennustaa, siksi otamme kastuneille lohduksi vastaan valokuvia ”Sadekuuron kastelema Wapunviettäjä” -teemalla Forecan Instagram- ja Twitter-sivuilla. Instagramissa hashtagit #forecaweather ja #Wappukuuro2016 , Twitterissä @forecasuomi ja #Wappukuuro2016 auttavat löytämään kohtalotovereita.

.

Wapunpäivän iltapäivälämpötilojen suhteen päätimme, että 10-14 astetta on aktiiviselle vapunvietolle paras ratkaisu.  Pohjois-Lapissa lämpötila jää hieman alemmaksi.

.

Tuuli pysyy koko Wapun ajan heikkona, jotta serpentiinin puhallus onnistuisi mahdollisimman sulavasti ja juhlavasti.

 

Toivomme, että koette tämän vuoden Wappusään itsellenne sopivana arvokkaan juhlan kruunaajana. Olemme kiitollisia kutsusta viettämään Wappua kanssanne, mutta ennen vastausta pyydämme tarkennuksen Wappusääanomuksen seuraavan lauseen sisältöön: ”Jos saavutte paikalle ja sää on hyvä, tarjoamme edustajallenne yhden (1) pullollisen kuohuviiniä.”
.

Kysymyksemme kuuluu: mitä meteorologillemme tapahtuu, jos sää on huono?

 

Mitä kunnioittavimmin,
Forecan vuorossa oleva Säämestari,
FM, MuM, FSM Joanna Rinne

Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr
Kuva: Pasi Pitkänen / Flickr

 

Lunta, rakeita, salamoita, sadetta ja aurinkoa

Julkaistu

Tänään aloittaessani töissä iltavuoron Suomen sadetutkakuva näytti kärpässieneltä. Kuva oli kauttaaltaan pikkuisten pilkkujen peittämä, kukin pilkku vastasi yksittäistä sadekuuroa. Kuuroja oli kerääntynyt isommiksi ryppäiksi pääkaupunkiseudun ympäristöön, salamanpaikannin oli havainnut pilvissä peräti kaksi salamaa.

Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)
Salamahavaintoja kuurojen yhteydessä 23.4.16 klo 14:05 (Kuva: Foreca)

Meteorologin palvelevaan puhelimeen soittaneen asiakkaan mukaan samalla, kun salamat oli havaittu maassa, kuurojen sateet tulivat lumena. Samaa kertoivat muut olomuotohavainnot ja sosiaaliseen mediaan pian ilmaantuneet valokuvat: kuuroissa tuli sekä vettä, räntää, lunta että rakeita.

Lumisateen yhteydessä ei Suomessa usein salamoi, kuinka näin pääsi käymään?

Salamat vaativat syntyäkseen Cumulonimbus-pilven eli korkean kuuropilven. Cumulonimbuksen malliesimerkki on näyttävän korkea valkoinen torni, jonka huipulla lepää komea alasin. Cumulonimbus piilottaa sisään voimakkaat nousevan ja laskevan ilmavirtauksen. Viime päivinä sää on ollut epävakainen ja suosinut kuuropilvien syntymistä, kauniita alasimia on näkynyt omasta koti-ikkunastanikin useita kappaleita.

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)
Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Bernard Dupont / Flickr)

Jotta Cumulonimbus-pilviä voisi syntyä, tarvitaan kolme asiaa: riittävästi kosteutta, epävakaa ilmamassa (epävakaudesta kirjoitin viime viikolla, tekstin voi käydä kertaamassa täältä) sekä jokin asia, joka ”työntää” ilman nousuliikkeeseen. Viimeksimainittu voi olla esimerkiksi auringonpaisteen lämmityksen aiheuttama noste, vuorenrinne, jota pitkin ilma lähtee nousuun tai ilmamassojen välisen rajapinnan eli säärintaman sisäinen noste.

Salama puolestaan vaatii syntyäkseen riittävän suuret jännite-erot pilven ylä- ja alaosan sekä pilven ja maan välillä. Pilven sisäisten jääkiteiden ja vesipisaroiden törmäillessä toisiinsa syntyy pilven alaosaan negatiivinen ja yläosaan positiivinen varaus. Negatiivisen pilven alaosan houkuttamana pilven alapuolelle maahan syntyy positiivinen varaus.

Ukkospilven varaukset (kuva: Paint-taide by Joanna Rinne)

 

Tämän päivän säätilassa kosteutta ja epävakautta oli riittävästi ja aamupäivän auringonpaiste tönäisi nousuliikkeet vauhtiin. Ilma on vielä varsin viileätä, koko maassa päivälämpötilat ovat pysytelleet yksinumeroisissa lukemissa; vastaavassa säätilanteessa lämpimämmällä ilmalla ukkosia olisi kehittynyt varmasti enemmän. Rakeita ja lumihiutaleita ukkospilvessä on aina (ukkospilvestä suurin osa on keskikesälläkin pakkasen puolella!), mutta useimmiten ne ehtivät sulaa ennen maahan osumistaan. Tänään viileä ilma aiheutti sen, että aikaa sulamiseen ei ollut riittävästi, ja me saimme nähdä, ainakin tutkakuvassa, harvinaisehkon lumisateisen ukkoskuuron.

Huomenna on vielä jonkinlainen mahdollisuus vastaavien kuurojen kehittymiseen, ukkosen mahdollisuus on suurin maan lounaisosassa. Hyvää viikonlopun viettoa kaikille!

Kuva: Mike Lewinski / Flickr
Kuva: Mike Lewinski / Flickr

 

Kurjet saapuivat Suomeen

Julkaistu

Kevään edetessä lintujen kevätmuutto on täydessä vauhdissa. Yksi tutuimmista kevätmuuttajista on kurki, joka saapuu monikymmenpäisinä auroina maalis-huhtikuussa. Kurjet ovat 2000-luvulla yleistyneet Suomessa, nykyään niitä pesii käytännössä maan joka kolkassa, tiettävästi 30-40000 yksilöä.

14994398490_b7184c26ec_k
Kurjet ovat varma kevään merkki (Kuva Jane Olsson/Flickr)

Kurjet talvehtivat Välimeren liepeillä sekä Afrikassa. Muuttoreittejä Suomeen on parikin, yksi Espanjan ja Ranskan suunnalta lounaasta, ja toinen suoraan etelästä Itä-Euroopan yli. Tyypillisesti kurjet levähtävät vielä Virossa ennen saapumistaan Suomeen sopivan sään salliessa.

Mikä sitten on hyvä muuttosää? Kurkien, kuten muidenkin lintujen lentonopeus on sen verran alhainen että ne ovat alailmakehän tuulien armoilla. Kuuttakymppiä etenevän linnun on toivotonta lentää 30 km/h vastatuuleen, siksi meille saapuvat kevätmuuttajat joutuvat yleensä odottelemaan etelän-lounaanpuoleisia tuulia.

Kurki käyttää tarjolla olevat nousevat ilmavirtaukset mahdollisimman hyvin hyödykseen. Lentäessään kurki ei räpyttele siipiään ellei ole aivan pakko. Kesäpäivinä ne taittavat matkaa arvokkaasti liitäen, ja kun kohdalle sattuu nouseva ilmavirtaus, jäävät ne siihen kaartelemaan korkeutta keräten. Koska nousevia ilmavirtauksia syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa, ovat kurjet liikkeellä silloin kuin ulkoilmasta nauttivat ihmisetkin. Kevätmuuttoa suosivat siis etelätuuliset, aurinkoiset kevätpäivät.

sat
Lauantain erinomainen muuttosää: etelätuulista ja aurinkoista

Tällainen päivä osui viime lauantaille, jolloin allekirjoittanut ja moni muu Etelä-Suomen taivaalla purjelentokoneella ilmaillut pääsi todistamaan massiivista kurkien muuttoaaltoa. Ensimmäiset kurkiaurat bongattiin maasta aamulla, silloin ne vielä kaartelivat matalalla auringon herättämissä ensimmäisissä nostoissa. Päivällä taivasta täplittivät kumpupilvet jotka voimakas etelätuuli järjesti pitkiin jonoihin. Nämä pilvijonot tarjosivat kurjille muuttoa nopeuttavan valtatien kohti pohjoista. Pilvien alla olevia nousevia virtauksia hyödyntäneet kurjet pystyivät liitämään suoraan kymmeniä kilometreja räpyttelemättä. Tällaisessa säässä taivaalle noussut kurkiaura pystyy taittamaan matkaa satoja kilometreja päivän aikana.

horma
Kurkiaura matkalla pohjoiseen (Kuva Heikki Horma)

Purjelentäjille kurjet ja monet muut linnut ovat tuikitavallisia vieraita pilvien alla. Kurjet ovat petolintujen tapaan erittäin taitavia löytämään nousevat ilmavirtaukset ja vetävät purjelentäjiä puoleensa magneetin lailla, me kun yritämme hyödyntää niitä samaisia nousevia virtauksia. Toki kurkia seurataan aina kunnioittavan välimatkan päästä, samaan suuntaan ja sopivan etäisyyden päässä kaarrellen. Kurki ei muuten ole vierellä lentävästä purjekoneesta moksiskaan. Sattuipa lauantaina siivelle muitakin vieraita, kuten esimerkiksi tämä kalasääksi.

 

sääksi
Kalasääksi kaartaa nousevassa ilmavirtauksessa (Kuva K. Roine)

Kuvan linkki

 

 

 

 

Epävakaa – psykiatrin tarpeessa?

Julkaistu

Meteorologien kuulee usein puhuvan sään tai ilman epävakaisuudesta, joskus sana ”vakaa” saattaa myös livahtaa sääennusteeseen. Meille meteorologeille nuo käsitteet ovat jo aivan opintojen alkuajoilta tutut ja tieto vakaisuudesta kertoo meille paljon siitä, minkälaisia sääilmiöitä voi olla odotettavissa. Mistä siis oikein on kyse?

 

(Varoitus – tämän yksinkertaistetun palikkamallin tarkoitus ei ole pureutua erilaisiin vakaisuuden muotoihin, syihin ja seurauksiin syvällisesti, vaan antaa perustietopaketti sanojen merkityksestä)

Palikkamallissa käytetään esimerkkinä ”ilmapakettia” eli vaikkapa n. kuutiometrin kokoista ilmatilavuutta. Kun ilmapaketta siirretään ylös- tai alaspäin, sen lämpötila muuttuu fysiikan lakien mukaan, mutta ympäristöstä riippumatta. Siirron jälkeen katsotaan, onko sen lämpötila lämpimämpi vai viileämpi kuin ympäristön ja miten se käyttäytyy mahdollisen lämpötilaeron takia.

 

Neutraali tilanne

Troposfäärissä, eli siinä kerroksessa, jossa lähes kaikki sääilmiöt esiintyvät (maanpinnasta n. 8-16 km korkeuteen ulottuva kerros), ilma yleensä viilenee ylöspäin mentäessä. Ilmiö on lentomatkustajille tuttu: ilman lämpötilan näyttävillä ruuduilla voi nähdä, kuinka lämpötila laskee koneen noustessa ja jälleen nousee koneen laskiessa. Esimerkiksi jos ilman suhteellinen kosteus on alle 100%, ilma viilenee n. 9.8 Celsiusastetta kilometriä kohden.

Neutraalissa tilanteessa ilma ei ole vakaata eikä epävakaata. Jos ilmapakettia siirretään ylös- tai alaspäin, se pysyy samanlämpöisenä kuin ympäristönsä ja siirron jälkeen paketti pysyttelee tyytyväisenä sillä korkeudella, mihin se on siirretty.

 

Vakaa tilanne

Joskus ilman viileneminen korkeuden mukana on hidasta, se saattaa jopa muuttua nousun mukana lämpimämmäksi (tällaista tilannetta kutsutaan inversioksi). Silloin ylöspäin siirretty ilmapaketti on siirron jälkeen ympäristöään kylmempi. Koska kylmä ilma on lämmintä raskaampaa, siirretty ilmapaketti alkaa valua takaisin lähtökorkeuteensa. Alaspäin siirretylle ilmapaketille käy samoin: se on siirron jälkeen ympäristöään lämpimämpi ja pyrkii nousemaan takaisin lähtökorkeudelle.

Vakaassa tilanteessa ilma on siis muutosvastarintaista: se pyrkii siirrettäessäkin takaisin vanhaan, tuttuun asetelmaan.

Vakaassa ilmassa savupiipusta nouseva savu ei jaksa nousta (Kuva: Arvid Rudling / Flickr)
Vakaassa ilmassa savupiipusta nouseva savu ei jaksa nousta (Kuva: Arvid Rudling / Flickr)

Epävakaa tilanne

Epävakaassa tilanteessa ilman lämpötila muuttuu korkeuden mukana enemmän kuin neutraalissa. Ylöspäin siirretty ilmapaketti on uudessa korkeudessaan lämpimämpi kuin ympäristönsä. Ympäristöään lämpimämpi ilma pyrkii nousemaan yhä ylöspäin, mutta tilanne ei edelleenkään tasaannu. Nousuliike jatkuu niin kauan, kunnes ilmapaketti päätyy sellaiselle ilmakehän alueelle, jossa tilanne on vakaa tai neutraali. Nousu pysähtyy viimeistään tropopaussin eli troposfäärin ja stratosfäärin (seuraavan ilmakehän kerroksen) rajalla.

Epävakaassa tilanteessa ilmakehään syntyy paljon nousevia ja laskevia liikkeitä. Kostean ilman noustessa ilmankosteus tiivistyy ja muodostuu pilviä, jotka saattavat olla satavia. Siksi ”epävakaa säätilanne” tarkoittaa yleensä sadekuuroja tai jatkuvampiakin sateita; esimerkiksi suuret cumulonimbus-kuuropilvet eivät synny ilman kilometrien korkuista nousuliikettä.

Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Nell Tackaberry / Flickr)
Cumulonimbus-kuuropilvi (Kuva: Nell Tackaberry / Flickr)

Alkavalla viikolla epävakaisuus on näistä kolmesta vaihtoehdosta vallitsevin,  luvassa on  innostuneen hissin lailla nousevia ja laskevia ilmapaketteja, myös sateita. Hyvää uutta viikkoa kaikille!

 

Viikonlopun sääennuste

Julkaistu

Viikonloppu lähestyy!

Viime päivinä sää on ollut paljon esillä mediassa – sekä lyhyen että pitkän ajan sääennusteet ovat loistaneet otsikoissa. Itse en tässä tekstissä ota kantaa siihen, mitä pitkän ajan ennusteissa sanotaan, sen sijaan nyt on hyvä aika vilkaista, mitä ensi viikonlopun säässä tapahtuu.

Suuren mittakaavan tilannetta katsottaessa nähdään, että laajat korkeapaineet pysyttelevät kaukana, Välimeren ja Atlantin tuntumassa. Sekä Suomen itä- että länsipuolella sijaitsevat laajat matalapaineen alueet, perjantain ja lauantain ajan Suomi sijaitsee niiden välissä olevat kapean korkean selänteen alla. Lauantai-illan ja sunnuntain aikana länsipuolinen matalapaine ottaa voiton ja hilautuu vähitellen Suomen päälle tuoden mukanaan pilviä ja sateita.

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

 

Ensimmäiseksi Perjantai:

Perjantai on suuressa osassa maata poutapäivä, ainoastaan maan itäosan yli liikkuu lumisadealue. Kaakonkulman sateet jättävät väliin, iltapäivällä lumisadealueen on ennustettu sijaitsevan kuvan mukaisella alueella:

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

 

Korkeapaineen selänteen ansiosta muualla Suomessa sää on poutainen, Keski- ja Pohjois-Lappia lukuunottamatta varsin aurinkoinenkin. Lämpötilat jäävät parhaimmillaankin n. +6 Celsiusasteeseen, pääosassa maata pysytään 0…5 asteen välimaastossa. Vielä sama kuvamuodossa:

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

Lauantai:

Lauantaina sää alkaa perjantain kaltaisena, päivän mittaan pilvisyys lisääntyy etelässä ja maan länsiosassa korkeapaineen selänteen väistyessä ja Suomen länsipuolella sijaitsevan matalapaineen lähestyessä. Illalla maan länsiosaan leviää kuurosateita, Länsi- ja Pohjois-Lappiin paikallisia lumikuuroja. Kuvassa sade-ennuste myöhäisillalle (kuuroja saattaa todellisuudessa olla hieman enemmän erityisesti pääkaupunkiseutu-Tampere-alueella):

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

Lämpötilat ovat selvästi edellispäiviä korkeammat, etelässä palataan reiluun 10 asteeseen, maan keskivaiheilla 5…10 asteen paikkeille ja Lapissakin on muutama lämpöaste.

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

 

Sunnuntai:

Sunnuntai on viikonlopun sateisin päivä. Läntinen matalapaine työntää korkeapaineen selänteen pois ja tuo meille pilviä ja sateita. Runsaimmat sateet tulevat iltaa kohden maan eteläosassa, mutta ei maan keski- ja pohjoisosakaan täysin osattomaksi jää. Ennustekartassa loppuvat kuvat kesken, illan kuvaa ei ole valitettavasti täältä kotikonttorista käsin tarjolla, mutta iltapäivän tilanne näyttää tältä:

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

Lämpötilat eivät pilvien takia pääse nousemaan lauantain tasolle, vaan pysyttelevät taas koko maassa alle 10 asteessa.

Kuva: Foreca
Kuva: Foreca

 

Mikäli ei ole kiinnostunut nimenomaan sadesäästä, suuressa osassa maata ulkoilupäiväksi kannattaa siis valita perjantai tai lauantai. Mukavaa viikonloppua kaikille!