Kesä vaan jatkuu – syyskuu alkaa liki helteisenä

Julkaistu

Elokuu vetelee viimeisiään ja kalenterin mukaan huomenna siirryttäisiin jo syksyyn. Vaan eipä sään osalta: kuun vaihde tuo meille uuden korkeapaineen ja annoksen jopa helteistä ilmamassaa. Auringon teho on kuitenkin heikentynyt kesän huippulukemista jo sen verran, ettei hellettä voi enää taata, mutta hyvin kesäisiä lämpötiloja kuitenkin.

Epävakaista ja kesäisen lämmintä

Viikonlopun sää on epävakainen. Lauantaina sadekuuroja tulee erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, muuallakin pilvisyys on melko runsasta. Sunnuntaina korkeapaineen alue kurottaa Suomeen ja kuuroherkkä alue kutistuu maan itäosan yllä. Lämpötila kohoaa ylimmillään jo maan etelä- ja keskiosassa 20-23 asteeseen, pohjoisessakin yli 15.

Alkuviikon lämpötilat näyttäisivät olevan jopa 5-8 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammat. Normaalisti syyskuun alkupuolella päivän ylin lämpötila on etelässä n. 17, maan keskivaiheilla 15…16 ja Lapissa 12…14 astetta. Alkuviikolla aurinkoisimmilla alueilla voidaan etelässä yltää lähelle hellerajaa eli 25 astetta, mutta runsas pilvisyys ja sadekuurot voivat torpata lämpimimmät lukemat. Ikävä kyllä syyskuun puolella edes korkeapainetilanteessa ei voi enää mennä takaamaan aurinkoa ja lämpöä, sillä yön aikana syntyvät sumupilvet saattavat velloa taivaalla aamun yli iltapäivään. Joka tapauksessa alkuviikon lämpöolot vastaavat ennemminkin normaalia heinäkuista kuin syyskuista päivää. Onko syyskuu tulevaisuuden uusi kesäkuukausi?

Ennustettu lämpötilapoikkeama Euroopan yllä maanantaina 3.9.2018. / GFS; Pivotal Weather

Helleraja ja -ennätys voi ylittyä vielä

Kaikkien aikojen myöhäisin hellepäivä on mitattu 17. syyskuuta vuonna 1947 Tampereella. Pisin syyskuinen helleputki koettiin puolestaan Raumalla vuonna 1968, jolloin hellettä oli syyskuun alussa viitenä päivänä putkeen ja ylin lukema kohosi 28,8 asteeseen, joka toimii samalla myös Suomen syyskuun lämpöennätyksenä.

Ensi viikolla Suomen lähettyvillä pyörii jopa helteistä ilmamassaa, joka voi aika ajoin yltää eteläiseenkin Suomeen. Ylin lämpötila voi siis jossain vaiheessa viikkoa kivuta yli 25 asteen. Tähän mennessä hellepäiviä on tänä kesänä kertynyt huimat 63 kappaletta, ja kaikkien aikojen helle-ennätystitteliä pitää vuoden 2002 kesä 65 hellepäivällä. Kolme hellepäivää tulevalle syyskuulle ei tässä sääasetelmassa näytä mahdottomalta yhtälöltä, joten tarkkaillaan tilanteen kehittymistä.

Vielä ehtii nauttimaan loppukesän lämmöstä! Kuva: Markus Mäntykannas, Hanko

Tarkista paikkakuntaiset 1-15 vuorokauden ennusteet sivulta www.foreca.fi

 

 

Kesä voi alkaa jopa kuukauden etuajassa

Julkaistu

Kylmän lopputalven ja alkukevään tomut on vihdoin karisteltu ja nyt pohjolan ylle on asettumassa suorastaan kesäinen korkeapaine. Vastaavaa korkeapaineasetelmaa saadaankin hakea muutaman vuoden takaa, sillä esimerkiksi viime kesänä tällaista ei tapahtunut kertaakaan. Lämpimien ilmojen ja mahdollisesti jopa toukokuisten hellepäivien kannalta korkeapaine sijaitsee idyllisesti juuri Suomen itäpuolella päästäen länsipuolitseen Manner-Euroopan lämpöä Fennoskandian ylle.

Kesä alkaa kertaheitolla

Tilastot kertovat, että terminen kesä alkaa Oulun korkeudella saakka yleensä kesäkuuhun mennessä, eteläisimmässä Suomessa toukokuun puolessa välissä. Lapissa kesän alkamista saadaan yleensä odotella kesäkuulle saakka, pohjoisimmassa Lapissa juhannukseen.

Tämän ja mahdollisesti ensi viikonkin korkeat lämpötilat antavat edellytyksen termisen kesän starttaamiselle etuajassa lähes tulkoon koko maassa. Etelässä kesä saattaa alkaa 1-2, maan keskivaiheilla 2-3 viikkoa ja pohjoisessa paikoin jopa yli kuukauden etuajassa, jos vuorokauden keskilämpötila asettuu nyt yhtäjaksoisesti yli 10 asteeseen. Aurinkoinen ja heikkotuulinen korkeapainesää saa myös luonnon heräämään vauhdilla – lähiviikkoina erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa oireita sadoille tuhansille suomalaisille.

Luonto puhkeaa kukkaan tällä viikolla. Tämä kuva on Turusta, toukokuu 2017.

Ensimmäinen hellepäivä?

Tiistai näyttäisi olevan tämän viikon viilein päivä, ja ainoa päivä, jolloin 20 asteen rajapyykkiä ei ylitetä, mutta tämän jälkeen ilmamassa jälleen lämpenee meillä päivä päivältä loppuviikkoa kohden. Jo perjantaina on pieni mahdollisuus sille, että jossain päin maan länsiosaa helleraja, eli 25 astetta, menisi ensimmäistä kertaa rikki. Tämän jälkeen uusi yritys on ehkä viikonvaihteessa.

Kesäisen lämpimien päivien kontrastina ovat kylmät yöt erityisesti alkuviikosta, jolloin yöpakkasia esiintyy maan keskivaiheilla saakka. Loppuviikosta meille virtaa yhä lämpimämpää ja vähitellen myös kosteampaa ilmaa, jolloin myös yöt selvästi lämpenevät.

Toukokuiset hellepäivät eivät mitenkään olisi harvinaisia saatika sitten poikkeuksellisia: keskimäärin suuressa osassa maata mitataan toukokuussa yksi hellepäivä.

Lämpö starttaa myös ukkoskauden

Rajuimmat ukonilmat ovat tänä keväänä jääneet vielä Suomen eteläpuolelle, joskin jo Etelä-Ruotsissa ja -Virossa saakka on koettu merkittävää salamointia. Suomessa salamointi on jäänyt toistaiseksi vielä vähäiseksi ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin salamaniskuihin, mutta ensi viikon sääasetelma on suotuisa suuremman skaalan salamoinnille.

Jos korkeapaine pitää vielä ensi viikolla pintansa ja asettuu Suomen itäpuolelle, käy ilmavirtaus meillä etelän ja kaakon väliltä. Matalapaine on jossain vaiheessa nousemassa Manner-Euroopasta kohti Suomea ja saattaa etupuolellaan pullauttaa annoksen kosteampaa ukkosherkkää ilmaa Mustaltamereltä. Ensi viikolla aktiivinen ukkoskausi saattaa siis startata Suomessa, mikäli matalapaine ja kosteampi ilma saapuvat hätistelemään Venäjän korkeapainetta.

Hyvin kesäinen asetelma joka tapauksessa tiedossa, seurataan mielenkiinnolla ukkostilanteen kehittymistä.

Helle ja jytinä saapuvat

Julkaistu

Juhannussääennusteisiin liittyi paljon epävarmuustekijöitä tänä vuonna. Päänvaivaa ovat aiheuttaneet sadealueiden reitit ja lämpötilaennusteet. Erityisesti etelän suunnalta nousevat matalapaineet ja sadealueet vaativat joskus tarkentamista useaan otteeseen. Stabiilissa suursäätilassa säätä voidaan huoletta ennustaa yli viikonkin päähän, mutta nopeasti vaihtelevassa säätilassa ennustaminen aiheuttaa harmaita hiuksia jo muutamankin päivän päähän. Ensi viikolla suursäätilan vakiintuessa ennustaminen tulee olemaan helpompaa.

Juhannuspäivänä ainesta voimakkaille ukkosille

Juhannusyön kokkoja voidaan tänä vuonna polttaa pääosin poutasäässä, osin selkeässäkin. Lauantaina meille alkaa kuitenkin virrata etelän kantilta hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa; vastaavat lämpötila-kosteus -yhdistelmät ovat tyypillisempiä vasta heinä-elokuun vaihteelle. Lämpimän kielekkeen pohjoisreunassa kulkee juhannuspäivänä lauantaina sadealue maan keskivaiheilla. Sadealueen etelä- ja pohjoispuolelle tulee kehittymään päivän aikana sade- ja ukkoskuuroja, joissa on potentiaalia vaaratekijöillekin.

Runsaimmin yksittäisiä kuurosoluja syntyy entisen Oulun läänin alueelle, mutta myös paikoin maan länsiosaan. Etelä- ja Keski-Suomeen yltää huomenna Baltiasta kostean ja lämpimän ilman kieleke, samalla myös nk. paksun kerroksen tuuliväänne kasvaa merkittäviin lukemiin eli tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelut ovat merkittäviä eri ilmakerroksissa. Ukkoskuurojen syntymistä saattaa kuitenkin rajoittaa runsas pilvisyys, mutta siellä missä aurinko ehtii paistaa ja lämmittää, voivat kuurot äityä paikallisesti  voimakkaiksi. Ukkoskuuroihin liittyvät syöksyvirtaukset ovat lauantaina enimmillään 20-30 m/s ja voimakkaimpiin soluihin liittyy myös rakeita, ehkä suurehkojakin. Yksittäisten trombien mahdollisuuttakaan ei täysin voi sulkea pois, vaikka tilanteeseen vielä liittyykin epävarmuuksia. Aamun ja aamupäivän aikana lisääntyvä pilvisyys voi jarruttaa kuuropilvikehitystä.

Juhannuspäivänä maan etelä- ja keskiosaan työntyy erittäin lämmintä ilmamassaa – todennäköisesti lämpötila kohoaa ylimmillään aurinkoisessa säässä 27-28 asteeseen, ja 20 asteen lukemia riittää aina Etelä-Lapin korkeudelle saakka.

Helle- ja ukkoshuippu sunnuntaina?

Tuoreimpien mallien mukaan kaikista lämpimin ilmamassa työntyy kapealle alueelle eteläiseen Suomeen sunnuntain aikana. Paikoin juhannuksen jälkeinen yö voi olla nk. trooppinen yö eli lämpötila ei jollain mittausasemalla laske alle 20 asteeseen.

Sunnuntai on viikonlopun päivistä aurinkoisin ja poutaisin. Tällöin lämpötila kohonnee ylimmillään eteläisen Suomen sisäosassa yli 30 asteeseen. Lämpötilagradientti on kuitenkin suuri: pohjoisimmassa Lapissa jäätäneen alimmillaan vain 10 asteeseen.

Sunnuntaina Suomen eteläpuolella muhii annos kosteaa ilmaa, joka saattaa illaksi nousta maan etelä- ja länsiosaan. Illan ja maanantaiyön mittaan lännestä saapuva kylmä rintama antaa lisäpotkua ukkoskehitykselle, joten sunnuntai-illasta maanantaiaamuun on olemassa ainekset laajamittaisemmalle salamoinnille, mikäli kostea kieleke raivaa tiensä Suomenlahden yli. Viron puolella ukkoskehitys tulee todennäköisesti alkamaan jo iltapäivän puolella ja paikoin Lounais-Suomessakin yksittäiset kuurosolut ovat mahdollisia. Laaja-alaisempi, ehkä jopa nk. mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä, saattaa syntyä Baltian puolelle illaksi ja levitä eteläiseen Suomeen myöhään sunnuntai-iltana tai maanantaiyönä. Tällöin sademäärät voivat kasvaa suuriksi ja salamointi olla intensiivistä. Tilanteeseen liittyy vielä epävarmuuksia, sillä osa malleista jättää ukkosherkimmän alueen Baltian puolelle, ja kuurojen nouseminen päiväsaikaan Suomenlahden yli on yleensä vaivalloista.

Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset
Kuva: Lämmintä ja kosteaa ilmamassaa nousee Suomeen juhannusviikonlopun aikana etelästä. / kuva MTV Uutiset

Alkuviikoksi viileämpää

Helteisin ilmamassa väistynee alkuviikoksi Suomen itäpuolelle. Maanantaina runsaat sateet ukkosineen ovat mahdollisia suuressa osassa maata, mutta konvektiivisten vaaratekijöiden riski pienenee tässä vaiheessa jo olennaisesti. Myöhemmin ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan lounaisvirtausten piiriin, joten tiedossa on lämpötiloiltaan tyypillistä ja vaihtelevaa keskikesän säätä.

Turvallista ja rauhallista juhannusta itse kullekin – säästä huolimatta!

Elokuusta kesän lämpimin ja helteisin kuukausi?

Julkaistu

Auringon teho hiipuu Suomessa nopeasti heinäkuun jälkeen ja elokuussa aurinko lämmittää keskimäärin samalla teholla kuin huhti-toukokuun vaihteessa. Ilmakehä kuitenkin lämpenee kesän aikana, joten lämpötiloja ei suoraan voida verrata auringon säteilytehoon. Elokuu on tilastollisesti rannikkoalueilla kesäkuuta lämpimämpi, sisämaassa kuta kuinkin kesäkuun veroinen kuukausi lämpöoloiltaan. Etelämpänä Euroopassa, erityisesti Välimeren alueella, kesän lämpöhuippu ajoittuu usein vasta elokuulle ja keskisessäkin Euroopassa hyvin korkeat lämpötilat ovat vielä mahdollisia. Pohjoisemmilla leveysasteilla, Suomen korkeudella, syksyn lähestyminen alkaa jo vääjäämättä näkyä elokuun edetessä: päivälämpötilat laskevat, yöt viilenevät ja aamusumut yleistyvät. Tänä vuonna kaikki voi kuitenkin olla päinvastoin.

Sekä kesä- että heinäkuu olivat koko maassa tavanomaista viileämpiä. Ylimmillään heinäkuun keskilämpötila kipusi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lähelle 16 astetta, Lapin koillisosassa kuun keskilämpötila jäi paikoin alle 10 asteeseen. Elokuun keskilämpötila on eteläisessä Suomessa 15-16, maan keskivaiheilla n. 14 ja pohjoisessa 10-13 astetta. Viimeksi vuosina 2006 ja 2002 elokuu oli osassa maata kesän lämpimin kuukausi. Ylimmillään elokuun keskilämpötila on esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla ollut v. 1939 tasan 20 astetta, ja viimeksi erittäin lämpimänä elokuuna vuonna 2002 keskilämpötila oli 19,4 astetta. Keskimäärin hellelukemille päästään elokuussa jossain päin Suomea yhdeksänä päivänä; vuonna 2006 elokuisia hellepäiviä kertyi jopa 27 kappaletta.

Elokuun helteet eivät siis ole harvinaisia, mutta syyskuulle siirryttäessä niiden todennäköisyys vähenee huomattavasti. Yksittäinen hellepäivä tosin on mahdollinen syyskuun puolivälille asti. Elokuussa lämpötila voi korkeimmillaan vielä kohota 30-33 asteen välille. Myöhäisimmillään yli 30 asteeseen on päästy 23.8.1959, jolloin kolmella paikkakunnalla rikottiin 30 asteen raja: esimerkiksi Järvenpäässä mitattiin 30,7 astetta.

Kuluvan elokuun sijoittuminen kesän lämpimimmäksi kuukaudeksi ei paljoa vaadi: Etelä- ja Keski-Suomessa 20-25 asteen päivälämpötilat ja 10-15 asteen yölämpötilat takaisivat kesän lämpimimmän kuukauden tittelin, pohjoisessa riittäisivät selvästi alhaisemmatkin lukemat. Tuoreimpien ennusteiden valossa sää on suuressa osassa maata ensi viikollakin kesäisen lämmintä, ja lähes joka päivä jossain päin maata on mahdollisuus päästä ainakin lähelle hellelukemia. Tavanomaista lämpimämmän elokuun todennäköisyys on kasvanut myös keskipitkien ennusteiden valossa.

Kesän helletilastoja johtaa toistaiseksi heinäkuu, jolloin hellepäiviä oli Suomessa kolme. Elokuussa on jo kuitenkin päästy hellelukemille kaksi kertaa ja näyttää ihan todennäköiseltä, että lähipäivinä hellesaldo tulee kasvamaan ainakin muutamilla päivillä, joten pidän täysin mahdollisena, että elokuu on tämän kesän helteisin kuukausi.

Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.
Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.

Välimeri lähes ennätyslämmin

Etelä-Euroopan kuuma kesä on saanut Välimeren pintaveden lämpötilan kohoamaan moneen otteeseen lähelle ennätyslukemia. Satelliittimittausten perusteella pintavesi on tällä hetkellä monin paikoin lähes 30-asteista, ja erityisesti Välimeren länsi- ja pohjoisosassa poikkeama normaaliin on useita asteita. Erittäin lämpimällä merivedellä on myös kääntöpuolensa: syksyllä ilman viiletessä ja matalapainetoiminnan vilkastuttua Välimeren ympäristössä riskinä ovat erittäin runsaat sateet ja voimakkaat ukkoset. Hyvin lämmin pintavesi voi syksyllä voimistaa matalapaineita ja erityisesti rannikkoalueet vuoristojen rinteillä, kuten esimerkiksi käytännössä koko läntisen Balkanin niemimaan valtiot, ovat ”riskialueella”. Tulvasateiden mahdollisuus kasvaa varsinkin siinä tapauksessa, mikäli siirtyminen kesästä syksyyn tapahtuu lämpötilojen osalta nopeasti. Verrattaen laajan vesistön ominaislämpökapasiteetti on suuri, joten Välimeri voi toimia tulevana syksynä merkittävänä lämmön ja kosteuden lähteenä voimakkaille, vaaraa aiheuttaville sääilmiöille.

Kuva 2: NOAA:n analyysi merivesien lämpötiloista. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)
Kuva 2: NOAA:n analyysi meriveden lämpötilasta Euroopan ympäristössä. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut lähes ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)

Elokuun tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty

Salamaa ja salamia

Julkaistu
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkosta.
UV-indeksi on voimakkaissa lukemissa tänään. Huomiselle ennustetaan ukkoskuuroja.

Yöttömän yön juhla on juhlittu, taiat taiottu ja korkkien narina taas hetkeksi vaimennut. Valtionhotelli Miekka on tyhjennetty asiakkaista, uimarit naarattu rantaan ja juhannuskokosta lienee jäljellä enää savuava kivijalka. Kesä ei suinkaan ollut tässä. Sehän on vasta alussa!

Tämän päivän osalta UV-indeksi kertoo, että aurinkoa ja läkähdyttävää hellettä riittää. Varsinkin Etelä-Suomessa on odotettavissa T-paitojen liimautumista autonpenkkeihin kehän ruuhkassa. Jalankulkusään osalta todettakoon, että auringonpistos, nestehukka ja palorakkulat vaanivat tänään rannoilla ja puistoissa liikkujia monin paikoin.

Helle on oma lukunsa, mutta meteorologin työasema oli tänään jokseenkin pelottavan näköinen ennustetun ukkosriskin vuoksi. Heikkohermoisempi saattaisi kuvan nähdessään kaivautua syvälle Tuomionpäivän bunkkerin suojiin, mutta onneksi riski muuntua eläväksi ohmimakkaraksi salamaniskun seurauksena on huomattavasti lottovoittoa epätodennäköisempää. En silti kuparilankaista leijaa välttämättä huomenna lennättäisi.

Salamointi on pelottavaa sen arvaamattoman voiman ja kovan jyrinän vuoksi. Lemmikit – no ehkä sähköankeriasta lukuunottamatta – katoavat sänkyjen alle ja vaatekomeroiden kätköihin, mutta todelliset riskit tavalliselle kaduntallaajalle liittyvät oikeastaan sähköverkon jännitepiikkeihin. Salama voi rikkoa sähkölaitteita ja itse sähköverkkoa aiheuttaen sähkökatkoja. Maaseudulla toki myös tulipalot ja puiden kaatumiset salamaniskun seurauksena ovat vaarana.

Riskejä voi pienentää toimimalla järkevästi. Vaikeuksia ei myöskään kannata ihan hakemalla hakea. Golf-harrastus metallivartisen mailan kanssa keskellä kaameinta ukonilmaa ei välttämättä ole kovin kestävällä pohjalla.

Riskejä kannattaa kuitenkin osata suhteuttaa. Koko ihmiselämän aikaskaalalla eloonjäämismahdollisuudet usein merkittävästi heikkenevät. Voi osua salama. Voi peräti tukehtua salamiin. Siinä olisi ukkostutkijalle hirvittävä kohtalo!

Valokuvat:
UV-indeksi (c) 2013 Foreca
Kuvaruutukaappaus työasemasta (c) 2013 Foreca

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohmimakkara

Helteeltä suojaan

Julkaistu

varjossa
Tehokas tapa suojautua auringon lämmitysvaikutukselta on pysytellä varjossa. Kuva: Mika Toivonen
Hyytävän kylmän talven jälkeen lämmin kesä on monelle toivottu vieras. Lämpimät ilmat ovat viivytelleet tuloaan, mutta pientä esimakua armaan aurinkomme armottomuudesta saimme viime sunnuntaina. Saman sunnuntaipäivän aikana mitattiin kesän lämpö- ja salamaennätykset.

Mustikka-ajan ollessa parhaimmillaan blogistimme koki metsässä myös kesän hyttys- ja paarmaennätyksen. Luonnon monimuotoisuus näyttäytyi tässä mielessä helteen aikana pahimmillaan. Biodiversiteetin kätköistä tuntui löytyvän suunnaton määrä verenhimoissaan hyvin nälkäisiä surisijoita ja ryömijöitä imukärsineen, piikkeineen ja hampaineen.

Sään ääri-ilmiöistä helle niittää eniten lohdutonta satoaan. Ilmiö ei suinkaan rajoitu vain lämpimiin maihin, sillä myös Suomen olosuhteissa arvioidaan tavallisena kesänä kuolevan 200 henkilöä kuumuuden seurauksena. Poikkeuksellisen kuuman kesän aikana hellekuolemien määrä voi kivuta jopa tuhanteen. Riskiryhmässä ovat erityisesti huonokuntoiset vanhukset, jos taustalla on kroonista sydänsairautta, kova nesteenpoistolääkitys tai mikäli elimistö muuten liian vähäisen juomisen johdosta pääsee kuivumaan hellejakson pitkittyessä. Kesällä tulee muistaa juoda paljon – vettä.

Helteen tukaluutta vastaan voi yrittää taistella monin eri menetelmin. Korkea huonelämpötila yhdistettynä korkeaan ilmankosteuteen tekee olon erityisen tukalaksi, sillä se vaikeuttaa elimistön omaa jäähdytysmekanismia haihduttaa hikeä ihon pinnalta.

Ensimmäisenä keinona kannattaa yrittää tuulettaa. Ikkunat ja ovet auki, mielellään eri puolilta taloa vedon aikaansaamiseksi. Pöytä- tai kattotuulettimet, vaikka nämä omalta osaltaan hiukan lämmittävätkin huoneilmaa, ovat silti monesti hyödyllisiä, sillä ilman liike tehostaa kosteuden haihtumista ihon pinnalta viilentäen kehon lämpötilaa.

Ilmalämpöpumppuja voi käyttää jäähdyttämiseen, vaikka koko kesän huristessaan tämä helposti syö ne vähätkin laitteen sähkölaskussa säästämät eurot. Aina ei ole suinkaan tarpeen viilentää koko asuntoa. Pieniä siirrettäviä ilmastointilaitteita voi käyttää yksittäisen huoneen, esimerkiksi makuuhuoneen viilentämiseen yöksi, mutta ongelmaksi tietysti muodostuu poistoilman ja kondensioveden johtaminen pois asunnosta.

Taloa voi joissain olosuhteissa yrittää suojata auringon lämpösäteilyltä. Etelämeren maissa ei aivan turhan takia kalkita taloja valkoisiksi tai korkeiden talojen ilmankiertoa suunnitella siten, että siellä käy läpi talon pieni tuulenvire.

Teoriassa asuntoa voi yrittää varjostaa väliaikaisella vuorauksella tai muilla infrapunasäteilyä heijastavilla peitteillä, mutta usein jo laadukkaat sälekaihtimet auttavat asiaa. Maalämpöä voi jossain määrin hyödyntää myös toiseen suuntaan, imemällä asuntoon tulevan ilman maan alle asennetun ilmastointiputken kautta, antaen samalla kondensioveden imeytyä maaperään.

Jos mikään ei auta, niin juuri ennen nukkumaanmenoa otettu kylmä suihku auttaa varmasti. Vielä jos käy nukkumaan märän pyyhkeen tai lakanan alle, niin voi tulla jopa vilu.