Vuodenvaihteessa häivähdys selkeää säätä

Julkaistu

Sää jatkuu vuodenvaihteen yli erittäin vaihtelevana, tulossa on sekä hetkeksi selkeää että sateista ja pilvistä säätä.

Tiistaina uudenvuodenaattona sää on aluksi pilvinen suuressa osassa maata. Etenkin maan etelä- ja keskiosassa tulee paikoin lumi- ja räntäsateita, jotka liikkuvat vähitellen kaakkoon ja sää alkaa muuttua luoteesta alkaen selkeäksi. Samalla sää myös viilenee ja päivällä etelässä lämpötila on vielä paikoin nollan yläpuolella, mutta jo illalla pakkasta on lähes koko maassa. Luoteen ja lännen välillä vaihteleva tuuli on kohtalaista ja puuskat ovat paikoin koviakin, joten viima saa sään tuntumaan vielä kylmemmältä.

Sää selkenee hetkeksi uudenvuodenyönä.
Lue lisää → ”Vuodenvaihteessa häivähdys selkeää säätä”

Valahtaako talvi viimein eteläänkin? ”Viikonloppu näyttää lumiselta”

Julkaistu

Harmaa ja lumeton marraskuu saattaa pian tulla päätökseensä maan eteläosassakin. Viikonlopun ennusteissa näkyy valonpilkahduksia talvisemmasta säätyypistä, jonka myötä joulukuu saattaa alkaa valkeana suuressa osassa maata. Perjantai-illan ja lauantaiyön aikana maisema voi pääkaupunkiseudullakin muuttua kertaheitolla talven ihmemaaksi.

Maan keskiosaan lunta, pohjoisessa pakkanen kiristyy

Lue lisää → ”Valahtaako talvi viimein eteläänkin? ”Viikonloppu näyttää lumiselta””

Marraskuulle kylmä alku

Julkaistu

Ensi viikko on koko maassa kylmä. Alkuviikosta suuressa osassa maata on poutaa, ajoittain aurinkoistakin, ja Suomen eteläpuolella kulkevan matalapaineen sateet jäävät Suomenlahdelle ja sen eteläpuolelle. Näillä näkymin lumipyry siis väistää etelärannikon. Koillistuuli voimistuu kuitenkin merellä kovaksi, ja vaikka tuuli on mantereen puolella heikompaa, se saa sään silti tuntumaan maan eteläosassa todellista lämpötilaa kylmemmältä.

Maanantaina ja tiistaina on paikoin aurinkoista. Kuva: Hilkka Tuuri

Maanantaina etelässä lämpötila nousee vielä päivällä asteen tai kaksi nollan yläpuolelle, mutta muuten pakkasta on myös päivisin, Lapissa paikoin noin 15 astetta. Öisin on kylmempää ja Lapissa pakkanen voi olla etenkin selkeillä alueilla kireää.

Sää on talvinen muutenkin kuin lämpötilan osalta. Tänään sunnuntaina Sodankylässä ja Inarissa lumensyvyys on paikoin 40 senttimetrin vaiheilla ja lumiraja ulottuu maan itäosassa noin Joensuun ja Kuopion korkeudelle asti. Tiistaina paikalliset lumisateet ovat Lapissa mahdollisia, mutta sademäärä jää vähäiseksi eikä kerrytä paljon uutta lunta.

Lohtajalla lumi- ja räntäsateen jälkeen. Kuva: Matti Hietala

Ensi viikon puolivaiheilla pilvisyys lisääntyy, mutta sää jatkuu edelleen ajankohtaan nähden kylmänä ja lämpötila on päivälläkin pakkasen puolella. Keskimäärin päivälämpötila on maan eteläosassa nollan vaiheilla tai kylmempi vasta marraskuun lopussa tai joulukuun alussa.

Viikon loppupuolella Suomeen voi jälleen saapua sateita ja sadealueen mukana saattaa tulla myös hetkeksi lämpimämpää ilmaa. Matalapaineen reitti ei ole kuitenkaan vielä täysin varma ja jos sade jää Suomen eteläpuolelle, pakkassää voi jatkua edelleen koko maassa.

Kylmä ilma leviää pohjoisesta Länsi-Eurooppaan.

Kylmää jopa Etelä-Euroopassa asti

Ensi viikon puolivälistä alkaen kylmää ilmaa virtaa pohjoisesta Länsi-Eurooppaan Espanjaan asti. Yölämpötila voi laskea Espanjassa lähelle nollaa etenkin pohjoisosassa, paikallisesti sisämaassa jopa hieman pakkasen puolelle. Päivälämpötila vaihtelee eteläosassa ja itärannikolla kuitenkin enimmäkseen +20 asteen molemmin puolin, eli lämpötila on suomalaisesta näkulmasta edelleen kesäinen.

Meteorologi: Koko Suomessa nyt Lapin sää, jopa kylmempääkin

Julkaistu

Sää kylmenee loppuviikon aikana. Öisin pakkasia voi olla selkeillä alueilla eteläistä Suomea myöten. Etenkin itään on tulossa lumisateita, mutta sateet voivat olla räntää tai lunta paikoin ja ajoittain muuallakin.

Sää on loppuviikolla ajankohdan keskimääräistä kylmempää, öisin voi olla pakkasta koko maassa.

Pakkasyöt yleistyvät koko maassa ja päivälämpötilat jäävät lähipäivinä maan eteläosaa myöten vain vähän plussan puolelle, enimmillään noin viiden asteen vaiheille. Sää onkin loppuviikolla suuressa osassa maata 5–8 astetta ajankohdan keskimääräistä kylmempää, Lapissa 2–4 astetta.

Read more

Maailman suurimmat lumikertymät

Julkaistu

Loskaisten päivien jälkeen lunta tulee taas tupaan eteläisessä Suomessa. Suomen suurin vuorokauden aikana satanut lumikertymä on Merikarvian 73 cm, joka mitattiin tammikuun 8. päivänä. Maapallollamme on kuitenkin useita paikkoja, missä lumikertymät voivat lyhyemmässäkin ajassa kasvaa tätä huomattavasti suuremmiksi. Todennäköisesti suurimman vuorokaudessa mitatun lumikertymän titteliä pitää Italian Capracotta, jossa tuprutti 256 cm lunta 18 tunnissa 5.3.2015.

Suurien lumikertymien resepti

Erittäin suuret lumikertymät ovat ominaisia keskileveysasteiden vuoristoisille seuduille, jotka sijaitsevat lähellä verrattain lämpimiä merialueita. Toisaalta myös suurten ja sulien järvien rannoilla voi syntyä nk. ”lake effect snow” -ilmiö, jolloin kylmän ilman purkaus synnyttää sakeita lumikuuroja. Merikarvian tilanteessa kyse oli juuri vastaavasta ilmiöstä, josta Joanna kirjoitti tarkemmin täällä.

Tiettävästi kaikista suurimmat vuorokautiset lumikertymät ovat kuitenkin osuneet vuoristoisille seuduille, kuten esimerkiksi Keski-Italiaan, Pohjois-Japaniin ja Yhdysvaltojen Coloradoon. Resepti on kaikkialla kuta kuinkin samanlainen – erityisesti muutamat tekijät edesauttavat suurien lumikertymien syntymistä. Ensinnäkin tarvitaan matalapaineen alue, jonka ympäristössä ilma on nousevassa liikkeessä, jotta syntyy pilviä ja sateita. Jos perusvirtaus on hyvin kylmä ja se liikkuu verrattain lämpimän merialueen yli, kuten esimerkiksi Pohjois-Japanissa Siperiasta saapuvat arktiset kylmänpurkaukset, haihtuu merestä runsaasti kosteutta, nousuliikkeet voimistuvat ja lumisade sakenee. Mikäli perusvirtaus vielä tämän lisäksi kohtaa vuoriston, joutuu ilma pakotettuun nousuun, jolloin nouseva liike yhä voimistuu vuoriston merenpuoleisella rinteellä. Matalapaineen alue, lämpimän merialueen yli etenevä erittäin kylmä ilmavirtaus ja  vuoristo antavat hyvät edellytykset erittäin suurille lumikertymille.

Suomea lähinnä oleva paikka, jossa tämä ilmiö tapahtuu toistuvasti talvisin, on Norjan rannikkoseutu. Meren yli puhaltavan ilmavirtauksen ei välttämättä tarvitse olla kovin kylmäkään, mutta mikäli se tempaa mukanaan tarpeeksi kosteutta Atlantin valtamereltä, voimistuvat sateet vuoriston länsirinteellä Norjan rannikolla, kun ilma kohoaa ja kylmenee ja kun kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi.

Kuva 1: Yhdysvalloissa vuoristo, suuret järvialueet sekä lämpimän Atlantin valtameren läheisyys aiheuttavat monilla alueilla erittäin suuria lumikertymiä. Kalliovuorten alueilla läntiset ja kosteat ilmavirtaukset joutuvat pakotettuun nousuun, jolloin vuoristolla sataa paljonkin lunta. Suuret Järvet aiheuttavat talvisin arktisen ilmamassan purkausten yhteydessä "lake-effect snow" -ilmiön, kun taas itärannikolla voimakkaat sateet saavat enegiansa Golfvirran lämmittämästä Atlantista. (kuva: Markus M/MTV)
Kuva 1: Yhdysvalloissa vuoristo, suuret järvialueet sekä lämpimän Atlantin valtameren välitön läheisyys aiheuttavat paikallisesti erittäin suuria lumikertymiä. Kalliovuorten alueilla läntiset ja kosteat ilmavirtaukset joutuvat pakotettuun nousuun, jolloin vuoristolla sataa paljonkin lunta. Suuret Järvet aiheuttavat talvisin arktisen ilmamassan purkausten yhteydessä ”lake effect snow” -ilmiön, kun taas itärannikolla voimakkaat sateet saavat enegiansa Golfvirran lämmittämästä Atlantista. (kuva: Markus M/MTV)

Kuva 2: Hokkaidon saarella Pohjois-Japanissa talviset lumikertymät voivat kasvaa hyvin suuriksi. (Kuva: Flickr, Creative Commons; käyttäjä: threepinner)
Kuva 2: Hokkaidon saarella Pohjois-Japanissa talviset lumikertymät voivat kasvaa hyvin suuriksi. (Kuva: Flickr, Creative Commons; käyttäjä: threepinner)

Suomessakin pinnanmuodot vaikuttavat sadekertymiin

Suomessa pinnanmuotojen vaikutus sade- ja lumikertymiin on vähäinen, mutta paikoin kuitenkin huomattavissa. Suomessa sataa keskimäärin eniten Uudenmaan länsiosassa ja Varsinais-Suomen itäosassa hieman Suomenlahden rannikon pohjoispuolella. Eteläisin Salpausselkä kohoaa Hangosta kohti Lahtea yltävällä vyöhykkeellä ja vaikuttaa paikallisesti sademääriin. Kostean sekä syksyisin verrattain lämpimän merialueen, Suomenlahden, läheinen sijainti ja maaston pieni kohoaminen voimistavat sateita jonkin verran heti etelärannikon pohjoispuolella. Toisaalta myös Pohjois-Karjalan vaara-alueet lisäävät hieman paikallisesti sademääriä. Lapin tuntureiden vaikutus sademääriin on pieni, sillä täällä ilmasto on selvästi eteläistä Suomea kylmempi, eikä ilmaan mahdu niin paljoa kosteutta.

Kilpisjärven alue muodostaa kuitenkin poikkeuksen, sillä Atlantin valtameri on hyvin lähellä ja Norjan puolella syntyvät ja voimistuvat sateet ajautuvat joskus myös Käsivarren puolelle. Mikäli talvisin tarpeeksi voimakkaat ja kylmät ilmavirtaukset puhaltavat luoteen tai pohjoisen puolelta, voi Norjan rannikolta ajautua Käsivarren Lappiin jatkuvalla syötöllä sakeita lumikuuroja, jotka vuoriston kohdatessaan vielä voimistuvat. Tämän ilmiön myötä lumensyvyys käväisi Kilpisjärvellä lähes ennätyksellisessä (lähellä Suomen joulukuun lumensyvyysennätystä) 110 senttimetrissä joulukuussa 2013.

 

Loppuvuoden talvisen sään tarjoaa omegakorkeapaine

Julkaistu

Matalapainevyöry on toistaiseksi tullut päätökseensä. Joulumyrskyn aiheuttanut matalapaine väistyy, tuulet heikkenevät ja tästä alkaakin nyt kestoltaan määrittelemättömän pitkä ja pääasiassa poutainen pakkasjakso koko maassa.

Luoteisvirtauksessa Tapaninpäivänä kulkeutuneet lumikuurot toivat vihdoin vähän valkeutta maisemaan eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin. Ehkä tämä lumipeite riittää täyttämään ensilumimääritelmänkin joillain asemilla, eikä tämä lumi hetkeen sula pois.

Omegakorkeapaine tuo talvisemman loppuvuoden

Edellisestä mainittavan arvoisesta korkeapaineesta Suomen yllä taitaa nyt olla kulunut jo reilu pari kuukautta. Alkuviikon aikana ylemmän ilmakehän suihkuvirtaus on pohjoisen Euroopan alueella muodostamassa kreikkalaisen Ω -kirjaimen muotoisen kentän ja sallii laajemman korkeapaineen alueen muodostumisen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Suursäätilan muutoksesta oli operatiivissa säämalleissa viitteitä jo edellisenä viikonloppuna – nyt sen uskaltaa jo äänenkin sanoa. Muutama epävarmuus toki liittyy vielä korkeapaineen lopulliseen sijaintiin ja kestoon, mutta kaiketi loppuvuodesta on tulossa viime aikoja talvisempi.

Sunnuntaista lähtien lämpötila näyttäisi pysyvän pakkasen puolella suuressa osassa maassa yötä päivää. Terminen talvi päässee alkamaan rytinällä maan etelä- ja keskiosassa yli kuukauden aikataulusta jäljessä. Suurimpana epävarmuutena ennusteissa on kuitenkin korkeapaineen lopullinen sijainti ja laajuus: heti Suomen länsipuolella on nimittäin lauhempaa ilmaa ja matalapaineita. Voikin olla, että lämpötila niiden myötä kohoaa ajoittain lännessä ja etelässä nollan yläpuolelle, mutta toisaalta korkeapaine näyttää melko sinnikkäältä.

Korkeapaineen asettuessa Suomen itä- tai kaakkoispuolelle se pyöräyttää meille annoksen Venäjän mantereista ja kylmää ilmaa. Alkuviikko näyttää vielä sen verran kuivalta, ettei sateita juurikaan ole tiedossa, mutta mahdollisesti myöhemmin ensi viikolla lämpimän merialueen, Suomenlahden, yli kaakosta tai idästä tulevat kylmät ilmavirtaukset voivat laukaista sakeitakin lumikuuroja meren yllä. Mikäli ennuste toteutuu, voi lunta vuodenvaihteen jälkeen tulla tupaan enemmänkin erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin vielä useita, joten laitetaan ennuste seurantaan.

Millä mielin sinä otat vastaan uuden aikakauden alun sään osalta?

Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen syntymisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)
Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen muodostumisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)