Mennyt tammikuu oli ennätyslauha maan etelä- ja keskiosassa. Korkeimmillaan lämpötilat kävivät yli +9 asteessa. Kuukausi oli myös tuulinen. Lapissa lunta oli paikoin yli metrin verran, etelässä ja lännessä maa oli suuren osan kuukaudesta vihreänä. Terminen talvi ei vieläkään alkanut osassa maata.
Tammikuu oli ennätyksellisen leuto etelästä Oulun korkeudelle saakka, kertoo Suomessa säätilastoja ylläpitävä Ilmatieteen laitos. Osalla havaintoasemista edellinen keskilämpötilaennätys rikkoutui yli kahdella asteella.
Ennätyksellisillä alueilla oli yleisesti 7–8 astetta tavanomaista lämpimämpää verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon. Esimerkiksi Helsingissä kuukauden keskilämpötila oli noin +3 astetta, joka on seitsemisen astetta keskiarvoa korkeampi. Jyväskylässä, Seinäjoella, Kuopiossa ja Ähtärissä kuukauden keskilämpötila oli lähes kahdeksan astetta keskiarvoa korkeampi. Koko maan keskilämpötila ylsi tammikuussa mittaushistorian toiselle sijalle. Ykkösenä tilastoissa on vuoden 1925 tammikuu.
Mistä lauha sää sitten johtui? Suomi oli lähes koko kuukauden ajan voimakkaan lounaisvirtauksen piirissä ja sula meri ja lumipeitteen puuttuminen vaikuttivat lämpötiloihin. Lisäksi föhn-ilmiö toi ajoittain Norjan vuoriston yli Suomeen ajankohtaan nähden erittäin lauhaa ilmaa.
– Lämpötila jatkui etenkin etelässä ja lännessä syksyisenä, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.
Tammikuussa tavoiteltiin kymmentä plusastetta
Lämpötilat nousivat tammikuussa kolmena päivänä yhdeksään asteeseen tai sen yläpuolelle. Kuukauden korkeimmat lämpötilat mitattiin föhn-tuulen vallitessa 21. tammikuuta yöllä ja aamulla, kun Turussa, Jomalassa ja Kruunupyyssä oli 9,2 astetta. Yhdeksään asteeseen tai yli päästiin myös 15. tammikuuta, kun Hammarlandin Märketissä oli 9,1 astetta ja Jomalassa 9,0 astetta sekä 20. tammikuuta myöhään illalla, kun Kruunupyyssä mitattiin 9,0 astetta föhn-ilmiön voimistuessa yöksi.
Mittaushistorian tammikuun korkeinta lukemaa ei kuitenkaan ylitetty. Tilastoissa tammikuun korkein lämpötila on 6.1.1973 Jomalassa mitattu 10,9 astetta.
Lämpötilaerot olivat tammikuussa ajoittain erittäin suuria maan etelä- ja pohjoisosan välillä, jopa yli 40 astetta. Kuukauden kylmin lämpötila oli -38,8 astetta, joka havaittiin Utsjoella 27. tammikuuta.
Terminen talvi ei alkanut tammikuun aikana osassa etelää ja länttä. Näin ollen talvi on näillä alueilla noin 2,5 kuukautta ”myöhässä” keskimääräisestä talven alkamisajasta. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilan katsotaan olevan pysyvästi nollan asteen alapuolella.
Lapissa paikoin yli metri lunta
Sateita tuli tammikuussa monin paikoin tavanomaista enemmän, etenkin pohjoisessa ja lännessä. Kuukauden suurin sademäärä, 89 millimetriä, mitattiin Ikaalisissa.
Lapissa sateet ovat olleet enimmäkseen lunta, joten siellä lunta on ollut paikoin ajankohtaan nähden jopa ennätyksellisen paljon. Metrin lumensyvyyslukemia on ylitetty kuukauden mittaan. Tammikuun suurin lumensyvyys oli Kittilässä mitattu 113 senttimetriä. Nyt, 3. helmikuuta, lunta on Kittilässä 119 senttimetriä. Keskimäärin alueella on tähän aikaan lunta 60–80 senttimetriä.
– Sama lounaisvirtaus, joka toi Suomeen lämpöä, toi myös jatkuvasti uusia sadealueita. Etelässä nämä sateet tulivat enimmäkseen vetenä ja pohjoisessa lumena. Tammikuun aikana ero kasvoi suureksi, sillä etelässä syksyinen sää jatkui ja pohjoisessa lumihanget kasvoivat entisestään, sanoo Anna Latvala.
Etelässä ja osassa länttä lumet ovat tammikuunkin aikana tulleet ja menneet, pysyvää lunta ei vielä kaikkialle ole saatu. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä lunta oli vain hetkellisesti tammikuun aikana eikä aamujen virallisissa kello 8 havainnoissa lunta ollut kertaakaan koko kuun aikana. Keskimäärin pysyvä lumi on jo etelässä ja lounaassakin joulukuun lopussa tai tammikuun alkupäivinä.
Tammikuu oli tuulinen
Lauhaa säätä tuoneet matalapaineet toivat Suomeen myös tuulista ja ajoittain myrskyisää säätä tammikuun mittaan. Myrskypäiviä oli yhteensä kahdeksan, kun keskimäärin tammikuussa myrskypäiviä on 2,9 kappaletta. Myrskypäiväksi luokitellaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s kolmen tunnin välein tehtävissä Synop-havainnoissa. Marras-, joulu- ja tammikuu ovat Suomessa yleensä myrskyisintä aikaa.
Siitepölykausi alkoi, helmiäispilviä taivaalla
Lämmin sää sai aikaan sen, että siitepölykausi alkoi jo tammikuussa. Pähkinäpensas aloitti kukintansa maan eteläosassa ja myös yksittäisiä kukintaansa aloittavia leppiä havaittiin tammikuun aikana, kertoi Turun yliopiston siitepölytiedotus.
Kuukauden aikana olosuhteet olivat joulukuun lopun tapaan muutamaan kertaan otollisia helmiäispilville. Kerroimme aiemmin blogissamme, miten helmiäispilvet syntyvät.
Norjassa tammikuun lämpöennätys, Espanjassa Gloria-myrsky
Myös Suomen naapurustossa oli tammikuussa ajoittain lauhaa. Norjassa mitattiin 2. tammikuuta tammikuun lämpöennätys, kun Sunndalsørassa oli peräti 19,0 astetta.
Hitaasti liikkuva Gloria-myrsky toi runsaita vesisateita ja aiheutti tulvia Espanjassa ja Ranskassa. Alueella saatiin myös lumisateita.
Australiassa kamppailtiin paikoin edelleen yli 40 asteen lämpötiloissa rajuja maastopaloja vastaan. Kuun mittaan maassa mentiin ääripäästä toiseen, kun kauan kaivetut sateet aiheuttivat jo äkkitulvia.
Lue myös: Selvitys: Näin talvet ovat lämmenneet Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä