Lisää lunta Etelä-Eurooppaan

Julkaistu
Kuvituskuva Pyreneiltä

Etelä-Euroopassa on kehittymässä voimakas matalapaine, jonka tuulennopeus voi yltää puuskissa yli 30 metriin sekunnissa. Runsaat sateet tuovat myös vuorille paikoin kymmeniä senttimetrejä lunta päivässä.

Lue lisää → ”Lisää lunta Etelä-Eurooppaan”

Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa

Julkaistu

Pohjoisen napa-alueen yllä koettiin yläilmakehän eli stratosfäärin äkillinen lämpeneminen tammikuun alkupuolella. Usein tämä ilmiö on kytköksissä napa-alueen ympärillä olevan tiiviin polaaripyörteen heikkenemiseen tai hajoamiseen, mikä lisää hyvin kylmän talvisään todennäköisyyttä Yhdysvaltojen itäosassa ja Euraasian länsiosassa. Suomeen on lähiviikkoina valumassa pohjoiselta napa-alueelta hyytävän kylmää ilmaa ja tämä kuvio saattaa jatkua hyvin pitkään.

Mikä on polaaripyörre?

Polaaripyörre syntyy molempien pallonpuoliskojen talviaikana napa-alueen ympärille kätkien allensa arktisen kylmän ja kuivan ilmamassan. Napa-alueen ylle ylempään ilmakehään muodostuu talviaikana matalapaineen alue, jota polaaripyörre pohjoisella pallonpuoliskolla kiertää noin 10 kilometrin korkeudessa vastapäivään. Polaaripyörre syntyy talviaikana, sillä talvisin napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden välinen lämpötilaero on suurimmillaan. Polaaripyörteen syntymisen edellytys on siis suuri pohjois-etelä -suuntainen lämpötilaero. Kun keväällä aurinko alkaa lämmittää napa-aluetta ja tasoittaa lämpötilaeroja leveyspiirien välillä, hajoaa pyörre itsestään viimeistään huhtikuun aikana.

Talviaikana tiivis ja voimakas polaaripyörre pitää arktisen ilmamassan loitolla keskileveysasteilta, jolloin Suomenkin leveysasteita halkova suihkuvirtaus on voimakas ja tämän myötä meillä on vilkasta matalapainetoimintaa ja keskimäärin länsivirtauksia. Pohjoisen napa-alueen yllä tapahtuva stratosfäärin eli yläilmakehän lämpeneminen johtaa kuitenkin sekä polaaripyörteen että keskileveysasteiden suihkuvirtauksen heikkenemiseen. Usein suihkuvirtauksesta tulee mutkitteleva, jolloin heikenneestä polaaripyörteestä pääsee herkemmin valumaan arktisia pulsseja kohti eteläisempiä leveysasteita. Napa-alueen stratosfäärin lämpenemisestä aiheutuvat muutokset maanpinnan lämpötiloissa eteläisemmillä leveysasteilla tulevat usein viikon tai parin viiveellä, joten kylmän sään todennäköisyys kasvaa ajan funktiona.

Tiiviin polaaripyörteen aikana arktinen ilmamassa on loukussa napa-alueen ympäristössä ja länsivirtaukset keskileveysasteiden pohjoisosassa ovat voimakkaat. Matalapainetoiminta on vilkasta ja Suomessa tuulee keskimäärin lounaasta tai lännestä.
Lue lisää → ”Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa”

Sateita ja myrskytuulia

Julkaistu
Maanantaina tuuli voimistuu ja matalapaineen reitti kulkee Suomen yli.

Vuotta 2018 on jäljellä enää vajaa viikko ja sää vaihtelee sinä aikana kireistä pakkasista sateisiin ja jopa myrskytuuliin.

Lue lisää → ”Sateita ja myrskytuulia”

Joulun sää

Julkaistu

Reilun viikon päästä koittaa monen odottama joulu ja hengähdystauko. Foreca seuraa nyt tiiviisti säämallien kehittymistä ja tässä julkaisussa tarkastellaan joulun säätä uusimpien malliajojen perusteella. Päivitämme tilannetta vielä ensi viikolla, joten nyt kannattaa ottaa sekä blogi että foreca.fi -sivusto tiiviiseen seurantaan!

Ensi viikko talvinen – lunta suureen osaan maata

Ensi viikon ennuste näyttää mukavan talviselta koko maassa: lunta on tiedossa joitain senttejä kautta maan, Etelä- ja Länsi-Suomenkin lumettomat alueet näyttäisivät saavan loppuviikkoon mennessä lumipeitteen. Lähinnä aivan kapealla rantakaistaleella etelässä ja lounaassa sulalta mereltä viriävä tuuli saattaa nostaa lämpötilan ajoittain plussan puolelle, mikä voi sulattaa hennon lumipeitteen. Ensi viikon loppupuolella näkyvät sateet näyttävät melko runsailta, joten lunta on parhaimmillaan tiedossa useita senttejä kautta maan. Entä joulun kohtalo?

Tuorein lumitilanne Suomessa. Päivittäin päivittyvää lumikarttaa voit seurata osoitteessa www.foreca.fi/lumensyvyys

Eurooppalainen vs. amerikkalainen – eriävä näkemys joulusäästä Lue lisää → ”Joulun sää”

Missä on takuuvarmasti valkea joulu?

Julkaistu

 

Forecalla seurataan tiiviisti lähestyvän joulun sää- ja lumitilannetta. Tuoreimpien sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata valkea joulu on mahdollinen, mutta mitä kertovat tilastot valkeista jouluista?

Takuuvarma valkea joulu Itä- ja Pohjois-Suomessa

Tilastotietojen valossa joulunaika on takuuvarmasti valkea laajalti maan pohjoisosassa, Kainuussa ja Koillismaalla. Mitä etelämmäs ja lähemmäs rannikkoja mennään, sitä suurempi on mustan joulun todennäköisyys.

Meren läheisyys korreloi voimakkaasti valkean joulun todennäköisyyden kanssa: eron voi huomata jopa Lapissa, jossa voisi kuvitella jokaisen joulun olevan valkea. Jo Perämeren rannikolla on harvakseltaan ollut mustia jouluja ja mitä etelämmäs rannikkoaluetta mennään, sitä enemmän mustia jouluja on esiintynyt. Suurin osa Suomen merialueista on vielä joulun aikoihin sulana ja pohjoisella Itämerellä pintaveden lämpötila on noin viisi astetta. Meren lauhduttava vaikutus tuntuu erityisesti Ahvenanmaalla, lounaissaaristossa ja -rannikolla, missä 2000-luvun jouluista vain alle puolet on ollut valkeita.

Valkean joulun todennäköisyys tarkastelukaudella v. 1981-2010.

Mustat joulut yleistyvät

Ilmastonmuutos tuntuu ja näkyy jo Suomen talvissa. Lumikausi on lyhentynyt ja erityisesti pysyvän lumipeitteen saapuminen on viivästynyt 2000-luvulla maan eteläosassa usein tammikuun puolelle. Pohjoisessa ilmastonmuutos ei ainakaan lähitulevaisuudessa ole uhkaamassa valkeita jouluja, mutta maan etelä- ja keskiosassa mustien joulujen määrä lisääntyy. Erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla valkeiden joulujen todennäköisyys pienenee kiihtyvällä vauhdilla lisääntyvien vesisateiden ja lämpimämmän Itämeren vuoksi.

2000-luvulla Lapin sisämaassa kaikki joulut ovat olleet valkeita, mutta Oulussa on koettu yksi musta joulu. Jyväskylässä mustia jouluja on ollut muutama kappale ja Helsingissä liki puolet jouluista on ollut lumettomia. Hangossa meren vaikutus on tuntunut eniten, sillä mustia jouluja on ollut valkeita enemmän.

Mustat joulut 2000-luvulla (lähde: Ilmatieteen laitos)

Suuressa osassa maata tänä vuonna valkea joulu

Tällä hetkellä maa on musta lähinnä paikoin etelä- ja lounaisrannikolla, suuressa osassa maata on lumipeite. Maan eteläosaan ei ole tiedossa suurempia sadekertymiä ennen joulua, lähinnä pohjoisen yli kulkee runsaampia lumisateita alkuviikolla, joiden jälkeen Suomeen virtaa lännestä erittäin leutoa ilmaa. Jo tiistaina lämpötila kohoaa etelä- ja länsirannikolla suojan puolelle ja keskiviikkona lämpöasteita on lähes koko maassa. Näiden päivien aikana lumipeite saattaa osittain sulaa pois etelä-, lounais- ja länsirannikolta, mutta sisämaasta lumi ei ehdi sulaa. Juuri ennen joulua maa saattaa siis olla mustana esimerkiksi Helsingissä, Hankoniemellä ja paikoin lounaisrannikollakin.

Joulun ennustetta päivitetty 17.12.2017:

Juuri ennen joulua sää näyttäisi kylmenevän pohjoisesta alkaen ja ainakin muutaman päivän ajan koko maassa on pakkasta. Säämallit ovat muuttaneet kantaansa jouluaaton ja -päivien ennusteesta leudompaan suuntaan. Tiedossa on mahdollisesti useampikin sadealue lauhassa länsivirtauksessa. Ennuste on tällä hetkellä vielä epävarma, joten tarkennamme tilannetta ensi viikon kuluessa.

Tämän hetkisen ennusteen valossa suuressa osassa maata on edelleen mahdollisuus valkeaan jouluun, lähinnä etelä- ja lounaisrannikon kohtalo on vielä avoin.