Näitkö revontulien tanssivan?

Julkaistu

Aamun uutisissa kerrottiin maahan saapuneesta aurinkomyrskystä. Aurinkomyrsky on auringon pinnalta lähtöisin oleva magneettinen pilvi. Saapuessaan maan lähelle se reagoi maan magneettikentän kanssa ja synnyttää revontulia maapallon napa-alueille.

Voimakas aurinkomyrsky voi aikaansaada näyttävät revontulet, mutta niiden havainnointiin tarvitaan kirkas taivas. Viime yönä sää oli selkeää Pohjois-Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa. Näitkö sinä revontulien tanssivan?

Miten sateen olomuoto ennustetaan

Julkaistu
Kuva: Patu Manninen

Lähestulkoon jokaisessa Etelä-Suomen sadealueessa sateen olomuoto on ollut aika pienestä kiinni. On ollut niillä rajoilla tuleeko vettä vai lunta, vai jotakin siltä väliltä.

 

Tänään etelärannikolla sataa vettä ja räntää. Lämpötila nousee plussan puolelle, mutta se ei ole sateen olomuodon määrittämisessä se tärkein seikka, vaikka niin saattaisi äkkiseltään arvata.

Kun pintalämpötila on lähellä nollaa, niin ei siihen ole luottamista. Maan pinnalla mitattavista suureista parempi sateen olomuodon ennustaja on kastepistelämpötila. Se on se lämpötila, jossa ilman sisältämä vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi. Kun kastepiste on pakkasella sataa lunta, nolla niin räntää, ja plussalla vettä.

Vähintään yhtä tärkeää kuin pinnan kastepiste on ilman lämpötila sillä korkeudella missä sade muodostuu. Ja tärkeintä on se, että minkälaisen ilman läpi se sataa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kun 850 hPa painepinnalla (n. 1,5 km) on yli 4 astetta pakkasta tai 925 hPa (vajaa 1 km) lämpötila on alle nollan sade tulee maahan lumena.

Tänä aamuna sateen olomuotoa miettiessä seurasin kastepistettä, lämpötilaa sekä 850 hPa että 925 hPa korkeudelta ja maan pinnan ja 850 hPa välisen ilmakerroksen paksuutta. Kaikki ennusmerkit osuivat aika lailla samaan kohtaan eli ennuste on varma. Toisaalta varmaankin ennusteeseen sisältyy kaistale säätä, jossa sateen olomuoto vaihtelee päivän edetessä lumesta veteen ja takaisin. Rantaviivalla sataa pääosin vettä. Hieman pohjoisempana on muutaman kymmenen kilometrin levyinen kaistale, jossa olomuoto vaihtelee. Pohjoisempana sataa lunta.

Jäätävä sade

Julkaistu

Mitä Lapissa satoi tänään?
Talvisin varoitetaan jäätävästä sateesta. Se on alijäähtynyttä vettä joka jäätyy heti tippuessaan pinnalle, jonka lämpötila on nollan alapuolelle. Osuessaan maahan, tai mihin nyt sitten osuukin, jäätävä sade muuttaa menon petollisen liukkaaksi.

Tänä aamuna olosuhteet näyttivät otollisilta jäätävän sateen synnylle. Lapin yli kulki lämmin rintama itään. Ennustusmallit kertoivat että rintaman mukana vajaan kilometrin korkeuteen työntyy hyvin lämmintä, plusasteista ilmaa. Maan pinta pysyisi kuitenkin pakkasta. Siellä ylempänä sade on vettä. Lähempänä maan pintaa, missä lämpötila on pakkasella veden lämpötila tippuu nollan alapuolelle, ja vesi muuttuu alijäähtyneeksi. Pisarat jäätyy heti tippuessaan jäiselle pinnalle ja keli on liukasta. (Suunnilleen samanlaiseen lopputulokseen päästään silloinkin kun sataa tavallista vettä, mutta maanpinta on tiukasti pakkasella.)

Lappiin ennustettiin sekä lumikuuroja että jäätäviä sateita. Sateen tarkkaa olomuotoa on välillä vaikea ennustaa, ja joskus on jälkikäteenkin vaikea sanoa että menikö se oikein. Havaintojen mukaan Lapissa on satanut enimmäkseen lunta, mutta mukana on myös muutama vesitihkuhavainto. Mutta automaattisten sääasemien olomuotohavainnot eivät välttämättä ole ihan vedenpitäviä. Enkä näe mistään mitä havaintoasemien vieressä satoi. Voiko joku Kemijärven ja Ivalon väliltä kertoa että mitä sieltä taivaalta tänään tuli?

Euroopan keskuksen ennustama lämpötila 850 hPa -tasolla (noin 1,5 km), 925 hPa -tasolla (vajaa 1 km) ja 2 m korkeudella

Turbulenttista virtausta voi seurata puhaltamalla saippuakuplia

Julkaistu
kuva: Steve Jurvetson, www.flickr.com

Kesä on saippuakuplien kulta-aikaa. Minä, meteorologi, katson saippuakuplia meteorologin silmin: Ne liikkuvat tuulen mukana, jäljittäen sen jokaisen oikun. Ja oikkuja on, sillä tuuli on usein turbulenttista. Ilma on täynnä pieniä ja suuria, satunnaisia pyörteitä jotka eivät riipu valtavirrasta.

Turbulenssi on jotain mitä ihminen ei osaa laskea tarkasti. Parhaimmatkaan laskentamallit eivät pysty kertomaan mihin suuntaan mikäkin ilmahiukkanen seuraavaksi kääntyy. Meidän on tyydyttävä keskiarvoihin ja tilastolliseen tarkasteluun. Saippuakuplat tarjoavat siis ainutkertaisen mahdollisuuden päästä seuraamaan luonnon ihmettä; ennalta arvaamattoman turbulenttisen virtauksen liikettä.

Muista tämä ensikerran kun puhallat saippuakuplia. Vaikka lakkiaisissa lauantaina! Jos päähäsi silloin pälkähtää kuinka saippuakuplien reitin voisi ennustaa tarkasti, on ajatuksesi miljoonan dollarin arovoinen. Clay-instituutti on luvannut miljoonapalkinnon sille, joka keksii kuinka päästä turbulenssin ennustamisen jäljille.

Keskilämpötila on havaittujen lämpötilojen keskiarvo

Julkaistu

Puhuttaessa keskilämpötiloista saadaan palata meteorologian perustaan, säähavaintoihin. Havaintoasemilla tehdään SYNOP-säähavaintoja kolmen tunnin välein. Yhden vuorokauden aikana tehdään kahdeksan SYNOP-havaintoa, joiden perusteella vuorokauden keskilämpötila lasketaan.

Keskilämpötilat ovat siis tietyn ajanjakson sisällä mitattujen lämpötilojen keskiarvoja:

  • Vuorokauden keskilämpötila on saman vuorokauden aikana tehtyjen lämpötilahavaintojen keksiarvo.
  • Kuukauden keskilämpötila on sen sisältämien vuorokausien keskilämpötilojen keskiarvo.
  • Vuoden keskilämpötila on kuukausittaisten keskilämpötilojen keskiarvo.

Mitä enemmän keskiarvoistetaan sitä enemmän yksityiskohtia häviää. Jo pelkän vuorokauden yli keskiarvoistamien latistaa lukuja. Koska päivällä on lämmintä ja yöllä kylmää, on keskiarvo medelväg. Vuoden ja kuukauden keskilämpötilat kertovat enemmän ilmastosta kuin säästä.

Esimerkiksi Jyväskylässä on vuosina 1917-2000 toukokuussa mitattu korkeimmillaan 26,9°C ja kylmimmillään -17,8°C. Toukokuun keskilämpötila on +4,9°C. Vuoden keskilämpötila on +3,0°C. Sen sisään mahtuvat myös helmikuu, -8,7°C, ja heinäkuu, 16,0°C.

Jyväskylä

Kuukauden keskilämpötilaa helpommin tulkittavaa tietoa säästä antavat vuorokauden keskimääräinen ylin/alin lämpötila. Kuukauden keskiarvoon poimitaan joka päivältä ylin/alin havaittu lämpötila ja niiden keskiarvo lasketaan. Jyväskylässä toukokuun keskimääräinen ylin lämpötila on 14,5°C ja alin 2,0°C. Lukemista voi päätellä että päivän ylin nousee herkästi 15 asteen kieppeille ja öisin käydään nollassa.

lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi-1971-2000

Mistä kesä alkaa

Julkaistu
Termisen kesän alku keskimäärin 1971-2000. Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot

Meteorologiassa kesä määritellään lämpötilan mukaan. Terminen kesä alkaa kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi 10 asteen yläpuolelle. Näin määriteltynä kesä alkaa Etelä-Suomessa toukokuun lopulla, Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun lopulla ja siltä väliltä sillä välillä.

Meteorologiassa ihana kesäkin muuttuu tilastoiksi. Kauniista päivistä tulee lukuja, keskiarvoja ja todennäköisyyksiä. Lämpötiloista riippumatta minä katson kesän alkaneeksi
1. toukokuuta. Hauskaa kesää!

Mistä sinun kesäsi alkaa?