IPCC:n erikoisraportti – ei mitään uutta auringon alla

Julkaistu

YK:n alaisuudessa toimiva kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tänään 8. lokakuuta erikoisraportin nimeltään “Special Report on Global Warming of 1.5°C”. IPCC:n näkyvin työ on ollut perustamisestaan lähtien laajojen Assesment Report -julkaisujen kokoaminen. IPCC ei tutki itse mitään vaan ainoastaan kokoaa yhteen julkaistua tietoa. Viimeisin, viides Assesment Report julkaistiin 2014 ja seuraavaa odotellaan vuonna 2022. IPCC julkaisee välillä myös suppeampia erikoisraportteja, sellaisesta tässäkin on kyse.

 

Kuva IPCC

 

Mikä sitten on erikoisraportin sisältö? Lyhyesti sanottuna raportista ei mullistavaa uutta löydy. Esiteolliselta ajalta ilmasto on tämän hetken tiedon mukaan lämmennyt noin asteella, ja tähän mennessä ihmisten ilmakehään syytämät kasvihuonekaasut tulevat aiheuttamaan vielä vähintään puolen asteen lämpötilan nousun. Jatkossa lämpötilan nousu riippuu siitä onnistutaanko kasvihuonepäästöjä vähentämään, ja millä aikataululla. Lämpötila näyttäisi nousevan nykymenolla pari astetta esiteollista aikaa korkeammalle ennen kuin tulevaisuudessa tehtävät päästöleikkaukset alkavat purra, ja tämäkin skenaario on hyvin optimistinen. IPCC:n raportti kertoo oleellisesti sen mitä tapahtuu jos ja kun 1,5 asteen tavoitteesta lipsutaan.

Lue lisää → ”IPCC:n erikoisraportti – ei mitään uutta auringon alla”

Kesä pitenee tulevaisuudessa 1-2 kuukaudella

Julkaistu

Puut alkavat vihertää ja kesä on hiljalleen alkamassa maan eteläosasta alkaen. Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!

Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin. Vastaavasti talvi lyhenee huomattavasti, tai jää välistä ainakin etelässä välillä kokonaan. Viimeisen 10 vuoden aikanahan on jo ollut kaksi talvea, joina talven virallinen määritelmä ei ole kaikkialla kunnolla täyttynyt.

Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella. Pohjoisessa terminen kesä alkaa vasta kesäkuun puolella ja päättyy jo elokuun lopussa. Etelässä kesä kestää siis noin 4 kk ja pohjoisessa 2-3 kk.

Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.

Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015.
Violanpuisto alkaa vihertää Helsingin Hermannissa 19.5.2015. Vuonna 2080 puisto saattaa näyttää tältä jo ennen vappua.

Suomen kesät vuonna 2050

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)

Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk). Pohjoisessa kesä alkaisi toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa ja päättyisi elo-syyskuun vaihteessa (pituus n. 3 kk). A2-skenaarion tapauksessa kesä alkaisi ja päättyisi suunnilleen yhtä viikkoa aikaisemmin ja myöhemmin. Kesät pitenevät siis 40 vuoden kuluessa jo noin kuukaudella!

Suomen kesät vuonna 2080

Harva meistä elää vielä tällöin, mutta jälkeläisemme joutuvat tottumaan entistä kuumempiin ja pidempiin kesiin, jotka vastaavat ilmastoltaan esimerkiksi maan eteläosassa jo eteläisen Keski-Euroopan – esim. Ranskan, Unkarin tai Itävallan kesiä.

Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat reilulla 2 asteella (talvikuukaudet 4-5 asteella), A2-skenaarion mukaan reilulla 3 asteella (talvikuukaudet 7-8 asteella)

Kuukausien keskilämpötila Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.
Kuukausien keskilämpötilat Helsingissä nykyisessä ilmastossa, sekä B1 ja A2-skenaarion mukaisessa ilmastossa vuonna 2080.

Tämä 2-3 asteen nousu kesäkuukausien lämpötiloissa tarkoittaisi sitä, että kesän pituus olisi etelässä n. 5,5 kk. Kesä alkaisi jo huhti-toukokuun vaihteessa ja päättyisi vasta lokakuussa. Pohjoisessa kesä kestäisi yhtä kauan kuin tällä hetkellä eteläisimmässä Suomessa eli n. 4 kk. Kesä alkaisi toukokuussa ja päättyisi syyskuussa. Kesä saattaa kestää siis vuosisadan loppupuolella 1,5-2 kuukautta nykyisiä kesiä pidempään.

Oletko iloinen pitenevistä kesistä? Mikä olisi sopiva pituus kesälle?

Pakkanen ja liian kuiva sisäilma

Julkaistu

Talvella kärsitään usein liian kuivasta sisäilmasta. Kuivuus aiheuttaa erityisesti nenän limakalvojen ärsytystä, silmien kutinaa sekä iho-ongelmia. Pahoja oireita esiintyy etenkin allergikoilla ja astmaatikoilla, mutta oireet koskevat lähes kaikkia jossain vaiheessa talvea. Miksi sitten huoneilma on erityisen kuivaa juuri talvella? Selitys löytyy ilman kastepistelämpötilasta.

Kastepistelämpötila

Lämpimään ilmaan mahtuu näkymätöntä vesihöyryä enemmän kuin kylmään ilmaan. Laskemalla ilman lämpötilaa riittävästi siinä oleva näkymätön vesihöyry aina lopulta tiivistyy. Juuri tätä lämpötilaa, jossa ilman näkymätön kosteus tiivistyy, kutsutaan kastepistelämpötilaksi (Td). Saattaa aluksi kuulostaa vähän vieraalta, mutta ilmalla voidaan ajatella olevan aina kaksi lämpötilaa. Toinen on se normaali lämpötila, jonka kaikki tietävät. Toinen on salainen lämpötila, kastepistelämpötila, jonka tietää vain hyvin harva. Meteorologisessa mielessä tämä salainen kastepistelämpötila on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi. Karkeasti voisi ajatella kastepistelämpötilan kuvastavan, kuinka paljon ilmaan on ladattu piilevää energiaa. Mitä korkeampi kastepistelämpötila on sitä enemmän ns. latenttia lämpöä ilma sisältää (tästä lisää myöhemmin).

Suhteellinen kosteus

Ilman suhteellinen kosteus ottaa huomioon ilman lämpötilan. Kosteuden tiivistyessä ilman lämpötila ja kastepistelämpötila ovat samat. Tällöin suhteellinen kosteus on 100 %. Mitä suurempi ero varsinaisen lämpötilan ja kastepistelämpötilan välillä on, sitä kuivempaa ilma on ja sitä alhaisempi on ilman suhteellinen kosteus.

Tuulettaminen pakkassäällä kuivattaa voimakkaasti huoneilmaa

Ihanteellisen huoneilman suhteellinen kosteus on 30 - 45 %. Tällöin 20 C asteisessa huoneilmassa kastepistelämpötila voisi olla 5 C astetta, kuten tässä kuvassa ennen tuuletusta. Jos ulkona on pakkasta, tuuletuksen myötä huoneen kastepistelämpötila laskee hiljalleen kohti ulkoilman kastepistelämpötilaa. Samalla ilma kuivuu. Mikäli kastepistelämpötila laskee kuvan -5 C asteeseen, suhteellinen kosteus laskee jo alle 20 %. Se aiheuttaa oireita jo suurimmalle osalle ihmisiä.

Kastepistelämpötila ei voi koskaan olla suurempi kuin normaali lämpötila. Niinpä talvisessa pakkasilmassa myös kastepistelämpötila on aina pakkasen puolella. Tehokas tapa raikastaa huoneilmaa on avata ikkuna, jolloin tunkkainen sisäilma virtaa huoneesta ulos ja tilalle saadaan raikasta ulkoilmaa. Samalla tapahtuu kuitenkin muutakin. Samalla, kun sisäilmaa korvautuu ulkoilmalla, myös sisäilman kastepistelämpötila alkaa korvautua  ulkoilman kastepistelämpötilalla. Huoneen lämmitys kuitenkin huolehtii, ettei ilman lämpötila laske. Niinpä tuuletuksen yhteydessä huoneen suhteellinen kosteus laskee huomattavan paljon.

Talvella tulisi huolehtia riittävästä ilmankostutuksesta

Hyvässä huoneilmassa suhteellisen kosteuden tulisi olla vähintään 30 %. Käytännössä se tarkoittaa, että 20 C asteisessa huoneilmassa kastepistelämpötilan pitäisi olla ainakin pari astetta plussanpuolella. Niinpä aina, kun ulkoilma on pakkasella ja huonetta tuuletetaan pitämällä ikkunaa auki, tulisi tuuletuksen jälkeen huolehtia ilman kostutuksesta. Ilmaa voi kostuttaa ilmankostuttimen lisäksi myös esimerkiksi kuivattamalla pyykkiä huonetilassa. On hyvä muistaa, että pitkään jatkuneissa pakkasissa huoneilma kuivuu hiljalleen, vaikkei huonetta lainkaan tuuletettaisi. Pahin kuivuus sisätiloissa syntyy, kun kovilla paukkupakkasilla pidetään huoneilma erityisen lämpimänä. Alentamalla huoneen lämpötilaa muutamalla asteella voisi jo usein parantaa tilannetta merkittävästi.

Huoneilman kosteutta voidaan mitata

Ihanteellinen huoneilman suhteellinen kosteus olisi 30 – 45 %. Tätä kosteampaa ilmaa on kyllä miellyttävää  ja terveellistä hengittää,  mutta yli 45 % suhteellinen kosteus huoneilmassa lisää huomattavasti talon tai huoneiston riskiä kosteusvauriolle. Helpoin tapa tarkkailla ilman kosteutta on hankkia ilman kosteusmittari. Nykyään on jo saatavilla melko edullisia elektronisia kosteusmittareita, jotka ovat helppokäyttöisempiä kuin vanhanaikaiset hiuskosteusmittarit. Sinänsä nämä vanhemmat viisarikäyttöiset mittaritkin ovat helppokäyttöisiä, mutta niitä pitää varsin usein kalibroida.

Kesällä tilanne voi olla juuri toisin päin

Talvella pakkasilma siis helposti kuivattaa sisäilmaa, kun ulkoilman alhainen kastepistelämpötila pikku hiljaa siirtyy sisäilmaan. Toisaalta kesällä tilanne voi olla päinvastainen. Kastepistelämpötila voi ulkoilmassa olla useita päiviä peräkkäin yli 15 C astetta ja vähitellen sisäilmankin kastepistelämpötila voi muuttua samaksi. Reilun 20 C asteen sisälämpötiloissa suhteellinen kosteus olisi tuolloin helposti 60 % luokkaa! Tällöin erityisesti suihkutiloissa, joissa käytetään paljon vettä, kosteusvaurioiden riski on mitä ilmeisin. Riskiasunnoissa olisikin hyvä käyttää kosteissa tiloissa pientä lämmitystä myös kesäkaudella.

Perjantai lämpöisin päivä ennen ensi kevättä?

Julkaistu

Huomenna koetaan siis etelässä kesän viimeinen henkäys, kun lämpötila nousee Etelä- ja Lounais-Suomessa jopa noin 20 asteeseen. Maan keskiosassakin lämpötila saattaa kohota 17-18 asteen tietämille. Lämmin sää johtuu Keski-Euroopassa sijaitsevan korkeapaineen länsi- ja pohjoispuolitse meille virtaavasta, erittäin lämpimästä ilmamassasta, joka on alun perin lämmennyt Afrikan mantereen yllä. Aurinkoinen säätila edesauttaa lämpötilan nousua. Esimerkiksi sunnuntaina samaa lämmintä ilmamassa virtaa Suomeen, mutta silloin sää on todennäköisesti niin pilvistä ja sateista, ettei lämpötila samalla lailla kohoa.

5 vuorokauden ennuste Helsinkiin

”Historiallinen lämpöaalto”, sanoo iltapäivälehden otsikko. Tavallaan se pitää paikkansa, jos historiallinen tarkoittaa vuoden 1961 jälkeistä ajanjaksoa. Syyskuun 30. päivän lämpötilaennätys vuodesta 1961 alkaen on nimittäin vuonna 2000 Lahdessa mitattu 19,3 astetta. Se voi hyvinkin ylittyä etelässä huomenna perjantaina. Katsotaan huomenillalla, miten kävi!