Sää ja määränpää – monenlaista on keliä matkalla

Julkaistu
Sadetutkakuvaa Bemarin Connected Drive -näytöllä. Kuva: BMW
Sadetutkakuvaa Bemarin Connected Drive -näytöllä. Kuva: BMW

Näin marraskuun tuulisena viikonloppuna on hyvä aika kirjoittaa automaailman uusista tuulista.

Autot ovat liikkuvia tietokoneita. Kohta ne ajavat itsekseen ja ehkä lentävätkin. Sää vaikuttaa myös automatkan sujuvuuteen ja turvallisuuteen. TomTom, joka on maailman johtava navigointi-, liikenne- ja karttatuotteiden toimittaja, käyttää Forecan toimittamia sääennusteita laskiessaan autoilijalle optimaalisia ajoreittejä ja sitä, kuinka kauan matka kestää.

Tänä syksynä autovalmistaja BMW otti käyttöönsä Forecan säätiedot. Forecan palvelut toimivat BMW:n Connected Drive -järjestelmällä varustetuissa autoissa yhteensä 40 maassa eri puolilla maailmaa.  Tällä hetkellä Suomi ei kuulu BMW:n online-palveluiden piiriin.

Forecalla on Suomen talveen oiva sää- ja  kelipalvelu myös niille autoilijoille, joilla ei ole sen enempää navigaattoria kuin Bemariakaan. Palvelu on kehitetty yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Keli.foreca.fi -webpalvelu toimii tableteilla tai kännyköillä.

Palvelusta löytyvät sekä sääennusteet että kelitiedot ja ennusteet Suomen pääteille. Tiekartalta on myös mahdollisuus klikata Liikenneviraston kelikamerakuvaan, joten sää- ja keliolosuhteita voi tarkastella reaaliajassa. Tämä on nykyaikaa parhaimmillaan.

Lohinivalla on illalla lunta ja aamuksi tiedossa liukkaita kelejä. Kuvakaappaus keli.foreca.fi -palvelusta.
Lohinivalla on perjantai-iltana lunta ja lauantai- aamuksi tiedossa liukkaita kelejä. Kuvakaappaus keli.foreca.fi -palvelusta.

Eikä tuossa vielä kaikki. Kartalle saa myös sade-ennusteet. Käykää tutustumassa. Turvallista matkaa kaikille tiellä liikkujille näin adventin aikaan.

http://corporate.foreca.com/en/news/20/61/Foreca-launches-premium-connected-car-weather-services-in-over-40-countries

Forecan säätä olympiavesillä

Julkaistu
Laser Radial taustalla Portland, saari Weymouthin edustalla. Kuva: Martin Gahmberg

Suomen purjehdusjoukkueen meteorologin Martin Gahmbergin päivä olympialaisissa alkaa aamulla ennen kello kuutta. Alkajaisiksi hän tekee ennusteet säästä sekä merivirroista ja lähettää ne sähköpostitse purjehtijoille ja heidän valmentajilleen. Hän myös printtaa ennusteet aamuista sääbriiffiä varten. Siihen osallistuvat vain valmentajat, jotka sitten vievät viestin eteenpäin valmennettavilleen. Lontoon olympialaiset ovat Martinille kolmannet.

Myös Forecalle kisat ovat kolmas kerta Suomen purjehdusjoukkueen mukana. Forecan meteorologi ennusti säätä vuoden 2000 joukkueelle Sydneyssä, ja kultaa tuli Thomas Johanssonille ja Jyrki Järvelle 49er-luokassa. Forecan ennusteita käytettiin Kreikassa vuonna 2004 ja nyt taas Lontoon olympialaisissa.

Purjehdustiimien meteorologit saavat sääennustemalleja monista ilmaisista lähteistä. Niiden lisäksi meteorologit voivat käyttää ns. kaupallisia sääennustemalleja. Esimerkiksi Foreca räätälöi Foreca-ETA-malliaan Weymouthin alueelle, jossa Lontoon olympiakisojen purjehduskilpailut pidetään.

Foreca-ETA-säämallidataa on käytetty muuallakin kuin olympialaisissa. Volvo Ocean Race -maailmanympäryspurjehduskisoissa 2001-2002 Forecan mallidataa käytti SEB-tiimi. Tuolloin Foreca laski Foreca-ETA-mallia jokaiseen lähtösatamaan aina viisi päivää eteenpäin. Legeillä eli matkan aikana kaikkien tiimien piti käyttää samaa säädataa, mutta vielä viisi minuuttia ennen lähtöä kaiken mahdollisen säätiedon käyttäminen oli sallittua.

Myös olympialaisissa kaikilla tiimeillä on käytössä samat ilmaiset sääennustemallit. ”On todella hyvä, että meillä on käytössä myös jotain ihan omaa”, Martin Gahmbergin perustelee Foreca-ETA -mallin käyttöä purjehduskisoissa. ”Etenkin, kun mallidata tulee luotettavasta lähteestä eli Forecasta.” Martinilla on myös toinen syy pitää Forecan sääennusteista. Hän on ollut 2000-luvun alkupuolella Forecassa töissä.

Martinin päivä ei pääty aamun sääbriiffiin valmentajien kanssa. Vaikka kisan aikana ei voi välittää kilpailijoille uutta tietoa, niin meteorologi voi päivittää sää- ja merivirtaustietoja niille kilpailijoille, joiden kisa alkaa myöhemmin päivällä. Kaikissa kilpaveneissä on GPS-laitteet, joten oman tiimin menestystä ja taktisia kuvioita on helppo seurata rannalta tietokone apuna.

”Sään ennustamisessa kaiken A ja O on kokemus,” kertoo Martin. ”Kun on käytössä monta sääennustemallia ja kaikki näyttävät hiukan eri tuloksia, niin vain kokemuksella tietää, mikä ennustemalli toimii parhaiten missäkin säätilanteessa.”

Suomen purjehdusolympiajoukkue, Martin Gahmberg keskellä (tumma tukka ja parta). Kuva: Vesa Koivunen/SPV

Olympiapurjehdukset alkavat Weymouthissa 29. heinäkuuta. Foreca toivottaa Suomen purjehdusjoukkueelle hyviä tuulia ja menestystä!

Lämpimän vaihtelevaa keskikesää

Julkaistu
Kun tuuli yltyy, otathan vinkistä vaarin. Kuva: turtlemom4bacon/flickr

Suursäätilassa matalapainenalueet tulevat ja menevät. Juhannuksena suuren osan Suomesta otteeseensa saanut matalapaine on oikeastaan vasta tänään maan kaikista osista ohi. Tosin tänäänkin oli hyvin aurinkoista vasta iltapuolella etelässä. Nyt Suomeen pistää etelästä kapea korkeapaineenselänne, mutta eikös vain jatkossa ole taas seuraava, lännessä oleva matalapaineenalue se, joka säämme määrää. Siis jos säämaailma jaetaan karkeasti matala- ja korkeapainesäähän ja vaikkapa kylmään ja lämpimään, meidän säämme on lämmintä matalapainesäätä. Maahamme virtaa lounaan kantilta lämmintä ilmaa, mutta tuon ilman mukana liikkuu myös sadealueita ja ihan matalapainesääjärjestelmiäkin. Kovin pitkiä yhtäjaksoisia poutasäitä ei tällä tietoa ole odotettavissa.

Selvimmät sadetilanteet ovat nyt jo heti lauantaina (Suomen yli itäkoilliseen, idässä sataa vasta iltapuolelta alkaen), jolloin seassa voi olla myös ukkosta. Sunnuntaina maan etelä- ja keskiosassa on jo poutaa ja aurinkoista, lämpötila kohoaa etelän sisämaassa jopa 25 asteeseen. Pohjoisessa puolestaan satelee vielä. Kuitenkin jo maanantain vastaisena yönä etelälounaasta suorastaan hyökkää uusia sateita, sen verran ärhäkältä näyttää. Maanantaina päivällä nämä sateet painottuvat jo itään ja pohjoiseen ja lounaassa aurinkoistuu.

Tiistaista alkaen näitä sadealueita ei näyttäisi ainakaan ihan suoraan tulevan tänne mistään, mutta tämä tuskin poistaa ainakaan iltapäiväkuurojen mahdollisuutta. Mitään heinäpoutakorkeapainetta emme ole saamassa, mutta tuurilla siellä voi kai se heinäpoudankin mahdollisuus ihan pikkuisen häämöttää, ainakin paikallisilmiönä. Päivälämpötilat ovat alkuviikolla asteen pari vileämpiä, mutta sitten taas etelän sisämaassa jopa 25 astetta ja sitä rataa. Mitään viime kesien tapaisia huippuhelteitä ei ole näköpiiririssä.

Kesän tämän ajankohdan sään suurin käyttäjäryhmä lienevät lomailijat. Luulisi tämän sään sopivan lomailmoiksi, mitä nyt jokusen sadepäivän voi vaikka keskittyä puhdetöihin sisällä. Tosin kala kai syö juuri sateella, vai?

 

Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/turtlemom_nancy/4968965946/

 

Ajankohtaista: Veneilysäät, vähän myös merituulesta

Julkaistu
Rantaviiva voi näkyä myös samansuuntaisena pilvijonona kaukana sisämaassa. Tässäkin on jo meren ja pilven vuoropuhelua. Kuva: geograph.org.uk

Huh huh. Ei hellettä, vaan että päivystysvuorot sekoittivat taas mieltä niin, että nettipäiväkirjan täyttö jäi aidosti vapaapäivälle, sunnuntaille. Palkkatyö on paitsi välttämätöntä, usein sellaista, ettei sen tarjoamasta näkökulmasta näe metsää puilta. Pitäisi edes hetkeksi istahtaa kaikessa rauhassa, sitten kun asiaan on tarvittavaa etäisyyttä, ja miettiä vaikka, että kun on kuudes toukokuuta, niin mikä on juuri tähän aikaan vuodesta ja vielä kohta luonteenomaista vaikka jollekin sääpalvelun osa-alueelle. Mitä siellä luonnossa taas oikein tapahtuukaan?

Foreca aloitti jälleen vapulta veneilysäiden tuotannon – siis nyt puhun sanallisista, meteorologin laatimista ihan perinteisen Merisään (oma tuotteensa varoituksineen tietyillä kriteereillä, sääviranomaisen tekemä!) tapaisista teksteistä, joita on sitten mahdollisuus kuulla osana asiakasradioittemme ohjelmaa. On ihan toinen juttu, että tuotannossa on laajemmin monenlaisia kuva- ja karttamuotoisia automaattisesti tuotettuja tuuliennusteita. Tähänkin blogiin taisit tulla Foreca.fi -etusivun kautta. Sieltä kannattaa etsiä näitä merialueiden tuuliennusteita, vasemmasta laidasta.

Näitä tarkoittamiani meteorologien kirjoittamia tuuliennusteita laadimme myös joillekin sisämaaradioasiakkaillemme. Tällöin arvioimme tuulen kehittymistä lähinnä suurilla järvenselillä. Pienillä vesillä monenlaiset paikallisilmiöt muuttavat tuulta voimakkaasti. Mutta sama koskee veneilysäitä merialueille: ei ole mahdollista tehdä ennustetta –  varsinkaan lyhyttä ja ytimekästä – niin, että sen olisi tarkoituskaan päteä joka ikisessä laiturinnokassa. Tuulelle esteetön avomeri painottuu aina, toisaalta emme voi tietää, ja josko veneilijä aina itsekään, tuleeko pysytelleeksi visusti rannikon suojassa vai suuntaako myös ulapalle ja kuinka pitkälle. Ellei tuule liikaa tai ole merenkäyntiä, Helsingistäkin matka voi olla vaikka Tallinnaan, jolloin vastaan tulee taatusti myös varsinaisen avomeren tuuli.

Mutta se tarkoittamani vuodenaikaisasia, se on maa- ja merituuli-ilmiö, tai lyhyemmin ehkä vain merituuli, koska sen tuulensuunnallinen vastakkaisilmiö maatuuli sattuu yölle. Yleisemmin meidän leveysasteillamme ilmanpaineen maanpinnan suuntainen jakautuma, ilmanpainekenttä, määrää tuulikentän. Suoraan ilmanpaine-eroista johtuvaa tuulta kulloisessakin tilanteessa voitaneen kutsua vaikka perustuuleksi. Sen päälle tulee muita tuulen nopeuteen ja suuntaan kohdistuvia vaikutuksia, etenkin rannikon lähellä, mutta myös siitä johtuvia, onko vesi kylmää vai lämmintä suhteessa yläpuoleiseen ilmaan.

Ehkä laaja-alaisin paikallistuuleen vaikuttava ilmiö rannikolla on merituuli. Se voi yksinkin kehittää oman tuulikenttänsä, siis ilman perustuulta, mutta muuttaa usein perustuulen suntaa ja nopeutta rannikon lähellä ja vieläpä niin, että tuulen suunta muuttuu päivän kuluessa. Maalla merituulen vaikutus ulottuu kunnon merituulitilanteissa helposti kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin, jolloin keväinen ja alkukesäinen merituuli viilentää ja kuivattaa tiettyä aluetta vaikuttaen esim. maataloudessa alueen suotuisuuteen. Rannikolla voi iltapäivisin usein nähdä, miten paitsi meren yllä on selkeää ja rannikolla merituulen myötä seljennyt, myös kaukana sisämaassa valkean pilvivallin, joka voi sisältää myös kuuropilviä. Sinne johonkin on ehtinyt  merituulirintama, ja sinne asti tuulee mereltä kylmää ilmaa.

Ilmakehä on monimutkainen, mutta tästä on rautalankamallia käyttäen kyse: Meri on kylmä, nytkin esim. Suomenlahdella vain n. +5 -asteista. Aurinko lämmittää maanpinnan, jolloin myös maanpinan läheinen ilma lämpenee ja alkaa kylmää kevyempänä kohota ylöspäin. Korvaavaa ilmaa alkaa virrata kylmältä mereltä. Syntyy kiertoliike, sirkulaatio, missä satojen metrien korkeudella vastaavasti tulee maalta merelle, missä puolestaan on laskevaa ilman likettä. Hyvin hienojakoisessa tarkastelussa on kyse myös siitä, että merellä on kylmän alustan synnyttämää korkeapainetta ja maalla vastaavasti matalapainetta.

Periaatteessa vastaavanlainen alustojen välisestä lämötilaerosta alkunsa saava, tosin ajallisesti ja paikallisesti (vuodenaikaisvaihtelu, valtameri-manner -jakautuma) hyvin paljon isomman mittakaavan kiertoliike on monsuuni-ilmiö.

Suomenlahden rannikko ei ole aivan länsi-itä -suuntainen, vaan kun mereltä tuulee suoraan, tuulee enempi kaakosta kuin etelästä. Tällaisena merituulikin aamupuolella usein alkaa (siis tilanteessa, missä on lähes pelkkä merituuli, perustuuli on vähäistä). Vaan kun pästään iltapäivään, jolloin merituuli on sanotun kiertoliikkeen kehittyessä myös voimistunut, tuuleekin lounaasta.

Tuulen sunta on siis kääntynyt myötäpäivään. Tämä johtuu ns. coriolisvoiman vaikutuksesta kiertoliikkeeseen vähitellen. Mutta tuulta tarkkailevalle entisajan kalastajalle selvisi ainakin, että koska aurinkokin vaihtaa paistosuuntaansa aivan samalla tavalla, taivaalla päivän kuluessa vasemmalta oikealle, näyttää aina tuulevan auringon suunnasta. Siitä tuulen vanha nimi: solgångsvind. Pohjanlahdella merituulen iltapäivätuulensuunta on tyypillisesti luoteinen.

Auringon painuessa mailleen merituuli sammuu, ja sellaisissa oloissa, missä maanpinta yöllä kylmennee vastaavasti suhteessa merenpinan lämpötilaan, syntyy kiertoliike toisin päin ja tuulee maalta merelle. Joskus aika hauskoja asioita voi pätellä esim. vertaamalla toisiinsa eri korkuisten savupiippujen savujen liikesuuntia.

Helsingin keskusta  saa osansa merituulesta myös niin, että terassilla tuskin tarkenee, vaikka sisämaassa olisi jo täysi kesä ja Keravallakin heitetty jo tuulipuvut nurkkaan ajat sitten. No, oma valinta, muttei kannata vilustuttaa itseään.

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/547996

Forecan sää turkulaisissa aamiaispöydissä

Julkaistu
Tämän päivän sää Turun Sanomissa.

Viime marraskuussa kirjoitin, kuinka göteborgilaiset voivat lukea Forecan säätiedot omasta lehdestään Göteborgs-Postenista.

Vuoden vaihteen jälkeen Forecan sääennusteet ovat luettavissa myös Turun Sanomista, sekä lehdestä että nettisivuilta. Samalla myös TS-yhtymän muut lehdet ovat ottaneet sivuilleen Forecan sääpalvelut.

Vaikka ei lehtiä lukisikaan, niin Forecan sään voi myös kuulla Auran Aalloilla ja Radio Melodian kanavilla. Ja muutaman viikon sisällä Forecan sääennusteet ovat nähtävissä myös Turku TV:ssä.

 

Säätä lentäjille jo yli kymmenen vuotta

Julkaistu
Ossi Korhonen, Finavian päämeteorologi ja "lentojätkä" välitankkauksella matkalla Inarista Porvooseen joskus keväällä. Kuva: "lentojätkän" kaveri

Joskus on kiva pysähtyä ja  katsoa hiukan taaksepäin: mitä onkaan saatu aikaan. Forecan ja Finavian (entinen Ilmailulaitos) yhteistyö on jatkunut jo yli 11 vuotta.

Vuonna 2000 Foreca avasi lentosääpalvelun harrastajalentäjien käyttöön. Nettisääpalvelu oli Euroopan ensimmäisiä. Vain Yhdysvalloissa löytyi jo silloin lentosäät netistä. Ennen nettipalvelua lentäjät olivat joko soittaneet lennonneuvontaan lentokentille tai seuranneet lentosääennusteita teksti-tv:stä. Teksti-tv:n lentosääpalvelu oli silloin hyvin edistyksellinen.

Lentäjien nettisääpalvelu oli alusta alkaen käytettävissä myös mobiilisti esimerkiksi silloisilla PDA-laitteilla ja nykyisin tietenkin kännykällä. Tämä mobiilius on helpottanut etenkin korpikentille laskeutuvien ja lähtevien lentäjien lentosuunnitelman tekoa.

Sääpalvelussa on lentäjien käyttämiä erikoissäätietoja: tuulia eri korkeuksille, havaintoja ja ennusteita eri muotoisina. Ajan mittaan palvelua on modernisoitu ja säätuotteita lisätty.  Uusimpana asiana palveluun on lisätty linkki Lontoon VAAC-keskuksen  (Volcanic Ash Advisory Center) tuhkasääennusteisiin.

Finavian lentosääpalvelu on suljettu palvelu ja tarkoitettu vain lentäjille. Käyttäjätunnukset  palveluun saa rekisteröityessään. Rekisteröitymiseen tarvitaan lentolupakirja.