Kesä!

Julkaistu
Kyllä kesälaitumella kelpaa kirmata, kunhan ei kotisohvalle unohdu. Sadekin on kohta taas lämmintä. Kuva: Cristina/flickr.
Kyllä kesälaitumella kelpaa kirmata, kunhan ei kotisohvalle unohdu. Sadekin on kohta taas lämmintä. Kuva: Cristina/flickr.

Kun ihminen näkee, mitä haluaa nähdä ja kuulee, mitä haluaa kuulla, aloin minäkin laittaa näitä juuri koettuja lähes jääkaappipäiviä johonkin parempaan, mieltä ylentävämpään kehikkoon, paremmalle asialle. Ja sehän kävi luovasti ja joutuisasti. Oli kyse helatorstaiviikon alkupäivistä eli kanttaiviikosta. Joku voi tuntea sen myös kanttaus- tai kankulaviikkona. Tai luultavimmin koko asiaa ei tunne enää juuri kukaan. Mutta päivien nimi tullee muinaisruotsin gangdagh-sanasta (Vilkuna) ihan niin kuin maanantai manadagh´ista. ”Kulkupäivistä” on kyse: ”…kansa kävi pappien johdolla kulkueina toukovainioilla kantaen mukanaan ristiä, siunattua leipää ja pyhäinkuvia, samalla soitettiin kelloja ja luettiin rukouksia” (edelleen Kustaa Vilkunan mainiosta kirjasta Vuotuinen ajantieto).

Kanttausviikon yhdistää säistä vaarinottoon se, että kesän säästä tulee kanttausviikon sään vastakohta. On jopa uskottu, että maanantai enteilisi kesäkuuta, tiistai heinäkuuta ja keskiviikko elokuuta. Täytyy myöntää, että tällainen ennustus kyllä kelpaa asettuessaan taannoin TV:ssä haastatellun mestarikansanennustajan sääennustetta vastaan: tämän mukaan kesästä tulisi viileä ja sateinen! Ei, kallistun uskomaan kanttausviikkoa. Haluan kesän sääksi jääkaapin vastakohdan. Tosin pitää vähän miettiä, millä kotitalouskoneella sen havainnollistaisi. En ihan leivinuunia ajatellut enkä muutakaan pätsiä…

Kesälaitumille karataan kouluista vielä viileähkössä ilmanalassa, vähiten sadekuuroja on itse suvivirsi- ja Gaudeamus igitur -lauantaina rannikolla ja idässä. Sunnuntaina on jo etelässä poutaa, mutta parinkymmenen asteen lämpötiloja saadaan etelän sisämaassa varmemmin vasta maanantaina, jolloin jo kasvaa korkeapaine Suomessa. Sitten kaakosta pukkaa tosi lämmintä ilmaa, joka ainakin etureunaansa näyttäisi kehittävän sadetta. Loppu on sen varassa, miten tämä jopa helleilma lopulta tänne asettuu. Kas, kun ei siinä aina korkeapainekaan auta, jos syntyy vaikka vain Länsi-Suomen pituisia kylmiä ja lämpimiä rintamia; mitä rauhattomammin helleilma meillä makaa, sitä enemmän kuurosatelee. Tosin sataen suvi tulee, pitää aina muistaa. Ei ilman vettä juuri mikään ainakaan pitkän päälle onnistu. Sää on osa luonnon kauneutta, jota muun ohella ylistää myös ajankohtainen suvivirsi.  Iloitkaamme siis!

Suvivirren sanat:  http://evl.fi/virsikirja.nsf/pudotusvalikko/571?OpenDocument  .

Suvivirsi:  http://www.youtube.com/watch?v=ZPUrdCpec2g  .

Gaudeamus igitur -hymnin sävel kuuluu myös Brahmsin musiikissa (ihan lopussa, suunnilleen kohdasta 9:30   http://www.youtube.com/watch?v=0TZjdkHYQIM  .

 

Kuvan linkki: https://www.flickr.com/photos/75555969@N00/3931042755/  .

 

Ilmalan observatorion jäljillä

Julkaistu

Työpaikkani sijaitsee MTV:n uutishuoneella Helsingin Ilmalassa. Länsi-Pasilan tätä reunaa hallitsevat kerrostalot ja virastomonumentit. Luonnontieteilijöitä ei näillä kulmilla juuri liiku meitä Maikkarin ja Ylen meteorologeja lukuunottamatta. Silti paikan nimi, Ilmala, kertoo omaa tarinaansa kaupunginosan säätieteellisistä taustoista.

1900-luvun alkuvuosina Helsingin Kaisaniemessä sijaitseva magneettinen observatorio oli jäänyt hankalaan puristukseen. Ympärille kohosi yhä korkeampaa kaupunkirakennetta ja sähkövoimalla kulkevat raitiovaunut häiritsivät magneettisia havaintoja. Uusi observatorio päätettiin rakentaa niin kauas, ettei kaupunki sitä koskaan häiritsisi: kallioille Pasilan eli Fredriksbergin taakse lähes Vähä-Huopalahteen asti. Observatorio valmistui 1910 ja sai nimekseen Ilmala (kuva observatoriosta Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa). Heikki Nevanlinnan mukaan* Ilmalassa oli magneettisia mittauksia ja rekisteröintejä varten omat tilat, mutta mittaukset eivät koskaan lähteneet käyntiin Kaisaniemessä olleiden havaintojen laajuudessa.

Vaikka magneettiset mittaukset päättyivät Kaisaniemessä, säähavaintojen teko on jatkunut siellä tähän päivään asti.

Ilmalassa tehtiin magneettisten havaintojen lisäksi pintasäähavaintoja* sekä yläilmakehän havaintoja. Leijoilla lennätettiin meteograafia, havaintolaitetta, joka piirsi kuvaajaa mm. ilmanpaineesta, lämpötilasta ja kosteudesta (kuva leijasta Helsingin yliopistomuseon kokoelmissa). Vuonna 1916* Ilmalassa aloitti työt myös vastavalmistunut matemaatikko Vilho Väisälä, joka teki elämäntyönsä meteorologina yläilmakehän tutkimuksen parissa. Leijahavainnot piirtävine antureineen korvautuivat vähitellen ilmaan vapautettavilla palloilla, joihin ripustetut havaintoanturit lähettivät tietonsa lähtöasemalle radioteitse. Vuonna 1931 Väisälä lähetti Ilmalasta ensimmäisen itse kehittämänsä radiosondin. Vielä samalla vuosikymmenellä alkoi sondien teollinen tuotanto ja toimitus kaikkialle maailmaan – Vaisala Oyj jatkaa edelleen tätä perinnettä.

Vuonna 1957 observatorio sai mahtavan naapurin, kun kalliolle rakennettiin Helsingin Veden kantikas punatiilinen vesitorni. Luulisin, että observatorion merkitys lienee jo silloin ollut vähäinen, sillä eivät meteorologit olisi muuten huolineet moista järkälettä naapuriinsa ilmavirtoja häiritsemään. Observatorio tulikin pian lopullisesti tiensä päähän, sillä vuonna 1967 se jyrättiin Ilmala 2 -vesitornin tieltä. 60-luvulta 80-luvulle Ilmala kasvatti muutenkin merkitystään, laajeni ja sai monia nykyisistä maamerkeistään: YLE oli toiminut Pohjois-Pasilassa jo 20-luvulta lähtien ja 1967 valmistui myös Mainostelevision toimitalo tien toiselle puolelle Pöllölaaksoon. Nämä vaiheet käyvät ilmi myös Maanmittauslaitoksen peruskartoista vuosilta 1961, 1967 ja 1979. Nyt 2000-luvulla Pöllölaakson ympäristö on jälleen ollut myllerryksessä, kun alueelle on rakennettu uusia asuntoja ja toisaalta entisiä studiotiloja purettu.

196119671979

Observatoriotoiminta jatkuu Suomessa kolmessa paikassa, Nurmijärvellä, Jokioisissa ja Sodankylässä. Pasilassa meteorologit saivat toisenlaista jalansijaa 1958, kun Paavo Salmensuu ryhtyi viittomaan piippunsa kanssa Mainostelevision Sääruutu-ohjelmassa. Tupakkatuotteiden esittely ei taitaisi enää olla mahdollista, mutta meteorologit ovat pysyneet uutisten vakioesiintyjinä. Näillä kunniakkailla jalanjäljillä astelen siis taas huomenna töihin Ilmalan kallioiden katveeseen.

Twitter: @liisarintaniemi

Korjaus 7.1.2015: Muutettu observatorion rakennus- ja purkuvuodet. Valmistui 1910 ja purettiin 1967.

*) Artikkelia korjattu ja päivitetty Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö (eläk.) Heikki Nevanlinnalta 17.9.2015 saatujen tietojen perusteella.

Helle antaa pian periksi

Julkaistu
Kuva:
Helle on nainen.                                                          Kuva: uploaded by Immanuel Giel / mediaviewer/Public Domain)/Googlen tarkennettu kuvahaku.

Suuri osa Suomea on helteen kourissa, tosin tänään viimeistä päivää näin laajasti. Huomenna sunnuntaina hellettä on enää nippa nappa Varsinais-Suomessa ja sitten vähän varmemmin Uudellamaalla ja Itä-Suomessa. Pilvet kuitenkin jo ratkaisevat, samoin sateet. Niitä liikkuu niin sunnuntaina kuin vielä maanantainakin eniten maan keskivaiheilla Suomen yli itään. Se on matalapainetoimintaa Suomen poikki, ja vasta maanantaisen matalapaineen jälkipuolella, siis tiistaina, virtaa viilein tässä tilanteessa mahdollinen ilma myös eteläisimpään Suomeen. Ilma ei ole niin kovin viileää, mutta taas se tietysti tuntuu, kun tottuminen on ollut aivan eri lämpötiloihin.

Hyvä, jos mennään alkuviikon kuluessa lännessä 15 asteen vaiheille, idässä ja Meri-Lapissa tiistaina 10 ja 15 asteen välille. Tosin pohjoisessa on samanlainen tilanne jo aiemmin, ja pitää huomata, että maanantain sateissa lämpötila voi maan keskivaiheilla olla paljon alempi. Etelässä maanantain ilmamassa antaa myöden vielä juuri ja juuri helteenkin vaikkapa Itä-Uudenmaan ja Kymenlaakson tienoilla, mutta ainakin oltaisiin vielä yli 20 asteessa. Paitsi että länsirannikolla on jo selvästi viileämpää. Alkuviikon jälkeen ilma alkaa pohjoisessa vähän lämmetä, mutta etelässä, ensin kaakossa, roikkuu matalapaineenalue ilmanalaa  epävakaistamassa.

Kun ajattelen ihmistä ja säätä, pitäisin oleellisina sään hetkittäisiä, päivittäisiä ja vaikka viikoittaisia vaihteluita, ja jos mahdollista, niiden ajoittamisen edes yritystä. Ja tässä ollaan heti sen tosiseikan edessä, ettei säätä tällä tavoin miten monen tahansa päivän päähän edelleenkään kannattaisi ennustaa, jos on tarkoitus myös voida luottaa, edes osapuilleen, ennusteen jonkinlaiseen toteutumiseen.

Suuntaa antavaa kaikki ennustaminen on, se on (tai pitäisi olla) selvää, mutta monelle meistä ei taida olla suurta hyötyä laskelmista tai arvioista, joiden mukaan vaikkapa koko tulevan kesän keskilämpötila on jotain verrattuna keskiarvoon. Ja vähintään yhtä ”normaalia” kuin jonkin ajanjakson keskilämpötila on se, että Suomen sää vaihtelee suuresti, oli sitten kyse eri vuosista, kesistä, viikoista tai päivistä.

Yhdenkään vuorokauden keskilämpötila ei yksinään vielä paljasta, miten kylmä yö oli ja miten lämmin puolestaan päivä. Kaikista epänormaaleista epänormaalein voisi olla sellainen tilanne, että joka hetki vallitsisi täsmälleen ajankohdan pitkäaikainen keskiarvolämpötila. Niin ja muista sään elementeistä kuin lämpötilasta puhumattakaan. Mutta sitkeässä istuu sään ja tilastojen vain näennäisen pyhä avioliitto. Kun tietokonekapasiteettia on, niin ennustetaanpa sitten sään ohella sen tulevat tilastotkin.

LISÄYS/PÄIVITYS SÄÄN OSALTA: Suomi jääkin hyvin selvästi epävakaiseen matalapaineenalueeseen jatkuen alkuviikosta aina loppuviikolle. Kuuroittaiset sateet leviävät etelästä vähitellen pohjoiseen päin niin, että perjantaina niitä tulee myös Lapissa.  Vasta sitten eli kesäkuun puolella on kuivemman sään vuoro.

No mutta, laulun sanoin:

Helle – saa ihmiset epävireeseen
Helle – päiväkausia jatkuva
Helle…

Tehtaat seisoo
Toimistot seisoo
Kellot seisoo
Kun ihmiset eivät jaksa edes seistä

Helle – saa ihmiset epävireeseen
Helle – päiväkausia jatkuva
Helle…  … (Papu ja Pojat, http://lyrics.wikia.com/Papu_Ja_Pojat:Helle )

Kuvan linkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helle_%28mytologia%29#mediaviewer/Tiedosto:Phrixos_und_Helle.jpg

Helle Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helle_%28mytologia%29

 

Poikkeuksellinen säämaanantai ja ikimuistoinen myrskybongausretki

Julkaistu

Poikkeuksellisen lämmin ja kostea maanantai

Vielä viime viikolla näytti siltä, että hellehuippu koetaan vasta tiistain puolella, mutta kaikista lämpimin ilmamassa vierailikin Suomessa jo tänään maanantaina. Venäjältä peräisin ollut ilmamassa oli myös vuodenaikaan nähden harvinaisen kosteaa, mikä mahdollisti kesäkauden ensimmäisen vilkkaan ukkospäivän.

30 asteen ylitys näytti melko varmalta jo aamulla, kun olin työvuorossa, mutta kaikkien aikojen toukokuun lämpöennätyksen (31,0 astetta) ylittyminen oli siinä ja siinä. Päivän korkeimmaksi lukemaksi muodostui Heinolassa mitattu 30,8 astetta. Uutta toukokuun lämpöennätystä ei syntynyt, mutta mittaushistoriamme aikana ei koskaan olla aikaisemmin ylitetty 30 astetta näin aikaisin. Aikaisin 30 asteen ylitys ennen tätä päivää tapahtui 20.5.1993 Lapinjärvellä. Jos yhtä lämmin ilmamassa olisi tullut meille toukokuun viimeisinä päivinä, olisi kaikkien aikojen lämpöennätys hyvin todennäköisesti paukkunut rikki. Mutta eipä kauas jääty tälläkään erää. Vastaavasti jos näin lämmintä ilmamassaa saapuisi meille keskikesällä heinäkuussa, voisi lämpötila kohota jopa 35 asteeseen.

Kuva 1: Tämän päiväiset lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin jopa yli 15 astetta normaalia korkeampia. Kuvassa ensin tämän päivän maksimilämpötilat ja suluissa vuodenajan tyypilliset maksimilukemat. / MTV & Markus Mäntykannas
Kuva 1: Tämän päiväiset lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin jopa yli 15 astetta normaalia korkeampia. Kuvassa ensin tämän päivän maksimilämpötilat ja suluissa vuodenajan tyypilliset maksimilukemat. / MTV & Markus Mäntykannas

Yli 30 asteen päästiin tänään yhdeksällä mittausasemalla: Heinolassa, Lappeenrannassa (lentoasema, Konnunsuo, Lepola), Kouvolan Utissa, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Mikkelissä. Oulussa mitattiin päivän 10. lämpimin lukema: 29,9 astetta. Hurjia lukuja kerrassaan! Näin lämpimiä päiviä esiintyy toukokuun puolivälin jälkeen keskimäärin pari kertaa elinaikanamme. Poikkeuksellista oli myös suuri ilmankosteus – näin lämpimiä ja kosteita päiviä esiintyy yleensä vain heinä-elokuussa, eikä edes joka kesä.

Nice to know: Suomenlahden eteläpuolella Tallinnassa päästiin 31,4 asteeseen ja Viron korkein lukema mitattiin Kundassa: 33,1 astetta. Pietarissakin mitattiin tasan 33 astetta.

 

Rajuilmat saapuivat: ukkospuuskia, rakeita ja salamointia

Puolenpäivän jälkeen ensimmäiset ukkoset rantautuivat Baltiasta lounaisen Suomen ylle, mm. Turussa ja Porissa jyrähteli. Seuraava ukkosmöykky saapui samalle alueelle myöhemmin iltapäivällä, mutta vähitellen myös Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan puolelle alkoi kehittyä voimakas ukkoskuurosolu, johon syntyi myöhäisiltapäivän kuluessa uusiasoluja Pohjanmaan puolelle. Kovimmat ukkospuuskat ovat arviolta olleet yli 20 m/s, sillä puita on kaatunut. Varsinais-Suomesta ja Kanta-Hämeestä on tullut paljon raehavaintoja.

Ukkoskuurosolut liittyivät Suomen yli itään liikkuneeseen rintamavyöhykkeeseen, joka vie tukalimmat helteet ja kostean ilman huomiseksi Venäjän puolelle. Rintamaan liittyvät ukkossateet ovat pysyneet hyvin hengissä iltaan saakka, ja systeemin laajuus on kasvanut sen liikkuessa kohti maan keskiosaa. Kyseessä on mahdollisesti ollut nk. MCS (Mesoscale Convective System) eli suurikokoinen ukkospilvien järjestelmä, johon liittyy tyypillisesti voimakasta salamointia, syöksyvirtauksia, rankkasadetta ja isoja rakeita. Yhdysvaltojen voimakkaissa MCS:ssä esiintyy myös tornadoja, meillä toisinaan trombeja. (Tarkempi kuvaus MCS:stä Wikipediasta). Toukokuussa ne ovat äärimmäisen harvinaisia Suomessa.

MCS:n erottaa tavallisista ukkoskuuroista se, että MCS ei menetä energiaansa yöaikanakaan ja siihen liittyvät puuskatuulet ovat erityisen voimakkaita. Tutkakuvissa MCS voi näyttäytyä valtavana pyöreänä ukkoskuuromöykkynä tai kaarevana, pitkänä ukkoskuurojen jonona, jonka etuosaan liittyy hyvin äkillinen rankan sateen alue, puuskarintama ja mahdollisesti myös suuret rakeet. Pääkaupunkiseutulaiset muistanevat vielä näyttävän MCS:n, joka rantautui etelärannikolle 8. elokuuta vuonna 2010. Samaisena kesänä meillä esiintyi useampikin vastaava ukkospilvien järjestelmä.

Maanantain aikana Suomessa paikannettiin reilut 13 000 salamaa, mikä on selvästi yli toukokuun keskiarvon (n. 8500). Yhdessä päivässä siis koko toukokuun salamat ja vähän enemmänkin. Kovin mitattu ukkospuuska oli 25 m/s Kauhajoen Kuja-Kukossa ja Lappeenrannan Konnunsuolla.

Kuva 2: Iltapäivällä Baltiasta levisi toinen ukkoskuuroalue, joka yhtyi myöhemmin iltapäivällä pohjoisempaan ukkoskuuromöykkyyn.
Kuva 2: Iltapäivällä Baltiasta levisi toinen ukkoskuuroalue, joka yhtyi myöhemmin iltapäivällä pohjoisempaan ukkoskuuromöykkyyn. / Foreca

 

Ukkoset jatkuvat, helteet palaavat viikonlopuksi

Tiistaina Suomen itäisin ja kaakkoisin osa kuuluu vielä helteisen kosteaan ilmamassaan; lämpötila voi ehtiä vielä kohota lähelle 30 astetta ennen kuin rajut ukkoset vievät tiistai-iltapäivän kuluessa helteet tilapäisesti Venäjän puolelle. Länsi-Suomessa päivä on jo raikkaampi, Lapissa lämpötilojen lasku voi olla melkoisen dramaattinen.

Helteet vaanivat kuitenkin koko ajan aivan Suomen itäpuolella, ja keskiviikkona helleilmamassaan liittyvä rankkasaderintama ukkosineen saapuu Etelä- ja Itä-Suomen päälle. Torstai näyttää jälleen hellepäivältä etelässä ja lännessä, kun taas Pohjois-Lapissa räntäsateet ovat mahdollisia. Lapissa lämpötilaerot voivat olla dramaattiset: hellelukemia voidaan mittailla aina Rovaniemen korkeudella saakka, mutta Utsjoen ja Enontekiön seudut saattavat värjötellä vain muutamassa plusasteessa räntäsateet piiskaamina.

Mikäli tuoreimpiin ennustemalleihin on luottamista, näyttäisi torstaista alkavan Etelä- ja Keski-Suomessa usemman päivän hellejakso, joka voi huipentua viikonloppuna jälleen 30 asteen lukemiin. Hätyytelläänkö jälleen kaikkien aikojen toukokuista lämpötilaennätystä – se on hyvin mahdollista. Samalla voimakkaat ukkoset, mahdollisesti maanantain kaltaiset, voivat tulla jälleen ajankohtaisiksi, vaikka viikonlopun ilmamassa ei ihan niin kostealta näytäkään kuin maanantainen.

 

Kuva 3: Suomi oli 19.5. maanantaina yksi Euroopan lämpimimmistä maista. / ECMWF & Foreca
Kuva 3: Suomi oli 19.5. maanantaina yksi Euroopan lämpimimmistä maista. / ECMWF & Foreca

 

Toukokuiset hellepäivät lisääntyvät tulevaisuudessa

Viime vuosina olemme saaneet kokea useita toukokuisia hellejaksoja, ja tänä vuonna helletrendi näyttäisi toistuvan. Ilmastonmuutostutkijoiden mukaan kesät Suomessa pitenevät, joten hyvin aikaiset toukokuiset hellejaksot yleistynevät. Samalla kesän kesto pitenee myös syyspuolella. Tilastotkin osoittavat jo pientä lämpenemistä: toukokuiden keskilämpötila on noussut 0,3 asteella vertailukaudesta 1971-2000 vertailukauteen 1981-2010.

Tulevaisuudessa on syytä varautua myös siihen, että erittäin korkeat ja tukalat, yli 30 asteen lämpötilat tulevat tutuimmiksi jo toukokuun puolella. Samalla kasvaa myös rajujen ukkosten todennäköisyys jo kevätpuolella, kun tyypillisesti ne ovat keskittyneet heinäkuuhun ja elokuun alkuun.

Onko toukokuusta tulossa uusi heinäkuu – onko tämän vuoden toukokuun loppupuolisko esimakua tulevaisuuden toukokuista?

 

Myrskybongausretki kuvina

Kesäiset rajuilmat saavat aina adrenaliinin virtaamaan suonissani. Tänään se jälleen tapahtui, kun tutkakuviin alkoi ilmestyä toinen toistaan voimakkaampia ukkossoluja. En tyytynyt tällä kertaa kastelemaan ukkosten etenemistä Forecan sadetutkasta – halusin itse paikan päälle!

Myrskybongausretki suuntautui Helsingistä Karkkilan kautta kohti Forssaa. Rajuilma yllätti Liesjärven kohdalla Kanta-Hämeessä. Kaukaa ihailemani ukkospilvet kävivät todeksi suoraan silmieni edessä. Ensin tuli jyrinä ja sitten rajut ukkospuuskat, jotka vaikeuttivat ajamista. Auton katto alkoi kolista ja kilistä, kun taivas sylki mansikan kokoisia rakeita. Samassa tuli myös rankkasade, joka pakotti pysäköimään auton tien poskeen ja kaivamaan kameran esille. Ja tässä tulee reissun parasta antia:

Kuva 4: Lähtöhetkellä klo 15:30 sää oli Helsingissä selkeä, tuulinen ja lämpötila noin +24 astetta. Pohjoistaivaalla näkyi kuitenkin merkkejä ukkospilvistä. Niitä kohti siis!
Kuva 4: Lähtöhetkellä klo 15:30 sää oli Helsingissä selkeä, tuulinen ja lämpötila noin +24 astetta. Pohjoistaivaalla näkyi kuitenkin merkkejä ukkospilvistä. Niitä kohti siis!
Kuva 5: Vihdin kohdilla ukkospilvi alkoi lähestyä jo uhkaavasti. Lämpötila kohosi +29 asteeseen.
Kuva 5: Vihdin kohdilla ukkospilvi alkoi lähestyä jo uhkaavasti. Lämpötila kohosi +29 asteeseen.
Kuva 6: Ukkospilviä edeltävät utarepilvet (Mammatus clouds) Karkkilan jälkeen
Kuva 6: Ukkospilviä edeltävät utarepilvet (Mammatus clouds) Karkkilan jälkeen
Kuva 7: Rajut ukkospuuskat alkavat juuri ennen Liesjärveä n. klo 17:30
Kuva 7: Rajut ukkospuuskat alkavat juuri ennen Liesjärveä n. klo 17:30
Kuva 8: Rankkasade hidasti ajamista. Ukkospuuskat jatkuivat ja vesisade vaihtui pian raesateeseen, joka pakotti pysäyttämään auton tien laitaan.
Kuva 8: Rankkasade hidasti ajamista. Ukkospuuskat jatkuivat ja vesisade vaihtui pian raesateeseen, joka pakotti pysäyttämään auton tien laitaan.
Kuva 9: Suurimmat rakeet olivat arviolta 3-4 cm halkaisijaltaan.
Kuva 9: Suurimmat rakeet olivat arviolta 3-4 cm halkaisijaltaan.
Kuva 10: Ukkos- ja raekuuron jälkeen lämpötila oli laskenut vain 16 asteeseen, ja raesateesta johtuen tielle muodostui sakea sumu.
Kuva 10: Ukkos- ja raekuuron jälkeen lämpötila oli laskenut vain 16 asteeseen, ja raesateesta johtuen tielle muodostui sakea sumu.

 

Kuva 11: Liesjärvellä ukkospuuskat olivat tehneet tuhojaan. Liikenne oli hetken aikaa poikki tielle kaatuneen koivun vuoksi.
Kuva 11: Liesjärvellä ukkospuuskat olivat tehneet tuhojaan. Liikenne oli hetken aikaa poikki tielle kaatuneen koivun vuoksi.
Kuva 12: Paluumatkallani myös Helsinki sai niskaansa nopeasti ohimenevän ukkoskuuron.
Kuva 12: Paluumatkallani myös Helsinki sai niskaansa nopeasti ohimenevän ukkoskuuron.
Kuva 13: Näyttävä Cumulonimbus-pilven alasin Helsingin pohjoispuolella klo 19:15. Samaan aikaan voimakkaimmat ukkoskuurot jylläsivät vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Minun osaltani erittäin antoisa myrskybongauspäivä päättyi tähän.
Kuva 13: Näyttävä Cumulonimbus-pilven alasin Helsingin pohjoispuolella klo 19:15. Samaan aikaan voimakkaimmat ukkoskuurot jylläsivät vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Minun osaltani erittäin antoisa myrskybongauspäivä päättyi tähän.

Kuvat 4-13: Markus Mäntykannas

 

Kesä saapuu pohjolaan – oletko valmis?

Julkaistu

Poikkeuksellisia sadekertymiä

Suomi värjötteli alkuviikon ajan kahden ilmamassan rajavyöhykkeellä: lännessä oli viileämpää, merellistä ilmaa, mutta heti Suomen itäpuolella oli tarjolla kosteankuumaa, mantereista ilmamassaa. Rajavyöhykkeelle syntyi yli vuorokauden paikallaan pysynyt rintamavyöhyke, joka sylki rankkasateita itäisen Suomen päälle. Vuodenaikaan nähden sadekertymät olivat paikoin jopa poikkeuksellisen suuria: alueilla, joilla tyypillisesti sataa toukokuussa 30-40 mm, saatiin vettä vuorokaudessa yli 60 mm. Eniten rintamasadetta vuorokaudessa kertyi Mikkelin lentoasemalla, jossa satoi 63,4 mm (aikaisempi ennätys Mikkelissä 40,9 mm) eli noin 1,6 kertaa koko toukokuun normaalin sadekertymän verran.

Suurimmat vuorokautiset sadekertymät 12.-13.5.2014
Suurimmat vuorokautiset sadekertymät 12.-13.5.2014

 

Lämpötiloja 13.5.2014 klo 15:00. Helleilmamassa oli heti Suomen itäpuolella - Venäjällä laajalti 25-30 asteen lukemia. (Kuva: ECMWF/Foreca)
Lämpötiloja 13.5.2014 klo 15:00. Helleilmamassa oli heti Suomen itäpuolella – Venäjällä laajalti 25-30 asteen lukemia. (Kuva: ECMWF/Foreca)

Tulvimiselta onneksi vältyttiin, vaikka vettä tulikin yli tarpeiden. Järvissä tosin oli vähäsateisen kevään jäljiltä Itä-Suomessa vesivajetta, ja nämä rankkasateet nostivat vedenpintaa viidellä senttimetrillä. Järville sateet tekivät hyvää, mutta maanviljelijöiden kevätkylvöt saattavat olla vaarassa lainehtivien peltojen myötä.

Mielenkiintoisin säätapahtuma koettiin Pohjois-Karjalassa Ilomantsi-Tohmajärvi-akselilla, missä tiistai-iltapäivänä lämpötila käväisi 18-19 asteessa ja illalla alueelle saapui räväköitä, kesäisiä ukkoskuuroja. Keskiviikkoiltapäivään mennessä tilanne oli kääntynyt päälaelleen: lämpötila oli laskenut vain muutamaan lämpöasteeseen ja taivaalta satoikin lunta.

Kaakosta saapuvat matalapaineet sateineen ovat kyllä arvaamattomia – yleensä ne liittyvät idästä puskevaan hyvin lämpimään ilmamassaan, mikä mahdollistaa erittäin suuret sadekertymät ja voimakkaatkin ukkoset.

 

Päivä päivältä lämpimämpää

Torstain ja perjantain perusteella ei kannata vielä vetää johtopäätöksiä tulevasta säätyypistä. Päivät ovat nimittäin Keski- ja Pohjois-Suomessa vielä melko viileitä, etelässä päästäneen kuitenkin parhaimmillaan lähelle 15 astetta. Perjantaina muutoksen tuulet puhaltavat, kun heikohko lämmin rintama liikkuu maamme yli itään ja alkaa kääntää tuulia lämpimämmälle kantille.

Tuoreimpien ennusteiden mukaan Länsi-Venäjän korkeapaine pitää pintansa pitkälle ensi viikkoon ja sen painopiste siirtyy Suomen kaakkoispuolelle. Lauantain ja sunnuntain kuluessa ilmavirtausten suunta Suomessa kääntyy lounaasta etelän kautta kohti kaakkoa – siispä juuri siihen ilmansuuntaan, mistä kaikista lämpimin ilmamassa tähän aikaan vuodesta tulee. Lauantaina 20 asteen raja voi mennä rikki lännessä (edellisestä 20 asteen ylityksestä onkin kulunut jo pian kolme viikkoa). Sunnuntaina lämpötilat jatkavat kohoamistaan: 20 asteen raja ylittynee jo yleisemmin ja kesäisiä lukemia mitataan jo Etelä-Lapin korkeudella saakka.

 

Ensi viikko: kosteaa helleilmamassaa Kaukaasiasta

Alkuviikon ja mahdollisesti myös koko ensi viikon sääasetelma näyttää hyvin lupaavalta vuoden ensimmäisten helteiden ja voimakkaiden ukkosten kannalta. Venäjän korkeapaineen painopiste on Suomen kaakkoispuolella, kun taas lännessä, Atlantilla, junnaa matalapaine. Ilmavirtaus käy Suomeen suoraan kuumasta Kaukaasiasta, Kaspianmeren ympäristöstä, aina Iranista saakka. Matkallaan ilmavirtaus nappaa aimo annoksen kosteutta Mustaltamereltä, joten mahdollisesti koviakin ukkoskuuroja on odotettavissa erityisesti maan etelä- ja itäosaan.

Todennäköisesti maanantai on se maaginen päivä, jolloin idässä rikotaan ensimmäistä kertaa helleraja sitten viime elokuun. Eikä tässä vielä kaikki – ennusteissa näkyy lämpenevä trendi, mitä pidemmälle ensi viikkoa mennään, joten en pitäisi ihan mahdottomana, jos jokin päivä lämpötila jossain kohoaisi jopa lähemmäs 30 astetta. Jää nähtäväksi. 20 asteen lukemat näyttäisivät yltävän aika ajoin Lappiinkin saakka, joten kevät tulee etenemään siellä silmänräpäyksessä. Etelämpänä puolestaan termisen kesän alkaminen tulee ajankohtaiseksi eli vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi kohoamassa 10 asteen yläpuolelle.

Ennustettu päivän ylimpien lämpötilojen keskiarvo 18.5. - 23.5.
Ennustettu päivän ylimpien lämpötilojen keskiarvo 18.5. – 23.5. (Kuva: MTV/Markus Mäntykannas)

Hieman toki ennusteeseen vielä liittyy epävarmuutta varsinkin sen osalta, mitä tulee tapahtumaan lämpimän, suorastaan helteisen ja kosteannihkeän alkuviikon jälkeen. Lännessä kärkkyy viileämpi matalapaineen alue, joka ainakin aika ajoin viilentää Lappia selvästi. Kannattaa seurailla tilannetta Forecan 15 vuorokauden “pluumiennusteesta”!

Minulle kesäkelien, helteiden ja ukkosten saapuminen on ollut riemastuttava uutinen. Kaikkia helteet eivät kuitenkaan miellytä. Kumpaan ryhmään sinä kuulutinnostavatko helteet ja ukkoset vai katselisitko mieluummin rauhallisempaa ja viileämpää kevätsäätä?

 

Hirmusateita?

Julkaistu
Sadetutkasta voit seurata, miten sateet Suomeen asettuvat. Kuva: OpenIcons/pixabay.
Sadetutkasta voit seurata, miten sateet Suomeen asettuvat. Sääsymbolit ovat aina summittaisia ja suuntaa antavia. Kuva: OpenIcons/pixabay.

Huomisen tiistain – Flooran päivän – matalapainetilanne on mielenkiintoinen. Vaikka matalapaine liikkuu maamme itäisimpään osaan ehkä enempi etelästä, luokittelen sen mielessäni karkeasti kaakosta tuleviin ja tunnetusti oikukkaisiin matalapaineisiin. Näille on tyypillistä mm. se, että enempi vähempi pohjois-etelä -suuntainen sadealue voi helposti hypätä laskettua lännemmäs, siis esimerkiksi Itä-Suomesta joskus tyystin Länsi-Suomeen.

Jos näin käy, saattaa itäisimpään Suomeen, tälläkin kertaa esim. Pohjois-Karjalaan, päästä virtaamaan sen verran lämmintä ilmaa, että päivälämpötila voi kohota 15 asteeseen, mutta vain jos sade lakkaa ja pilvipeite rakoilee. Sateessa, jota on luvassa kymmeniä millimetrejä, päivälämpötila on vähän alle 10, kun taas lännessä ja etenkin lounaassa siellä, minne sade ei mahdollisesti yllä, jopa lähellä 15 astetta. Pohjoisessa on toki viileämpää. Saa nähdä, mitä mahdollisia varoituksia sade vielä aiheuttaa… -mutta rankkaa se voi olla, sikäli kuin Suomessa määritellään esiintyvän rankkasateita. Ainakin ravakkaa.

Matalapaineen on määrä myös syvetä eli voimistua kulkiessaan itäisimmän Suomen yli pohjoiseen. Siis tällainen kuvaus tarkoittaa matalapaineen eli tietynlaisen suuren ilmapyörteen keskusta, matalapaineeseen liittyvä sadealue on eri asia. Pohjoisluoteinen ilmavirtaus voimistuu matalapaineen yhteydessä sen länsipuolella eli suuressa osassa Suomea. Sitä enemmän, mitä syvempi matalapaineesta lopulta tulee eli miten isoksi kasvaa ilmanpaineen muutos kuljettaessa maanpinnan suuntaisesti kohti matalapainetta tai siitä poispäin.

Sade, joka on ainakin paikoin runsasta, leviää siis viimeisimmän lasketun tiedon mukaan suureen osaan maata, välttämättä ei kuitenkaan länsirannikolle asti eikä suurimpaan osaan Lappia. Sade on vettä, mutta miksei keskiviikon vastaisena yönä Koillismaan korvilla yhtä hyvin räntää tai lunta ennen kuin lakkaa. Keskiviikkona sateet väistyvät itäkoilliseen ja sää muuttuu lännestä alkaen aurinkoisemmaksi. Ihan heti kohta sää ei kuitenkaan vielä kovin paljoa lämpene, koska mainittu matalapaine ajaa jälkipuolellansa meille viileähköä ilmaa.

Sen sijaan loppuviikolla asia on toisin, silloin päivälämpötila kivunnee lauantaina maan etelä- ja keskiosassa jo 16…19, eteläisimmän Suomen sisämaassa paikoin 20 asteeseen. Viileys tulee siis keväästämme vihdoin häädetyksi.

Sadetutka sateen seuraamista varten: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/radext2?zoom=sfi2

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/fi/rankkasade-sade-maulap-samea-rainy-98539/