Vuoden sumuisin kuukausi

Julkaistu

Tähän aikaan vuodesta syksyn alkaminen on jo käsillä – sen voi aistia, haistaa ja nähdä luonnon muutoksista. Illat ovat pimeitä sekä kosteita, yöt puolestaan kirpeän kylmiä, ja toisinaan taianomaiset sumut värittävät aamu- ja iltamaisemaa. Syksyn alkaessa sumut  yleistyvät, ja erityisesti sisämaan puolella tällä hetkellä eletään vuoden sumuisinta aikaa.

Aurinko lämmittää vielä sen verran, että se jaksaa hälventää sumut iltapäivän mittaan pois, mutta syksyn edetessä tämä ei enää ole itsestäänselvyys. Selkeinä ja heikkotuulisina öinä maanpinnan jäähtyminen on voimakasta ja suotuisissa olosuhteissa sumuja muodostuu erityisesti kosteikkojen, notkojen ja laaksoalueiden ympäristöön.
Säteilysumu on yleisin sumutyyppi

Loppukesän ja varsinkin alkusyksyn yleisin sumutyyppi maa-alueilla on säteilysumu. Sen syntyminen vaatii heikkotuulisuutta ja maanpinnan kylmenemistä pitkäaaltosäteilyn karkaamisen johdosta. Kun ilman lämpötila laskee ja saavuttaa kastepistelämpötilan, alkaa kasteen ja vähitellen myös sumun muodostuminen edellyttäen heikkotuulista tai tyyntä tilannetta.

Syntyvä säteilysumu jää usein ohueksi sumukerrokseksi ollen paksuudeltaan vain n. 1-5 metriä. Aamulla auringon säteilylämmitys tunkeutuu vielä tähän aikaan vuodesta sumuvaipan läpi lämmittäen maanpintaa ja lopulta haihduttaen sumun. Syksyn edetessä auringon säteilyteho pienenee, eikä sumun hälveneminen päivän mittaan ole enää takuuvarmaa, ja joskus tiivis sumuverho jääkin vellomaan pitkälle iltapäivään.

Sumu voi kohota sumupilveksi
Sumukerros kasvaa suotuisissa olosuhteissa paksuksi ja tällöin onkin todennäköistä, että hälvenemisen sijasta sumukerros kohoaa aamupäivän mittaan sumupilveksi. Sumupilven alla maanpinnan jäähtyminen vähenee ja lämpötila alkaa ikään kuin kohota alhaalta käsin. Tällöin nk. pitkäaaltosäteilyn karkaamista eli säteilyjäähtymistä tapahtuu itse sumukerroksessa, jolloin sumu pääsee paksunemaan ja kasvamaan yläosastaan.

Mikäli paksusta sumupilvestä tihuttaa vettä, on se merkki siitä, että sumu on haihtumassa alhaalta käsin, mutta itse sumupilvi voi olla paksu ja kasvamassa yläosistaan. Paksu säteilysumu voi pysyä hengissä aamulla pitkäänkin, sillä auringon säteily ei jaksa tunkeutua paksun kerroksen läpi ja osa säteilystä heijastuu sumun yläreunalta, jolloin säteilyjäähtyminen saattaa jatkua vielä iltapäivälläkin. Todennäköisesti sumu kohoaa näissäkin tilanteissa aamupäivän kuluessa vähintäänkin sumupilveksi (Stratus-pilvi).

Sumujen ennustaminen haastavaa

Säteilysumujen ja muidenkin sumutyyppien ennustaminen on hankalaa, sillä sumun eri kehitysvaiheet riippuvat monen fysikaalisen tekijöiden vuorovaikutuksesta: säteilystä, ilman pystyliikkeistä, tuulisuudesta ja siihen liittyvästä advektiosta sekä pisaranmuodostuksesta. Usein sumut ovat myös varsin paikallisia, jolloin kehittyneempienkin tietokonemallien hilavälit eivät ole tarpeeksi pieniä paikallisten sumujen sijainnin ennustamisen kannalta. Parempi onkin vain todeta, että olosuhteet ovat sumun syntymiselle suotuisat tietyllä alueella.

Vastoin yleistä käsitystä sumun syntyminen ei aina vaadi 100 % suhteellista ilmankosteutta eli nk. kyllästymispistettä. Karkeasti sanottuna sumun syntyminen on mahdollista, kun ilman lämpötila kohtaa kastepistelämpötilan, mutta 100 %:n suhteellinen kosteus ei ole aina tarpeen. Esimerkiksi merien yllä sumua voi muodostua jo 85 %:n ilman suhteellisessa kosteudessa, sillä syntymismekanismi poikkeaa hieman mantereen yllä olevista sumuista.

Syksyistä sumua Helsingin Töölönlahden yllä 15.9.2016. / kuva: Markus M.
Syksyistä sumua Helsingin Töölönlahden yllä 15.9.2016. / kuva: Markus M.

Ukkoskuurot pääsivät uutisiin

Julkaistu

Meteorologeja syytetään usein Helsinki-keskeisistä ennusteista. Tunnistan, ja kirjoitinkin aiheesta jo kerran blogiin. Nyt pointti ei olekaan meteorologien Helsinkipainoitteiset ennusteet, vaan toimittajien Helsinkipainoitteinen asenne.

Tiistaiaamuna Itä-Suomessa sataa kaatamalla
Tiistaiaamuna Itä-Suomessa sataa kaatamalla
Olin viime viikon Maikkarilla päivävuorossa. Etelä- ja Keski-Suomessa liikkui todella rajuja ukkoskuuroja useampana päivänä. Säätoimitus varoitteli niistä ja uutisoi aiheesta pitkin viikkoa. Kerrottiin esimerkiksi Salon raekuurosta ja yksittäisten sadekuurojen valtavasta vesimäärästä. Uutistalossa ei kiinnitetty sääuutisiin tavallista suurempaa huomiota.

Kunnes sitten perjantaiaamuna jyrähti! Pääkaupunkiseudulle osui ukkoskuuro. Yhtäkkiä meteorologille riitti kysyntää.
Urheilutoimitus oli huolissaan, syystäkin. Torstaina tehty juttu Jalkapallon MM-karsintaottelu aurinkoisessa kesäillassa kuulosti liian aurinkoiselta. Nettitoimitus toivoi MTV3.fi -sivuille juttua. Myös Radio Novan uutisiin haluttiin ukkoskuuropäivitys.

Ennustin torstaina että Helsingissä on aurinkoista aamusta iltaan, ja sadekuurot liikkuvat hieman pohjoisempana kohti itää. Kun sekä urheilu- että säätoimittaja näyttivät huolestuneilta aloin itsekin epäillä paistaako illalla Stadikalla aurinko. Ennuste oli hyvä päivittää: Yllättäviä muutoksia säässä – varaudu sadekuuroihin MM-karsintaottelussa. Loppupeleissä ilta oli melkein kokonaan poutainen, ja aurinko paistoi ainakin osan aikaa. (Onneksi!)

Nettin tehtiin juttu Ukkonen jyrisee tänäänkin – seuraa sadetutkasta. Olin iloinen siitä että ukkoset saivat huomiota. Iltapäivällä salamoi taas hulluna.

Novan haastattelukin oli menestys. Pääsin uutisiin varoittelemaan iltapäivällä syntyvistä rajuista ukkoskuuroista. Koska ennuste oli vain muutaman tunnin päähän, ukkoskuuro herkkä alue oli onnistuneesti rajattu.

Onneksi pääkaupunkiseudulla satoi aamulla. Ukkoskuurot saivat uutisissa enemmän huomiota kuin ne muuten olisivat saaneet. Helsingissä päivä jatkui poutaisena, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa tuli iltapäivällä paikoin kaatamalla vettä. Satoi niin kovaa että autojen oli pakko pysähtyä rankimman sateen ajaksi. Uutisointi ja varoittelu ei ollut turhaa.

Eli loppuhyvin kaikki hyvin, mutta tarvittiin Helsinkiin osunut sadekuuro, jotta uutistoimituksessa herättiin siihen, että Suomessa, noin yleisellä tasolla, liikkuu ukkoskuuroja. Ärsyttääkö tämä yhtä paljon kuin Helsinkikeskeiset ennusteet?

Etelä painottuu sääennusteissa – Ärsyttääkö?

Julkaistu

www.mtv3.fi/saa/
Sääennusteet ovat usein etelä- ja etenkin pääkaupunkiseutu keskeisiä. Se tuntuu raivostuttavan niitä, joita pääkaupunkiseudun sää ei kiinnosta. Ymmärtäähän sen. Silloin kun asuin Mikkelissä se ärsytti minuakin. Ei ärsytä enää.

On totta että kaikkien pitäisi saada yhtä tarkka sääennuste. Televisiolähetysten etelä keskeisyyden ärsyttävyys on ymmärrettävää. Niiden sääennusteiden on tarkoitus palvella kaikkia, paikkakunnasta riippumatta. Mutta tämä on blogi. Blogissa saa keskittyä asioihin jotka kiinnostavat kirjoittajaa. Koska asun Helsingissä, Helsingin sää kiinnostaa minua.

Sille miksi Etelä-Suomi saa enemmän painoarvoa telkussa on useita syitä, hyviä ja huonoja. Kahden minuutin lähetyksessä ei ole aikaa kertoa kaikkea. Etelässä asuu eniten ihmisiä. Jos ennuste keskittyisi Mikkeliin, se palvelisi vielä pienempää ihmisryhmää kuin Helsinkiin keskittyvä ennuste.

Meteorologin oma mielenkiinto voi paistaa läpi säälähetyksessä. Se on tietenkin paha. Mutta taas toisaalta, minä teen parempia ennusteita etelärannikolle, koska minulla on omakohtaisia säähavaintoja Helsingistä.

Nyt tilanne on parantunut kun Maikkarin netin sääsisivuilta voi käydä katsomassa alueellisia sääennusteita. Suomi on jaettu viiteen alueeseen, joista jokaiselle tehdään oma säävideo. Sieltä näkee Itä-Suomen sään ilman että kuulee sanaakaan etelärannikosta.

Tänään tuhrasin töissä suurimman osan aamusta siihen että mietin minkälaisia sateita Helsinkiin on tänään odotettavissa. Aika vaikea tilanne: lumisadealue heikkenee lähestyessään etelärannikkoa, mutta tuulensuunta ja sula meri ovat omiaan voimistamaan lumikuuroja. Sataako pääkaupunkiseudulla tänään paljon vai vähän kiinnostaa miljoonaa ihmistä. Enkä vieläkään tiedä miten käy! Etelärannikolle keskittyminen ei tee ennustamisesta helppoa.

Lohdutukseksi teille joita ärsyttää Helsinkiin tarkentuvat ennusteet: Junantuomana en erota Helsinkiä, Espoota ja Vantaata toisistaan, vaan pidän koko pääkaupunkiseutua yhtenä isona Helsinkinä. Se ärsyttää helsinkiläisiä.

Anteeksi.

Kaikkien aikojen sateisin syyskuu

Julkaistu
Kuva: Patu Manninen

Syyskuu ei ainoastaan tunnu tavallista sateisemmalta, vaan se myös on sitä.  Ilmatieteenlaitoksen mukaan vertailukaudella 1971-2000 syyskuun sademäärät ovat olleet etelässä vajaat 70 mm, pohjoisessa 40-50 mm. Tänä vuonna keskiarvot ovat ylittyneet paikka paikoin rajusti jo nyt. Ja syyskuuta on vielä viikko jäljellä!

Eniten on satanut Helsingin Kumpulassa, 147 mm. Se on tuplat pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Helsingissä syyskuusta voi tulla jopa kaikkien aikojen sateisin. Vuonna 1994 syyskuussa Helsinki-Vantaalla mitattiin 148 mm ja vuonna 1918 Kaisaniemessä 159 mm sadetta. Torstai-iltana voimakas sadealue kulkee Helsingin yli itään ja viikonloppuna sataa vielä vähän lisää.  Voisi kuvitella, että loppuviikon sateista kertyy uuteen ennätykseen vaadittavat reilut 10 mm. Lukeekohan maanantain lööpeissä ”Ennätyssateinen syksy!”?

Torstaina sataa muuallakin Suomessa kuin vain Helsingissä. Luvassa on ihan kunnon myräkkä. Suomen länsipuolelle voimistuu matalapaine, johon liittyy runsaita sateita ja kovaa tuulta.  Sateet alkavat Länsi-Suomessa jo keskiviikkoiltana. Torstaina kaatosateita on luvassa koko maahan, kun sadealue vaeltaa Suomen yli itään. Jo entisestään runsaisiin syyskuun sadesummin voinee paikoin lisätä ainakin 50 mm.

Mutta pitää muistaa, että sademäärät voivat vaihdella paljonkin aivan pienellä alueella. Vaikka mittauksien mukaan Helsingissa on satanut eniten,  se ei ehkä sittenkään ole Suomen sateisin paikka. Jollakin kohdalla, missä mittauspistettä ei satu olemaan, on voinut sataa vielä enemmän.

Myötätuuli = alamäki

Julkaistu

Minä pyöräilin viime viikonloppuna Helsingistä Poriin. 280 kilometriä taittui kolmessa päivässä leppoisaan tahtiin. Pyöräily on ihanaa. Kun kaikki tarvittava on tarakalla ja edessa mutkainen tie tuntee olevansa vapaa. Vapaa, mutta sään armoilla.

Reitti. Kuva: Google Maps

Perjantaina mukava mansikkakauppias kysyi minulta että onko miulla sadevaatteet mukana kun on lupailtu niin sateista, ja nauroi sitten että ”Onhan sulla kun sä olet meteorologi!” Ei minulla ollut kuin sadetakki. Tietenkin on tylsä pyöräillä jos kokoajan sataa, mutta nopeat kuurot ei haittaa pyöräilijää. Kesä kuivaa minkä kastelee.

Sadetta enemmän pyöräilyssä merkitsee tuuli. Ylämäet on raskaita polkea, mutta sen tekee mielellään, koska aina jossakin vaiheessa tulee alamäki. Vastatuuli on niin kuin ylämäki ilman lupausta alamäestä. Ja toisaalta myötätuuli tuo päivään ilmaisia lisäkilometrejä. Niin paljon kevyempää on meno kun tuuli on selän takana.

Perjantai oli Etelä-Suomessa heikkotuulinen. Lauantaina lounaanpuoleinen tuuli oli puuskaista. Minun reitilläni se vaihteli sivumyötäisestä vastaiseen. Jotta matkani olisi ollut kevyempi vetkuttelin ennen vastatuuliosuudelle lähtöä. Odotin iltaa ja tuulen heikkenemistä. Niin pääsin vähemmällä työllä perille.

Lauantai-iltana radiossa kerrottiin: ”Sunnuntaina matalapaine lähestyy Suomea etelästä.” Tuuli kävisi siis idän puolelta. Minulla oli edessä 60 km sivutuulta ja sen jälkeen 30 km myötätuulta. Päätin aloittaan sunnuntain urakan ajoissa. Halusin polkea sivutuuli osuuden alta pois jo aamulla, kun tuuli on vasta voimistumassa. Päivällä voisin lasketella myötätuulessa perille Poriin. Toinen syy aikaiseen lähtöön oli matalapaineen mukana saapuva saderintaman. Vaikka pieni sade ei haittaa, niin on tylsää polkea jatkuvassa sateessa.

Niinpä lähdin sunnuntaiaamuna matkaan jo kuudelta. (Aamulla on muuten mukava polkea. Luonto on kaunis ja liikenne rauhallista.) Suunnitelma toimi. Aamulla sivutuuli oli maltillista, myötätuuli puoliltapäivin jo kovempaa ja saavuin Poriin kuivin jaloin.

Perus sääoppi helpottaa pyöräilijän matkaa, joskus huomattavastikin. Mutta näitä päätelmiä varten ei tarvitse olla meteorologi. Riittää kun tietää nämä:

  • Tuuli on useinmiten voimakkaimmillaan iltapäivällä, heikointa yöllä.
  • Tuulet kiertävät matalapaineen keskusta vastapäivään ja matalapaine tuo usein tulleessan sateita.

Ja ihan hyvin pärjäsi ilman sadetutkaa ja tarkempaa ennustetta.

Kevät tuli, lumet suli

Julkaistu

Helsingissä lumet lähtivät myöhässä, mutta lähtevät kuitenkin! Kun lumien sulaminen kerran alkoi se on edennyt vauhdilla. Kaksi viikoa sitten sulaminen ei ollut vielä päässyt vauhtiin. Kaisaniemessä lunta oli 44 cm ja Helsinki-Vantaalla jopa 73 cm. Eilen illalla Helsingin Kaisaniemen havaintoasemalla lumensyvyydeksi on mitattu 0.
Helsinki-Vantaalla lumikinos on enää 12 senttinen. Sekin on pienentynyt jo yli puolella metrillä ja hävinnee kokonaan viikonlopun aikana.

Etelä- ja länsirannikolta lumet sulivat pari viikkoa keskimääräistä myöhemmin, mutta Itä-Suomesta lumipeite sulaa yleensäkkin vasta huhtikuun lopulla. Siellä voidaan siis pysyä aikataulussa.

Etelä-Lapissa lunta on selvästi keskimääräistä vähemmän, vain 15-30 cm. Se voi sulaa muutamassa viikossa, jolloin siellä oltaisiin reilusti etuajassa.

kuva: http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/products/snow-depth-observation-graphs/plot.php?station=301&lang=fi