Seuraa myräkkää Forecan Täsmätutkalta…

Julkaistu

Forecan sivustolta löytyy nyt uutuutena ”Täsmätutka”-niminen osio.  Moni on sitä jo ehkä ehtinyt kokeillakin, sillä se ilmestyi sivustollemme jo tammikuun alkupäivinä.  Samassa yhteydessä sivun vasemmassa laidassa olevaa ennusteiden ja havaintojen järjestystä myös vähän siivottiin.  Suosituimpien ennusteiden sijainti pysyi ennallaan, mutta esimerkiksi kaikki sateeseen liittyvät ennusteet ja havainnot kerättiin saman ”Sadekartat”-otsakkeen alle, jotta ne olisivat helpommin löydettävissä.  Jatkossa sivupalkin sääosioiden järjestys muuttuu vähän myös vuodenajan mukaan. Esimerkiksi ”Veneilysää” on talvikaudella siirretty alemmaksi ja vastaavasti ”Lumensyvyys”, ”Ajokeliennuste” ja ”Hiihtokeskusten sää” on nostettu ylemmäksi. Mikäli jotain aiemmin käyttämääsi osiota ei enää löydy sivupalkista, se löytynee aivan sivustomme alalaidasta, jonne on kerätty linkkilista kaikista sääpalveluistamme.  Sivustoa kehitetään jatkuvasti ja uusimmat sääpalvelut merkitään aina violetilla ”Uutta”-tähdellä. Tällä hetkellä uusin sääpalvelumme on Täsmätutka . Tässä blogissa on tarkoitus kertoa Täsmätutkan ominaisuuksista  ja antaa vähän käyttövinkkejäkin.

Täsmätutkassa on tarkin mahdollinen tutkadata ja uudet  tarkemmat kartat

Täsmätutkan tutkatieto on tarkinta mahdollista, jota Suomesta on tällä hetkellä saatavilla. Myös karttapohjaa on tarkennettu ja Suomi on tuotteessa jaettu 11 alueeseen, jotta kaikki sateen pienetkin yksityiskohdat olisi mahdollista havaita. Kartta-alueet on nimetty alueilla sijaitsevien isoimpien kaupunkien mukaan. Haluamansa karttapohjan voi valita Täsmätutkan ylälaidassa näkyvästä sinisestä ”Vaihda alue”-napista. Moni paikkakunta saattaa löytyä useammaltakin karttapohjalta, jolloin käyttäjä voi valita vallitsevaan säätilanteeseen sopivimman karttapohjan. Päätarkoitus on kuitenkin ollut, että kaikille Suomen paikkakunnille löytyisi tarkempaa tietoa ainakin joltakin karttapohjalta. Pienenä poikkeuksena tähän on kuitenkin aivan pohjoisin Lappi, jonne tällä hetkellä ei vielä kaikkialle ole saatavilla tarkempaa tutkadataa.  Tarkempien karttapohjien lisäksi Täsmätutkasta löytyy myös koko Suomen karttapohja.  Usein onkin ehkä hyvä katsoa tilannetta ensin koko Suomen koossa ja vasta sitten tarkentaa haluamalleen tarkemmalle karttapohjalle. Varsinkin laajojen sadealueiden tilanteessa voi olla vaikea hahmottaa itseään tarkennetulla karttapohjalla, joka on saattanut peittyä kokonaan ”sateen” alle.  Tosin hahmottamisen helpottamiseksi karttapohjalle ilmestyy aina valkoinen pallo paikkakunnalle, jonka säätietoja käyttäjä on viimeksi tarkkaillut.

dfhsgf
Kuvassa näkyy Täsmätutkan koko Suomen näkymä. Alueen voi valita Täsmätutkan oikeasta ylälaidasta sijaitsevasta sinisestä nappulasta tai suoraan sivupalkin tuoteosiosta. Varsinaisen tutkakuvan yläpuolelta voi puolestaan valita haluamansa havaintotyypin. Havaintopaikan nimen saa selville viemällä hiiren kyseisen havaintolukeman päälle.

 

Täsmätutkasta löytyy lähes kaikki Suomen säähavainnot

Tarkemman tutkatiedon lisäksi Täsmätutkasta nähdään aina myös säähavainnot. Käytännössä kaikki Suomessa tehtävät säähavaintopaikat on nähtävissä tarkemmissa karttapohjissa. Poikkeuksena ovat kuitenkin muutamat hyvin lähekkäin tai samassa paikassa suoritettavat havaintomittaukset.  Havaintoaseman nimen saa selville kuljettamalla hiiren kohdistimen havaintolukeman päälle. Oletushavaintona tuotteessa on lämpötila, mutta käyttäjä voi halutessaan vaihtaa lämpötilan tilalle myös tuulen, suhteellisen kosteuden tai kastepistelämpötilan.  Oman paikkakuntansa lämpötilan käyttäjä tietää varsin hyvin, mutta usein ja melko lähelläkin saattaa olla suuria eroja lämpötiloissa. Näin on etenkin rannikon läheisyydessä ja tunturialueilla. Havainnoista on mahdollista nähdä myös kuinka hyvin ennustettu kylmeneminen tai lauhtuminen on pysynyt aikataulussa.  Näin käyttäjä pystyy myös itse vähän ennustamaan säätä aivan lähimpien tuntien osalta.

dhgf
Tarkemmassa kartassa näkyy kaikki alueen viralliset havaintoasemat. Tässä on valittu Rovaniemen karttapohja ja havaintotyypiksi kastepistelämpötila. Viimeksi on tutkailtu Pyhän säätä ja siksi Pyhän hiihtokeskuksen kohdalla näkyy valkoinen pallo. Tutkasta puolestaan nähdään, että kaikkein muhkeimmat lumisateet ovat menneet vähän hiihtokeskuksen pohjoispuolelta. Koska kastepistelämpötila on negatiivinen, voidaan huoletta uskoa tutkan sateen tulleen lumena ja näin olettaa rinteessä olevan ainakin jokunen senttimetri uutta luonnonlunta, jonka nopein pääsee ensimmäisenä kokemaan ;)

Suhteellinen kosteus on hyödyllinen suure monissa ulkoharrastuksissa (esim. suksien voitelu talvella) tai vaikkapa rakennusten ulkomaalauksessa (kesällä). On kuitenkin hyvä muistaa, että suhteellinen kosteus muuttuu yleensä vuorokauden aikana. Suhteellinen kosteus on alhaisimmillaan iltapäivällä, kun lämpötila on korkeimmillaan. Suurimmat suhteellisen kosteuden arvot puolestaan mitataan usein aamuyöllä, kun ilma on kylmimmillään. Suhteellisen kosteuden vuorokausivaihtelu on suurimmillaan kesäpuoliskolla vuotta. Yli 95 %, suhteellinen kosteus tarkoittaa käytännössä utua tai sumua.

Kastepistelämpötila on varmasti monelle vieras suure, mutta meteorologisesti se on usein jopa normaalia lämpötilaa tärkeämpi suure. Karkeasti sen voi ajatella olevan mitta ilman sisältämälle energialle (latentti lämpö). Kesällä yli 15 C asteen kastepistelämpötilat saavat ilman tuntumaan painostavalta ja samalla myös ukkosriski kasvaa.  Mitä suurempia kastepistelämpötilan arvot ovat sitä enemmän energiaa ukkosilla on käytettävänään. Talvella kastepistelämpötila kuvaa varsin hyvin sateen olomuotoa. Kun kastepistelämpötila on alle 0 C, tutkan sade on todennäköisesti lunta. Kun kastepistelämpötila on yli 0 C, tutkan sade on todennäköisimmin vettä. Tosin kastepistelämpötilan ollessa 0 ja +1 välillä sade voi olla mitä vaan ja usein silloin puhutaan rännästä.

Tuuli on usein myös hyödyllinen suure kuvaamaan sääoloja ja usein pelkällä tuulen suunnalla voi olla suuri merkitys jonkin paikallisen ilmiön syntymiselle. Siksi onkin hyödyksi opetella, miten tuulen suunta vaikuttaa oman alueen paikallissäähän.  Itse tuulennopeuksiin liittyy sisämaamittauksissa yksi melko suurikin käytännön ongelma.  Viralliset tuulimittaukset ovat aina kymmenen minuutin keskiarvoja, joten ne eivät anna kovin hyvää kuvaa sisämaan puuskaisen tuulen voimasta. Tuulen puuskanopeudet kuvaisivat paremmin tuulen luonnetta kuin yleisesti mitattu keskituuli. Esimerkiksi myrskytilanteessa, jossa puuskat ovat yli 20 m/s, keskituulet ovat sisämaassa yleensä lähempänä 10 m/s, usein jopa tätä heikompiakin.  Karkea arvio sisämaan puuskatuulille on kertoa keskituulet kahdella. Forecan sivuilta löytyy myös puuskatuuliennusteita ja tällä hetkellä se taitaa ollakin ainoa paikka, josta puuskaennusteita Suomeen on löydettävissä. Toistaiseksi ne löytyvät ainoastaan Forecan ”Veneilysää”-osiosta.

http://foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/tuuliennuste/fennoskandia

Muistutuksena vielä, että ”Veneilysäästä” löytyy muitakin hyödyllisiä tuotteita voimakkaiden tuulien ja myräköiden seuraamiseen. Kannattaa käydä tutustumassa näin talviaikaankin.

Ukkosmyrskyt ja salamat havaittavissa myös Täsmätukalla

Lähiaikoina Täsmätutkaan lisätään myös salamahavainnot, jotta jokainen voi itse tarkkailla omaa aluettansa lähestyviä ukkosmyräköitä ja arvioida ukonilman kestoa ja voimaa.  Täsmätutkaan on myös tulossa ns. tutkaekstrapolaatio, joka arvioi sateen liikkeen tutkakuvien perusteella pariksi tunniksi eteenpäin. Tällä puhtaasti matemaattisella toimenpiteellä saavutetaan usein parhaimmat lähituntien sade-ennusteet.

Kehitysideoita otetaan mielellään vastaan

Kehitämme jatkuvasti sivujamme mahdollisimman monipuolisiksi ja tarkoituksena on, että kaikki oleellinen tieto olisi löydettävissä helposti yhdestä samasta paikasta. Siksi otamme mielellämme vastaan teidän käyttäjien kehitysideoita ja kaikkein suosituimpia ehdotuksia tulemme varmasti myös toteuttamaan.  Pidämme jatkossakin sivustomme mahdollisimman helppokäyttöisinä ja nopeatoimisina.   Silti monimutkaisempiakin ideoita kannattaa nyt ehdottaa, sillä olemme myös suunnittelemassa ”sääaddikteille”  omaa erityissivustoa, jossa villitkin sääsovellukset ovat mahdollisia.

Kehitysideoita voit lähettää meille tehokkaimmin seuraavan linkin kautta:

http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/palautelomake

 

Äänestä: kumpi on parempi, kova pakkanen vai heikompi mutta viimakas?

Julkaistu
Talvella lämpöhäviötä tapahtuu paitsi iholta, myös rakennuksista.  Kuva: juna66/pixabay.

Tuuli lisää pakkasen purevuutta, kuten säätekstienkin sanamuotokin kuuluu. Siis pakkanen ja tuuli yhdessä ovat jotain paljon enemmän kuin kumpikin erikseen. Taloudessa tällaista kutsuttaisiin synergiaksi, tosin toiminnan tarkoituksena tulisi olla silloin ihmisen toiminnan lamaannuttaminen, hankaloittaminen tai ainakin elämän tekeminen epämiellyttäväksi. Toisaalta on niitäkin, jotka rakastavat lumihankia ja kipeitä pakkasia. Ovat ehkä punaposkisempia ja muutenkin pirteitä?

Ilmiössä on kyse lämpöhäviöstä iholta. Jos ilma ei lainkaan liikkuisi, pyrkisi poskipää tai käsivarsi lämmittämään aivan pinnassaan olevaa ilmaa ja onnistuisi siinä johonkin rajaan saakka, mutta tuuli varmistaa, että maksimaalisen kylmä ilma tilanteeseen nähden on koko ajan läsnä. Sää on ylipäätään pukeutumiskysymys: vain lyhyenä aikana vuodesta meillä täällä Suomessa olisi miellyttävintä olla mieluiten ilman vaatteita. Tässä kannattaa muistaa, että oikein valitut materiaalit pienentävät myös helteisen sään haittoja. Kyse ei siis ole pelkästään kylmästä ja pakkasista. Pukeutumisen muut syyt ja ulottuvuudet sivuutan tässä pysyäkseni asiassa.

Lämpöhäviö iholta tuulen ja pakkasen yhteisvaikutuksen vuoksi pystytään aivan laskemaan. Äkkipäätä tietojeni mukaan paras taulukko, jopa interaktiivinen, vuorovaikutteinen, on Ilmatieteen laitoksen internet-sivulla http://ilmatieteenlaitos.fi/800 . Siitä käy ilmi esim., että jos on pakkasta kuusi astetta ja tuulee samalla kuusi metriä sekunnissa, kokonaisvaikutus (interaktiivisen kuvan punaiset pallot!) on 15 asteen tuuleton pakkanen.

Kireän pakkasen säät ovat kokonaisuutena keskimäärin erilaisia kuin tuuliset ja lumituiskuiset (huomaa tässä tuiskun määritelmä: aiemmin satanut lumi lentää tuulessa, uutta ei lunta ei puhtaassa tuiskussa sada). Kireät pakkaset liittyvät usein korkeapaineisiin ja aurinkoisiin säihin, kun taas viimat siihen, että matalapaine vaikuttaa tuulta lisäävästi. Sään lauhtumistilanteisiin liittyy pakkasen heikkeneminen usein niin, että ainakin aluksi tuuli tekee säästä jopa aiempaa kylmemmän tuntuista.

Mutta nyt haemme siis pelkistettynä kylmyyden tunnetta: kummasta siis pidät enemmän, kireistä paukkupakkasista käytännössä ilman tuulta vai tuule tekemästä kylmästä viimasta? Miksi? Minkälaisia tuntemuksia tai kokemuksia sinulla on aiheesta?

 

Kuvan linkki: http://pixabay.com/en/ice-icicle-cold-winter-window-55457/

Sääaiheinen soittolistani

Julkaistu

Kirjoittelin joskus aiemmin Richard Garrettin säämusiikista. Suunnitteilla on ollut myös postaus sääaiheisista kappaleista, mutta jokainen yritys johti loputtoman pitkiin luetteloihin. Sitä paitsi pikainen googletus osoittaa, että vastaavaa on jo yritetty vaikka missä. Tyydyn sen sijaan avamaan teille sisimpäni ja paljastamaan, mitkä sääaiheiset kappaleet minua miellyttävät.

  1. The Weather Girls: It’s raining men
  2. Lauluyhtye Viisi: Maaliskuun musiikkia
  3. Madonna: Rain
  4. Virve Rosti: Sata salamaa
  5. Darude: Sandstorm
  6. Kari Tapio: Myrskyn jälkeen
  7. B.J. Thomas: Raindrops keep falling on my head
  8. Louis Armstrong: Jeepers Creepers
  9. Queen: Rain Must Fall
  10. Absoluuttinen nollapiste: Saatteeksi

Siinäpä lyhykäisyydessään näyte musiikkimaustani (tai sen puutteesta). Osa kappaleista saattaa vaatia kuuntelun, jotta sääaiheinen sanoma aukeaa.

Sitten on teidän vuoronne: mitkä sääaiheiset kappaleet ovat jääneet mieleen?

Ennusteita vain etelään?

Julkaistu
Ainakaan laskettelusesonkina, jolloin etelän väki on pohjoisessa, ei kannata esittää vain etelän säätä. Kuva: Martinj.Munneke/flickr.

Edellinen blogikirjoitus kirvoitti mieltä, josko asiasta jotain laittautuisi lausumaan, kuten loihe Miina. Eteläkö ne säät siis syö? Sääpalvelua antaessa, siis meteorologina säästä kertoessa, on hyvä olla tietoinen vaikkapa siitä, kuka säätä ”kysyy” – ja mihin tarkoitukseen. Televisiossa viestintä yksinkertaistuu, koska kukaan ei tietenkään kysy, ellei sitten uutistenlukija, suoraan yhtään mitään, vaan esiintyjä saa olla kuin Eton runon suomalainen, ”joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään …”. Eli voi itse ottaa kantaa siihen, mikä on tärkeämpää kuin jokin toinen asia – vai voiko?

Sääpalvelu erilaisina sääpalvelutuotteina kuluu sesongeittain. Heinäaikaa ei enää kukaan huomanne, mutta kaupungistunutkin ihminen elää omassa vuotuisessa kierrossaan. Kesä on meidän ilmastossamme itsestään selvä sääpalvelun sesonki, mutta kunhan on tarpeeksi kylmää, tuulista, liukasta – tai oikeastaan mitä vain, sää on oitis helposti keskiössä.

Tiettyinä ajanjaksoina vuodesta nämä samat etelän ihmiset, sään syöjät, eivät sitten ykskaks olekaan etelässä, vaan pohjoisessa. Lomanvietossa ja valkohangilla laskettelemassa. Eikä pelkästään millään puusuksilla leirinuotiolla, vaan siellä on pelit ja vehkeet ja sangen kova meno ja meininki. Etelä on vähän aikaa siellä. Osittaisessakin ulkoilmaelämässä sää on heti eri tavalla tärkeä kuin kotisohvalla Helsingissä.

Sääpalvelua saadessa on syytä olla tarkkana, että saa mitä luulee saavansa. Riippuen siitä, onko säätä kuvailevan tekstinpätkän tilannut paikallisradio vain oman paikkakunnan ennusteeksi täksi päiväksi ja huomiseksi, vai esitetäänkö siinä sään kehitystä paikallisesti tai ajallisesti laajemminkin. Eli jos ennuste koskee (on tilattu koskevaksi) Oulun seutua, ei ennusteen oikeellisuutta pidä arvioida minkä tahansa pohjoispohjalaisen kylänraitin sään mukaan, vaan vain Oulu on Oulu.

Mutta asia mutkistuu saadessaan eri mittasuhteet: ”lämpötilan nollaraja kulkee suunnilleen Oulusta Joensuuhun”. Tässä ”Oulu” tarkoittaa helposti väkisinkin myös muuta kuin itse kaupunkia tai ainoastaan lähimpiä kuntia, tosin meteorologin kannattaa miettiä, josko olisi alunperin älykkäämpää sanoa ”Perämeren pohjoisosasta Pohjois-Karjalaan”.

Vaikka takana on Suomen kartta, olisi erialisissa tarkennuksissa nykyistä enemmän mahdollista mainita maantieteellisiä alueita ja jättää sen tarkkuustason asiat, jotka kartalla jo muutenkin näkyvät, katsojan huomiokyvyn varaan.  Maan keski- ja itäosat toistuessaan kyllästyttävät – varsinkin monikollisina. En ole löytänyt Suomesta vielä kuin yhden etelä- tai pohjoisosan jne., ellei sitten ajatella, että Hankoniemi on yksi ja Porkkalanniemi toinen eteläosa. Tai se joitakuita ärsyttävä ”Käsivarren Lappi ja Inarin Lappi, mitä tulee noihin pohjoisosiin.

Mutta jotta luonnollinen viittaaminen eri alueisiin on mahdollista, on maantieto ensin tunnettava. Ainakaan minä en tunnustaudu lainkaan Helsinki- tai eteläkeskeiseksi työssäni, ellen ole laatimassa varta vasten ennustetta vaikka maan eteläosaan, Uudellemaalle tai Helsinkiin. Jos sään ennustealueena on koko maa, sen myös täytyy tarkoittaa koko maata. Luonnollisesti yksi jonkin alueen painoarvoa lisäävä tekijä on sen väestömäärä, mutta jotta koko maan palstatila onnistutaan upottamaan  pelkkään etelään, pitää kai sen säänkin sitten olla jo jotain erikoista.

Tietokonemallit ja sadetutkat ovat jo niin kehittyneitä vempaimia, että kaikessa sääpalvelussa voitaisiin esittää aidosti sellaisia tarkennuksia kuin esim. että ”eniten lähitunteina ukkostaa Etelä-Päijänteellä” tai ”Lounais-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Keski-Suomen maakunnassa oleva sadealue pysyy lähes paikallaan” upottamatta kaikkia sään hienouksia ”maan niihin ja niihin osiin”. Meillä on paljon kaunista paikannimistöä Koillismaalta Suomenselälle ja Uudeltamaalta Utsjoelle. ”Eniten pakkasta on Enontekiöllä

Jos ajasta on pulaa, voi pois jättää vaikka täysin tarpeettomia ”täällä” ja ”tuolla” -tyyppisiä ilmaisuja tilanteissa, missä osoitetaan jotain tiettyä aluetta kartalla. Ja ennen muuta: kartalla jo näkyvien elementtien olemassaoloa ei tarvitse toistaa, vaan kartalle pitäisi selittämällä tuoda lisätietoja ja täsmennyksiä, ilmiöiden syitä, seurauksia ja riippuvuussuhteita, siis jotain uutta. Lisäarvoa.

 

Kuvan linkki: http://www.fotopedia.com/items/flickr-3165587879

 

Etelä painottuu sääennusteissa – Ärsyttääkö?

Julkaistu

www.mtv3.fi/saa/
Sääennusteet ovat usein etelä- ja etenkin pääkaupunkiseutu keskeisiä. Se tuntuu raivostuttavan niitä, joita pääkaupunkiseudun sää ei kiinnosta. Ymmärtäähän sen. Silloin kun asuin Mikkelissä se ärsytti minuakin. Ei ärsytä enää.

On totta että kaikkien pitäisi saada yhtä tarkka sääennuste. Televisiolähetysten etelä keskeisyyden ärsyttävyys on ymmärrettävää. Niiden sääennusteiden on tarkoitus palvella kaikkia, paikkakunnasta riippumatta. Mutta tämä on blogi. Blogissa saa keskittyä asioihin jotka kiinnostavat kirjoittajaa. Koska asun Helsingissä, Helsingin sää kiinnostaa minua.

Sille miksi Etelä-Suomi saa enemmän painoarvoa telkussa on useita syitä, hyviä ja huonoja. Kahden minuutin lähetyksessä ei ole aikaa kertoa kaikkea. Etelässä asuu eniten ihmisiä. Jos ennuste keskittyisi Mikkeliin, se palvelisi vielä pienempää ihmisryhmää kuin Helsinkiin keskittyvä ennuste.

Meteorologin oma mielenkiinto voi paistaa läpi säälähetyksessä. Se on tietenkin paha. Mutta taas toisaalta, minä teen parempia ennusteita etelärannikolle, koska minulla on omakohtaisia säähavaintoja Helsingistä.

Nyt tilanne on parantunut kun Maikkarin netin sääsisivuilta voi käydä katsomassa alueellisia sääennusteita. Suomi on jaettu viiteen alueeseen, joista jokaiselle tehdään oma säävideo. Sieltä näkee Itä-Suomen sään ilman että kuulee sanaakaan etelärannikosta.

Tänään tuhrasin töissä suurimman osan aamusta siihen että mietin minkälaisia sateita Helsinkiin on tänään odotettavissa. Aika vaikea tilanne: lumisadealue heikkenee lähestyessään etelärannikkoa, mutta tuulensuunta ja sula meri ovat omiaan voimistamaan lumikuuroja. Sataako pääkaupunkiseudulla tänään paljon vai vähän kiinnostaa miljoonaa ihmistä. Enkä vieläkään tiedä miten käy! Etelärannikolle keskittyminen ei tee ennustamisesta helppoa.

Lohdutukseksi teille joita ärsyttää Helsinkiin tarkentuvat ennusteet: Junantuomana en erota Helsinkiä, Espoota ja Vantaata toisistaan, vaan pidän koko pääkaupunkiseutua yhtenä isona Helsinkinä. Se ärsyttää helsinkiläisiä.

Anteeksi.

Sääkarttojen seurausta: kävi matematiikka mielessä

Julkaistu
Paraboloïde hyperbolique – hyperbolinen paraboloidi – satulapinta. Kyllä silläkin säällä ratsastaa… Kuva: Christian Amet. Ks. kuvan linkki.

Johtuneeko vuodenajasta vai mistä, että unohdin taas kirjoitusvuoroni. Sen on määrä olla perjantaisin tai viimeistään lauantaisin, ja mitenkäs nyt on jo sunnuntai-ilta. No ei kun katse sääkartoille ja naamalle ilme kuin katsoisi nousevaa kuuta. Mitähän sieltä tulee?

Kas, ilmakehä yrittää kyhätä sydäntalvemme iloksi blocking-korkeapainetta. Jos niin käy, sateet taukoavat jopa pitkäksi aikaa. Kun auringonsäteilyn määrä on vielä alhainen, veikkaan parin viikon pilvipoutaa tyyppisääksi. Pilvipouta on sillä tavala miellyttävä, että jos sadevaihtoehtoa suljetaan pois, jäljelle jää sää aurinkoiostuminen – vaikka vain hetkisiksi.

Mutta ensin meillä meiilä täällä Pohjois-Europassa on ns. satulapinta-säätila. Se on vähän niin kuin neljän ilmansuunnan ristiaallokkotila – en tiedä, oliko tämä nyt spiva vertaus. Käytännössä ja karkeasti matalapaineet ovat lounaassa ja koillisessa, ja tämä koillisen matalapaine on ainakin torstaihin asti tärkeä, koska se heittää yllemme kylmää ilmaa: kylmintä eli kireitä pakkasia on keskiviikkona pohjoisessa, torstaina idässä ja onpa noissa pakksissa puhtia vielä perjantaiaamuna – tällöin maan kaakkoisosasta Uudellemaalle. Ensi viikonlopun ja sitä seuraavan ajan pakkaset ovat varsin kohtuullisia jopa vilukissalle. Tosin pilvisyys voi yllättää tässä. Satulapinnan korkeapaineakseli kulkkee luoteesta kaakkoon, ja juuri luoteesta päin odottelemma sitä kunnon korkeapainetta.

Mutta jo ennen tätä kylmän ilman kiepausta tapahtuu sen verran, että lähinnä Etelä-Suomen yli liikkuu tiistain-keskiviikon maissa heikoja lumisateita itään. Tämä on lounaisen matalapaineen elonmerkki. Pilvisyys lienee runsasta (tässä ”lienee” viittaa enemmänkin sen ennustamiseen, miten katsoja taivaan kokee yläpilvitilanteesa) myös maan keskiosassa ja selkeintä siis on pohjoisessa, paitsi että Luoteis-Lapissa sää alkanee keskiviikona jo pilvistyä.

Torstaina sää pilvistyy pohjoisessa ja Pohjanmaalla, kun taas etelässä ja idässä on mahdollisuudet jopa aurinkoiseen talvipäivään. Sanon ”mahdollisuudet”, koska pilvisyys ei ole mikään helppo ennustettava. Perjantaina etelässäkin on pilveä, tosin läpikuultavaa, ja olisiko nyt jossain Etelä-Pohjanmaan suunnalla selkeintä.

Sitten heti viikonloppuna sitä kunnon korkeapainetta rakentamaan, ns. lämmintä yläkorkeapainetta, jonka elinikä on usein pitkä. Ja kun talvi samalla kuluu pois alta päivän pidetessä ja auringon kurkkiessa yhä korkeammalta, lähestytään tilannetta, missä aurinko nostaa iltapäivälämpötiloja – jätän sanomatta, kuinka lähelle jo nollaa. Mutta syödään nyt vaan vielä sitä D-vitamiinia vähäaurinkoisuuteen.

Kuvan linkki: http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:ParabHyper.png