Kevään ihmettelyä

Julkaistu

Tämän kirjoituksen kuvat ovat viime sunnuntailta. Sateiden päälle tulleet lämpimät säät ovat vieneet kevättä harppauksin eteenpäin.

Valkovuokot ovat varmaan tällä hetkellä tuttu näky monelle suomalaiselle – ainakin Luonto-Liiton kevätseurannan mukaan. Täällä etelässä vuokot kukkivat laajoina mattoina pitkin koivikoita ja valoisia metsänpohjia.

Tätä kevättä fiilistellessäni minulle oikeastaan valkeni eräs asia. Meiltä meteorologeiltahan usein kysytään, miten päädyimme alalle. Moni on valinnut ammattinsa hieman vahingossa muiden matemaattis-luonnontieteellisten opintojen kylkiäisenä. Osa on tiennyt lapsesta saakka haluavansa säätieteilijäksi. Esimerkiksi Aleksi, tuore meteorologimme MTV3:lla kuuluu jälkimmäisten joukkoon.

Itselleni haaveammatti kirkastui yläasteen aikoina. Tässä ”kirkastumisessa” oli ehkä hieman päähänpiston makua, sillä mitä minä tosiasiassa tiesin silloin meteorologiasta tai sen opiskelusta (silloin ei voinut edes katsoa Googlesta)? Olin kuitenkin todella kiinnostunut a) kaikenlaisista kartoista, graafeista ja tilastoista b) vuodenajoista ja siitä, miten niiden vaihtelu luonnossa näkyy. Kevät ja syksy ovat kilpailleet suosikkivuodenaikani asemasta, sillä silloin tapahtuvat muutokset ovat suuria ja nopeita. Henkisesti olen siis oikeastaan lähempänä klimatologia eli ilmastotieteilijää kuin meteorologia.

Tänään oli tuomessakin jo nuput. Tuntuu melkein, että kevät tulee liian nopeasti, en ehdi ottaa kaikkea vastaan! Joko omalla pihallasi on näkynyt västäräkkejä?

Meteorologia on fysiikkaa

Julkaistu
Luentomuistiinpanoja pyröteisyysyhtälöstä. Se käsitellään kappaleessa 5.

Minun uuden vuoden lupaukseni on oppia tänä vuonna paremmaksi meteorologiksi. Olen aloittanut lukemalla. Ensin luin muutaman kevytlukuisen sääopin. Hyvää muistin virkistystä, ja kertaus on opintojen äiti. Tänään tartuin dynaamisen meteorologian raamattuun. James R. Holtonin An Introduction to Dynamic Meteorology, 2004. Se on perusteos, joka lyötyy jokaisen meteorologin hyllystä.

 

Aloitin alusta. Muistin heti, että kirjaa ei ole tarkoitettu heikkohermoisille. Lyhyen johdannon jälkeen mennään suoraan asiaan. ”The motions of the atmosphere are governed by the fundamental laws of conservation of mass, momentum and energy…” Sitten alkaa fysiikka: paine-erovoima, gravitaatiovoima ja viskoosivoima. Toisistaan eroavien paineiden välillä vaikuttaa paine-erovoima. Kappaleet vaikuttavat toisiinsa gravitaatiovoimalla. Viskoosivoima syntyy virtaavan aineen sisäisestä kitkasta. Peruskauraa.

Seuraavan luvun otsikko on Noninertial reference frames and ”apparent” forces eli Ei-inertiaaliset koordinaatistot ja näennäisvoimat. Kuulostaa pahemmalta kuin on, joten minä luovutan. Tai siis jatkan tästä ensi kerralla.

Vaikka Liisa sanoikin, että meteorologiassa on vähemmän fysiikkaa kuin monessa muussa fysiikan suuntautumisvaihtoehdossa, niin kyllä sitä tässäkin riittää. Haasteellisuudestaan huolimatta, suosittelen Holttonia kaikille fysiikasta pitäville ja meteorologiasta kiinnostuneille.

Yhdellä sääsymbolilla on monta merkitystä

Julkaistu

Sääkartan sadepilviaurinko- symboli on meteorologin pelastus, ja painajainen. Yhdellä symbolilla voi merkata mitä tahansa näistä viidestä:

Lämpimänä kesäpäivänä symboli on paikallaan kuvaamaan konvektiivisia iltapäiväkuuroja. Aamu on aurinkoinen, päivällä taivaalle nousee kumpupilviä joista saadaan muutama sadekuuro, ja illalla taivas on taas kirkas.

Joskus todellakin on niin vaihtelevaa säätä, että pilvisadeaurinko kuvaa tilannetta parhaiten. Välillä paistaa, välillä sataa, ja tarkka ajoitus tai ykseittäisen paikkakunnan hetkellisen sään kertominen sen tarkemmin on mahdotonta.

Saderintaman kulkiessa yli sää voi muuttua lyhyessäkin ajassa aurinkoisesta sateiseksi, ja kirkastua rintaman jälkeen uudelleen. Pilvisadeaurinko on viimeinen vaihtoehto, silloin kun rintaman ylikulkuun liittyvää sään vaihtelua ei onnistu muuten saamaan kartalle.

Ennustettaessa vaihtelevaa säätä useamman päivän päähän saderintamien ajoitus hämärtyy ja kuurosateiden paikka on epävarma. Jos säärintamia kulkee yli päivittäin on rintaman tarkkaa ylikulkua lähes mahdoton ajoittaa tarkasti useamman päivän päähän. Silloin pilvisadeaurinko kertoo sään vaihtelevuudesta.

Joskus, etenkin pidempien ennusteiden kanssa on niin, että meteorologi ei tiedä sataako vai paistaako. Silloin sadepilviaurinko on pelastava työkalu.

 

Tulkintaa tarvitaan. Nyrkkisääntönä voinee pitää että kohdat 1 ja 2 ja 3 ovat mahdollisia selityksiä alle 48 tunnin ennusteissa. Yli kahden vuorokauden päähän ennustettaessa vaihtoehdot 4 tai 5 ovat todennäköisempiä. Onneksi säälähetyksissä meteorologit usein avaavat symbolien merkityksiä puheessaan.

Terveisiä Porista!

Julkaistu
Kirsi ja Markus Porissa

Huomenta Suomen Kesäaamu kuvataan tällä viikolla Porissa, Eetun aukiolla.

 

Millaista on ennustaa säätä torilta käsin?

Kun säätä kuvataan Maikkarin studiolla meteorologi puhuu yksin kameralle, eikä huoneessa ole ketään muuta. Silloin voi huijata itseään että kukaan ei katso. Että kunhan tässä höpisen… Torilla se ei onnistu. On yleisöä. On outoa kuulla oma äänensä kaiuttimista.
Lähetysten välillä päivittelen sääkarttoja ja tarkennan ennustetta aivan kuin tavallisinakin työaamuina. Jäljelle jäävän ajan jutustelen ohjelmaa seuraamaan tulleiden porilaisten kanssa. Kaikki porilaiset huomenaamuna torikahville!

Millanen sää Porissa on loppuviikolla?

Keskiviikkona ja torstaina tuuli käy mereltä. Sää jatkuu aurinkoisena tai korkeintaan puolipilvisenä mutta viilenee hieman.
Päivän ylin lämpötila jäänee keskiviikkona ja torstaina 20 asteen kieppeille.
Viikonloppua kohden sää lämpenee taas aavistuksen, mutta samalla sateiden riski kasvaa, sillä Etelä-Suomeen on saapumassa matalapainen, joka saattaa tuoda sateita myös Poriin. Vielä on kuitenkin epävarmaa, miten korkealle pohjoiseen sadealue nousee.

Meteorologi pihalla

Julkaistu
Pekka kesätyöpisteessä.

Huomenta Suomen kesäaamu on paras kesätyöpaikka mitä saatan toivoa. Vaihtelu on mukavaa. Tai oikeastaan on mukavampi olla töissä ulkona kuin sisällä. Uloshan meteorologi kuuluukin. Ulkona saa suoraan tietoa siitä miltä sää tuntuu, eivätkä kaikki havainnot ole satelliitin varassa!

Ulkotyö on tuonut mukanaan myös ennalta-arvaamattoman haasteen: kirkkaalla säällä läppärin näyttö muistuttaa peiliä. Pihalla kuvattaessa sääkartat on tunnettava ja muistettava hyvin. Nyt lämpötiloja ei voi tarkistaa kuvasta, koska siitä ei niitä näe. Mutta näkee kyllä, että onko tukka hyvin.

Ensi viikolla pääsen ensimmäiselle työmatkalleni, kun Huomenta Suomi lähetään suorana Porista. Jännittää!

Voiko meteorologin kanssa puhua small talkia säästä?

Julkaistu

Meteorologin ammatin kääntöpuoliin kuuluu, että säästä on vaikea puhua enää kepeään small talk -tyyliin. Jos joku aloittaa kanssani keskustelun ilmoista, olen hieman ymmälläni siitä, haluaako hän minun päivittelevän kanssaan, ettei ”miesmuistiin ole näin kuumaa heinäkuuta ollut” vai haluaako hän kenties kuulla tieteellisen viileän analyysin viime vuosien kesäsäistä. Välillä joudun muistuttamaan itseäni siitä, että todennäköisesti keskustelukumppani halusi vain katkaista hiljaisuuden, ei antautua monipolviseen säädebattiin.

Oma lukunsa on se, kuinka lähes päivittäin salakuuntelen viattomien kanssaihmisten jutustelua säästä julkisissa kulkuvälineissä. Etenkin silloin, kun takana istuvien puhe kääntyy siihen, mitä ”ne” lupasivat, tekee mieli kääntyä ympäri ja liittyä keskusteluun. Sille eräällekin tuohtuneelle herralle olisin voinut selittää, miksi hellepäivää ei tullutkaan, vaikka niin ennustettiin: pilvilautta jäi juuri pääkaupunkiseudun ylle majailemaan. Tai Amsterdamin lennolla olisin voinut lohduttaa takana istuvaa pariskuntaa, että tulevan päivän lämpötila taatusti on korkeampi kuin lentokapteenin kuulutuksessaan ilmoittama aamun lämpötilahavainto. Nyt jo harmittaa, etten avannut suutani.

Pidä siis varasi, kun puhut säästä, sillä meteorologi saattaa höristää korviaan lähistöllä.