Month: joulukuu 2015

Kulunut vuosi lähestyy loppuaan antaen pian tilaa uudelle tulokkaalle. Vuosi 2015 on alustavien arvioiden mukaan sijoittumassa keskilämpötilaltaan mittaushistoriamme (v. 1900 alkaen) lämpimimmäksi vuodeksi keskilämpötilan ollessa tällä hetkellä n. 4,5 astetta. Perässä seuraavat vuodet 1938 (4,0 astetta), 2014 (3,8 astetta), 1989 (3,8 astetta) ja 2011 (3,7 astetta). Maan keskivaiheilla ja Lapin koillisosassa kuluneesta vuodesta on myös tulossa poikkeuksellisen, paikoin jopa ennätyksellisen sateinen (havaintojakso 1961-2015). Varmistus lopullisista sijoituksista ja tilastoista saataneen viralliselta säätaholtamme tuota pikaa.

Säävuosi 2015 oli läntisten ja lounaisten ilmavirtausten dominoima: kuuluimme valtaosan vuodesta Atlantin merelliseen säätyyppiin, idän mantereiset ilmamassat pysyivät pääosin maamme itäpuolella. Matalapainetoiminta oli vilkasta lähes läpi vuoden ja kesäaikanakin syklonit kurittivat Suomea sateine ja tuulineen. Talvi ja kevät olivat lounaisvirtausten myötä tavanomaista leudompia, pohjoisessa kevät oli jopa poikkeuksellisen leuto. Toukokuun aikana tavanomaista lämpimämmässä säässä koettiin taitekohta, jolloin merellisen kostea ja tuulinen säätyyppi painoi lämpötilat keskiarvojen alapuolelle kesä- ja heinäkuun ajaksi. Ensimmäistä hellepäivää odoteltiin vuonna 2015 harvinaisen kauan aina kesäkuun 29. päivään saakka. Elokuu toi suursäätilaan muutoksen pitkäkestoisella korkeapaineella ja hellepäiviäkin kertyi 15 kappaletta. Syksy toi mukanaan tyypillisen, nopeasti vaihtelevan säätyypin, ja loppuvuodesta Suomi päätyi myrskymatalapaineiden reitille.

Tammikuu

Tammikuusta muotoitui lämpöoloiltaan kahtiajakoinen kuukausi: maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista leudompaa, pohjoisessa sen sijaan monin paikoin keskimääräistä kylmempää. Talvikauden alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella 11. päivänä. Lämpimintä oli Kristiinankaupungissa 1. tammikuuta, +7,5 astetta. Vilkas matalapainetoiminta toi tammikuussa Suomeen runsaita sateita: paikoin länsirannikolla, Kainuussa ja Lapin lounaisosassa sadekertymät olivat poikkeuksellisen suuria. Läntisessä Suomessa useilla mittauspisteillä satoi jopa ennätyksellisen paljon (v. 1961 alkaen). Eniten sanoi Tornion Torpissa, jossa sadetta kertyi 129 mm.

Itämeren jäätalvesta muotoutui hyvin leuto. Jäätalven huippu, 51 000 km², saavutettiin jo 23. tammikuuta.

Helmikuu

Suursäätilan pysyessä samanlaisena lauha matalapaineputki jatkui vielä helmikuunkin puolella. Kuukausi oli harvinaisen leuto, maan keski- ja itäosassa paikoin yli seitsemän astetta tavanomaista leudompi. Terminen kevät alkoi monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa Oulun korkeudella saakka jopa 1-2 kuukautta etuajassa 18.-19. helmikuuta. Myös lumitilanne oli kuukauden edetessä erikoinen: etelä- ja lounaisrannikolla lunta oli laajalti alle 10 cm, mutta Kainuun Ristijärvellä ja Kilpisjärvellä lumen syvyys oli parhaimmillaan yli 1,1 metriä.

Kaiken kaikkiaan talvesta 2014-2015 muotoutui maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen leuto, myös talvisademäärät olivat tavanomaista suurempia. Meteorologin näkökulmasta katsottuna talvi 2014-2015 oli esimakua siitä, mihin suuntaan talvemme ovat kuluvan vuosisadan aikana menossa: maan etelä- ja lounaisosasta pysyvä lumipeite saattaa kadota kokonaan, kun taas talvisateiden lisääntyessä lumen syvyys voi sydäntalvella kasvaa niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy pääosin pakkasen puolella. Näin ollen etelän lumettomien talvien kontrastina esimerkiksi Kainuun ja Lapin sydäntalvet voivat tulevaisuudessa olla nykyistä lumisempiakin.

Runsaiden talvisateiden johdosta Ruotsissa oli helmikuussa paikoin ennätyksellisen lumista: itärannikolla Luulajassa mitattiin paikkakuntakohtainen kaikkien aikojen uusi lumensyvyysennätys, 111 cm. Toisaalla Ruotsin Skånessa annettiin kevätkauden ensimmäinen ruohikkopalovaroitus jo 9. helmikuuta.

Yhdysvaltojen itäisissä osavaltioissa erittäin suuret lumikertymät aiheuttivat ongelmia helmikuun aikana. Bostonin alueella lumensyvyys kasvoi parhaimmillaan 140 senttimetriin. Lisää aiheesta täällä.

Maaliskuu

Maaliskuussa tavanomaista lauhempi sää jatkui. Länsirannikolla ja pohjoisessa kuukaudesta muotoitui paikoin poikkeuksellisen lauha, muuallakin kuukausi oli harvinaisen lauha. Ahvenanmaan Jomalassa lämpötila kohosi 8. päivänä 13,5 asteeseen ja tämä olikin koko maaliskuun korkein lukema. Sallassa pakkanen kiristyi vielä kuun loppupuolella 28,5 asteeseen 22. päivänä. Maaliskuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Takatalvi toi paikoin eteläisimpään Suomeen ja pääkaupunkiseudulle kuun viimeisenä päivänä vielä 20 cm:n lumikerroksen. Runsaat lumisateet yllättivät maaliskuun loppupuolella myös Norjassa Oslon seutuvilla, missä lunta kertyi enimmillään 60 cm vuorokauden aikana.

Huhtikuu

Huhtikuu ei tuonut muutosta alkuvuoden suursäätilaan: Suomi kuului yhä matalapaineiden reitille ja sää jatkui tavanomaista lämpimämpänä, Länsi- ja Pohjois-Lapissa huhtikuu oli harvinaisen leuto. Huhtikuun korkein lämpötila mitattiin 12. päivä Kauhavalla: 17,1 astetta. Paikoin Pohjanmaalla ja maan itäosassa huhtikuun sadekertymä oli harvinaisen suuri. Huhtikuu toi mukanaan myös kovia tuulia ja esimerkiksi 8. päivänä maa-alueilla myrskypuuskat aiheuttivat tuhoja.

Huhtikuun loppupuolella starttasi kuta kuinkin elokuulle jatkunut ”vitsaus”, jonka aikana matalapaineet kuljettivat juuri ja juuri Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle kesäisen lämmintä, helteistäkin ilmaa, kun taas Suomi jäi toistuvasti kylmempään polaari-ilmamassaan, ja osa sateista tuli huhti- ja toukokuun puolella lumena. Kuun viimeisinä päivinä esimerkiksi Sotkamossa lunta kertyi vielä 28 cm.

Toukokuu

Toukokuussa kevät eteni maltillisesti, ja kuukaudesta muotoutuikin maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Suursäätila suosi yhä Suomeen lännestä saapuvia matalapaineita sateineen ja tuulineen, kesäiset korkeapaineet jäivät Etelä-Euroopan ja Venäjän asiaksi. Toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää, ja viimeksi näin on käynyt vuonna 1998. Toukokuun ylimmäksi lukemaksi jäi Mikkelissä 26. päivänä mitattu 21,7 astetta. Melko viileästä ja epävakaisesta säätyypistä huolimatta terminen kesä alkoi kuta kuinkin ajallaan eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

Pohjanmaan rannikoilla ja paikoin Lapissa toukokuu oli poikkeuksellisen sateinen; tyypillisesti toukokuun sademäärä on alle 50 mm, mutta esimerkiksi Kittilän Kenttärovalla vettä kertyi 116 mm. Toukokuun aikana paikanettujen maasalamoiden määrä oli mittaushistoriamme kolmanneksi alhaisin (v. 1960 alkaen).

Tavanomaista selvästi lämpimämpää oli useaan otteeseen mm. läntisellä Välimerellä ja Kanariansaarilla. Lanzarotella mitattiinkin toukokuun kaikkien aikojen uusi lämpöennätys, 42,4 astetta (aikaisempi 36,6 °C, v. 1986 toukokuussa). Myös Espanjassa mitattiin uusia paikkakuntakohtaisia ennätyksiä ja esimerkiksi maan itäosassa, Carcaixentissa, lämpötila kohosi 44,4 asteeseen kuun loppupuolella.

Kesäkuu

Suomi jämähti kesäkuun ajaksi polaarisen suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle matalapaineen solan alueelle. Suuressa osassa maata kuukausi oli tavanomaista viileämpi, paikoin harvinaisen viileä. Vielä kesäkuun viimeisellä viikolla sisämaasta löytyi useita havaintoasemia, joilla 20 astetta ei oltu ylitetty. Kesän ensimmäinen hellepäivä koitti vasta 29. kesäkuuta, jolloin Mikkelissä päästiin 25,4 asteeseen. Tämä olikin toisiksi myöhäisin ensimmäinen hellepäivä (ed. 6.7.1987) viimeisen 50 vuoden aikana. Kesäkuu oli jälleen laajalti tavanomaista sateisempi kuukausi, ja eniten satoi Pyhäjärvellä, 173 mm.

Etelä-Eurooppa ja ajoittain keskinenkin Eurooppa kylpivät paahtavassa helleaallossa, lämpötila kohosi kuun loppupuolella Länsi-Euroopassa laajalti 30-40 asteen lukemiin. Aika ajoin voimakkaat ukkoset ja jättirakeet moukaroivat erityisesti Benelux-maita ja Saksaa.

Heinäkuu

Viileä ja epävakainen kesäsää jatkui heinäkuussakin. Kuukausi oli koko maassa tavanomaista viileämpi, Kainuussa ja Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Matalapaineen kylmä sola piti yhä Suomea otteessaan ja kuukausi oli jälleen tavanomaista sateisempi yleispiirteeltään. Eniten vettä kertyi Suomussalmella: 161 mm. Heinäkuun alkupuolella Suomi sai ohimenevästi maistiaisia Etelä- ja Keski-Euroopan helleaallosta, ja 3. heinäkuuta Kouvolan Utissa mitattiinkin kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta. Heinäkuisia hellepäiviä kertyi vain kolme kappaletta ja heinäkuusta muodostui toiseksi vähähelteisin sitten vuoden 1959. Viileästä heinäkuusta kielivät myös salamatilastot: heinäkuussa maasalamoita mitattiin ennätyksellisen vähän. Lisätietoa täältä.

Etelä- ja ajoittain Keski-Euroopassakin tukala helleaalto jatkui lähes taukoamattomana. Esimerkiksi Lontoon Heathrow’lla mitattiin 1. heinäkuuta Iso-Britannian uusi lämpöennätys, 36,7 astetta, ja monilla paikkakunnilla läntisessä Euroopassa rikottiin paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Rajuilmat trombeineen ja rakeineen moukaroivat heinäkuussakin.

Elokuu

Auringonpalvojien ja helteiden ystävien odotus palkittiin vasta elokuussa, jolloin pitkäkestoinen korkeapaine vahvistui Suomen eteläpuolelle ja toi mukanaan peräti 15 hellepäivää. Elokuusta muodostui kesän lämpimin kuukausi ja se oli Länsi- ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Elokuun korkein lämpötila, 27,8 °C, mitattiin Turun Artukaisissa 25. päivänä. Elokuu oli vuoden ensimmäinen kuukausi, jolloin satoi yleispiirteittäin tavanomaista vähemmän. Tornion Aapajärvellä sadetta kertyi kuitenkin 97 mm. Kesä-elokuun salamointi jäi ennätyksellisen vaisuksi.

Syyskuu

Syyskuu oli lämpöoloiltaan tavanomaista lämpimämpi, Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lämmin. Lapissa syyskuun toisella viikolla mitatut yli 20 asteen lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden hyvin korkeita, ja kuukauden korkeimmaksi lukemaksi jäi sekä Inarin Angelin 11. päivänä että Lappeenrannan Konnunsuolla 1. päivänä mitatut 22,0 astetta. Syyskuu oli tavanomaista sateisempi kuukausi erityisesti valtaosassa maan länsiosaa – eniten satoi Pudasjärven Sarakylässä, 163 mm.

Lokakuu

Lokakuussa korkeapaineen alue parkkeerasi Suomen ylle ja kuukaudesta muotoitui vähäsateinen, ennätyksellisen aurinkoinen ja lämpöoloiltaan melko tavanomainen. Etelä- ja Länsi-Suomessa lokakuu oli jopa poikkeuksellisen aurinkoinen ja aurinkotunteja kertyi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun alkupuolella hyvin lämmintä ilmaa virtasi maahamme ja kuun korkein lämpötila mitattiin 2. päivänä, jolloin Maarianhaminan lentoasemalla päästiin tasan 18 asteeseen. Lokakuun kaikkien aikojen lämpöennätys on 19,4 astetta (Helsinki, Malmi, mit. 2.10.1985). Ensilumi satoi monin paikoin pohjoiseen vasta lokakuun viimeisellä viikolla.

Lokakuun 24. päivänä tiettävästi kaikkien voimakkain hurrikaani, Patrcia, iskeytyi Meksikon länsirannikolle. Satelliittihavaintojen mukaan keskituulen nopeus hurrikaanissa oli jopa yli 90 m/s. Tarkemmin Particiasta kirjoitin täällä.

Marraskuu

Lokakuisen korkeapaineen jälkeen matalapaineet ottivat vallan marraskuussa ja sää muuttui tuuliseksi, hyvin leudoksi ja sateiseksi. Marraskuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin – joillain mittausasemilla maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen lämmin. Kuun ensimmäisinä päivinä Suomeen virtasi hyvin lämmintä ilmaa etelämpää Euroopasta ja samalla muodostui voimakas föhntilanne, jonka myötä 3. päivänä Kemiönsaaressa mitattiin kaikkien aikojen uusi marraskuun lämpöennätys, 14,3 astetta. Tarkemmin aiheesta täällä. Kuun puolivälin jälkeen sää kuitenkin kylmeni ja Enontekiön Näkkälässä mitattiin marraskuun alin lukema, -27,5 °C, 23. päivänä. Marraskuun sadekertymät olivat lähellä keskiarvoja, mutta paikoin Lapissa satoi poikkeuksellisen paljon. Eniten satoi Tornion Torpiossa, 132 mm.

Marraskuun loppupuolella, 23.-24. päivinä voimakas lumentulo aiheutti laaja-alaisia sähkökatkoksia erityisesti maan länsi- ja keskiosassa. Lunta pyrytti parin päivän aikana esimerkiksi Juupajoen Hyytiälässä 44 cm. Kuun loppuun mennessä lumet olivat jo sulaneet ja lumiraja kohonnut Kainuusta kohti Meri-Lappia yltävälle vyöhykkeelle.

Marraskuu oli tavanomaista lämpimämpi valtaosassa Eurooppaa ja esimerkiksi Iso-Britannian Trawscoedissa (22,4 °C) ja Saksan Garmisch-Partenkirchenissä (22,7 °C) mitattiin uudet marraskuun lämpöennätykset.

Marraskuun loppupuolen kylmänpurkaus aiheutti runsaita lumisateita myös etelämpänä Euroopassa. Esimerkiksi Tanskan Roskildessa lunta tuprutti 60 cm ja Ranskassakin paikoin jopa metrin verran.

Joulukuu

Joulukuussa voimakkaiden matalapaineiden taukoamaton vyöry jatkui ja kuukaudesta onkin alustavien arvioiden mukaan muotoutumassa maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin, pohjoisessakin useita asteita tavanomaista lämpimämpi. Maan keskivaiheilla joulukuun sadekertymät ovat paikoin ennätyksellisen suuria. Suomen uusi joulukuun lämpöennätys mitattiin kahteen otteeseen uusiksi: ensin itsenäisyyspäivänä Maarianhaminassa, 11,1 astetta ja seuraavan kerran 20. päivänä Kokemäellä, 11,3 astetta. Useita paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin joulukuun aikana myös muilla havaintoasemilla.

Voimakkaiden ja pitkäkestoisten lounaistuulien ja matalan ilmanpaineen vuoksi merenpinta nousi hyvin korkealle erityisesti Suomenlahdella 4.-5. joulukuuta aiheuttaen paikallista tulvimista etelärannikon tuntumassa. Lisää aiheesta täällä.

20. päivänä Ruotsissakin sivuttiin kaikkien aikojen lämpötilaennätystä – Gotlannissa lämpötila kipusi 13,7 asteeseen ja yhtä korkea lukema mitattiin viimeksi jouluaattona 1977. Itä-Ruotsissa mitattiin paikoin uusia paikkakuntakohtaisia joulukuun lämpöennätyksiä.

Suomen ja Ruotsin lisäksi joulukuun uusia paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä hätyteltiin myös Uudessa-Seelannissa 21. päivänä: esimerkiksi Christchurchissa mitattiin 35,5 astetta.

Joulukuussa myös mm. Ranskassa mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja, kun lämpötila vielä kuun puolivälissä kohosi ylimmillään 24 asteeseen. Yhdysvaltojen itäosassa joulunpyhät olivat ennätyslämpimiä: New Yorkissa lämpötila kohosi jouluaattona 22 asteeseen (aikaisempi ennätys 17 astetta).

Norjassa joulukuu oli hyvin sateinen – alkukuun voimakkaat sateet (yli 100 mm/vrk) aiheuttivat länsirannikon tuntumassa ennennäkemättömiä tulvia. Lisää aiheesta täällä.

 

Mitä sinulle jäi mieleen kuluneesta säävuodesta ja mitä odotat tulevalta vuodelta?

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2016 KOKO FORECAN PUOLESTA JA KIITOS MIELENKIINNOSTA SIVUSTOAMME JA BLOGIAMME KOHTAAN!

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

–

tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

 

Joulu on jo ovella! Forecan blogissa joulun säätä on pohdittu useassa tekstissä, tässä tuorein päivitys tilanteesta. Pitemmittä puheitta itse asiaan:

Aatonaatto ke 23.12.

Maan etelä- ja keskiosan yli liikkuu aamulla ja aamupäivällä sadealue, kuvan iltapäivään mennessä se on edennyt jo varsin pitkälle pohjoiseen. Sade tulee ainakin osin lumena Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, pohjoisempana pelkkänä lumena. Maan etelä- ja keskiosassa sade tulee nyt jo tutuksi käyneessä olomuodossa, vetenä.
Iltaa kohden Lapin osuus sateista kuivahtaa ja Pohjois-Pohjanmaan sateet väistyvät illan ja yön aikana itään.

Etelässä aurinko paistaa paikoin, muualla on enimmäkseen pilvistä; iltaa kohden etelänkin taivas pilvistyy jälleen.

Lämpötilat ovat iltapäivällä kuvan mukaiset, yöllä pari astetta viileämmät.

 

 

 

 

 

Jouluaatto, torstai 24.12.

Jouluaattona sää on koko maassa poutainen, etelässä, lännessä ja Länsi-Lapissa myös selkeä. Idässä pilvisyys vaihtelee, iltaa kohden myös maan länsiosaan kulkeutuu ainakin paikallisia pilviä lännestä. Ulkoilusää siis näyttää hyvältä, vaikka ei lunta maasta löytyisikään! (Olen kuullut viime päivinä metsistä löytyneen suppilovahveroita, ehkäpä joulusienestyksestä tulee uusi hittilaji?)

Päivälämpötilan nollaraja kulkee maan keskivaiheiden yil, korkeimmat lämpötilat maan lounaisosassa ovat +5 asteen paikkeilla; Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa on muutama pakkasaste.

Jouluyönä sää pilvistyy, lounaistuuli voimistuu ja lämpötilan nollaraja siirtyy pohjoisemmaksi.

 

 

 

Joulupäivä, perjantai 25.12.

Joulupäivänä Perämeren pohjoispuolitse liikkuu matalapaineen keskus kohti koillista. Siihen liittyvä sadealue pyyhkäisee koko maan yli, runsaimmat sateet tulevat tämän hetken tiedon mukaan maan pohjoisosassa. Maan etelä- ja keskiosan sateet tulevat vetenä, pohjoisen sateet enimmäkseen lumena.

Matalapaineen keskukseen liittyy voimakas lounaistuuli. Tämän hetken ennusteen mukaan myräkkä on pahimmillaan Merenkurkun ja Perämeren tienoilla, mutta koko maassa kannattaa varautua tuulen voimistumiseen.

Päivälämpötilat ovat koko maassa nollassa tai plussan puolella, lauhtuminen tulee heikentämään ajokeliä ainakin Lapissa.

 

 

 

 

 

Tapaninpäivä, lauantai 26.12.

Lauantain ennuste näyttää ennustemalleissa vielä varsin erikoiselta. Saman vuorokauden sisään mahtuu voimakas matalapaineen keskus sateineen ja tuulineen, sään äkillinen selkeneminen ja pakastuminen koko maassa. On täysin mahdollista, että ennusteen sää toteutuu sellaisenaan, mutta kokemuksen perusteella tuonnäköiseen ennusteeseen ei kannata suhtautua vielä täysin kirjaimellisena tietona.

Silti, tuleva pakastuminen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä, yksityiskohtia voidaan jäädä odottelemaan.

 

 

 

 

 

Kaikkiaan Suomen tämän joulun säähän mahtuu kaikenlaista: aurinkoa ja tyyntä, pilviä, tuulta ja sateita kaikissa olomuodoissa. Sää edustaa siis ainakin Suomen sään vaihtelevuutta, vaikka ei olisikaan keskiarvoinen joulusää.

 

Tämän blogitekstin myötä toivotan sekä omasta puolestani että Forecan puolesta kaikille oikein hyvää, lämmintä, rauhallista ja onnellista joulua! Tästä tietokoneen ääreltä livahdan itsekin joulupuuhiin, viimeistelemään joululeivonnaisia. Nam.

Tähän aikaan joulukuuta suurinta osaa meistä kiinnostaa säässä erityisesti lumitilanteen kehitys. Tänään jo vain hiukan etelärannikosta pohjoiseen päin, Mäntsälässä, maa oli silminnäkijätietojen mukaan valkoinen, mutta esimerkiksi Helsingin keskustassa maa on lumeton kuin keskikesällä. Myönnettäköön, pari jäätynyttä lätäkköä näin jalkakäytävän reunassa matkan varrella. Tapahtuuko säässä käänteitä parempaan seuraavan viikon aikana?

Ylläolevassa kuvassa nähdään ilmamassojen tämänhetkinen tilanne: punainen viiva kuvaa erittäin summittaista mahdollisten lumisateiden rajaa. Suomi kuuluu talviseen ilmamassaan, jossa mahdolliset sateet tulevat pääosin lumena. Entä seuraavien päivien kehitys? Kurkistetaanpa perjantain tilannetta:

Pahalta näyttää, ainakin eteläisen lumentulon kannalta. Lämmin ilmamassa hivuttautuu Suomea kohti ja vesisateiden mahdollisuus kasvaa etelästä alkaen. Näyttäisikö myöhemmin paremmalta?

Ääk! Tämän hetken ennusteissa maanantain ympäristön sateiden todennäköisen olomuodon tila on vetinen jo suuressa osassa maata.

 

Maanantain ennustetta ei kannata ottaa vielä täysin varmana tietona; ilmamassaennusteet ovat varsin hyvin oikeassa muutaman päivän etukäteen, mutta viikon päässä oleva tilanne saattaa vielä muuttua tulevissa ennusteissa. Tämän hetken oletuksen mukaan ilmamassa Suomen yllä on lämpimillään juuri ensi viikon alkuviikosta, sen jälkeen tapahtuu ainakin jonkinlaista viilenemistä. Mysteeri on vielä, riittääkö viileneminen pakkasilman tuomiseen koko maahan vai kuinka säätilanne kehittyy. Jäämme seuraamaan ennusteiden suunnan kehittymistä jännityksellä.

Itselleni lumisade ei aiheuta lumenluonnin kaltaisia lisätöitä ja lumentulo toisi piristävää valoa tähän etelän tämänhetkiseen pimeyteen, siksi minun puolestani ensi viikon lumitilanne etelässä saisi mielellään näyttää vaikka tältä:

Mukavaa joulukuun puoliväliä ja lumen odotusta (tai lumettomuudesta nauttimista) kaikille!