Havainnoista ennusteeksi

Julkaistu

Taas tuttu palaute: ennuste on mennyt pieleen ja asiakas ehdottaa, että jos asentaisimme sääaseman juuri hänen kotikaupunkiinsa, niin ennusteet varmasti paranisivat. Ajatus ehdotuksen taustalla on varsin looginen, syötetään ennustemalliin enemmän ja tarkempia havaintoja, jolloin ennustekin varmasti paranee.

 

Omalla säähavaintoasemalla parempia ennusteita? (Kuva H. Dahlström, Flickr)

Mistä ennustemalliin syötettävä havaintoaineisto tarkkaan ottaen koostuu? Aikaisemmin säätä havainnoitiin lähinnä maan pinnalta havaintoasemilla sekä tekemällä radioluotauksia, siis lähettämällä vetypallon varassa ilmakehään luotaimia, jotka mittaavat mm. ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakauman. Nämä perinteiset havaintomenetelmät ovat edelleen käytössä, mutta nykyään 95 % ennustemalliin syötetyistä havainnoista on peräisin sääsatelliiteista. Jokaista ennustemalliajoa varten tarvitaan kymmeniä miljoonia havaintoja, tällaisen tietomassan kerääminen ei onnistu enää perinteisin menetelmin.

Lue lisää → ”Havainnoista ennusteeksi”

Lokakuussa rikottiin lämpöennätys

Julkaistu

Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.

Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen

Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.

Lue lisää → ”Lokakuussa rikottiin lämpöennätys”

Hailuodossa paistoi, entäpä Pudasjärvellä? Sääsatelliitti näkee.

Julkaistu

Säälinkkivinkki: NASA:n MODIS-sateliittien kuvat. Näistä voi päivän päätteeksi tarkistaa, oliko naapurin mökillä yhtä hyvä sää kuin omalla tai sitten muuten vain ihailla kauniita luonnonilmiöitä. Nämä sääsatelliitit ylittävät Suomen muutaman kerran päivässä n. 700 km:n korkeudella. Koska kiertorata on noinkin matala, erottuvat esimerkiksi kumpupilvet yksittäisinä palleroina ja maaston muodot kuin kartalle piirrettyinä.

Perämeren rannikkoa tänään klo 13.15 700 km:n korkeudesta nähtynä. Klikkaa kuvaa nähdäksesi tarkemman version.

Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin, miten viileän meren kantilta puhaltava tuuli on siivonnut kumpupilvet sisämaahan. Myös Oulujärven seutu on täysin kirkas. Tässäkö yksi hyvä syy lisää laittaa kesämökki veden äärelle?

Toisaalta, kun vuosi kääntyy syyspuolelle ja manner viilenee, meret ja sisävedet alkavat toimia päinvastoin: pilviä syntyy herkimmin lämpimien vesistöjen yllä ja kaikkein sankimmat sateet tulevat niiden läheisyydessä.

Veneilykausi alkoi räntäsateessa

Julkaistu
Vappupiknikillä mattolaitureilla Helsingin Kaivopuistossa kuva Tiina Asula

Vappuaamua vietettiin perinteisesti ympäri Suomea aurinkoisessa, mutta kovin koleassa säässä. Kylmä koillinen tuuli repi piknikhuopia ja -telttoja. Kylmyydestä huolimatta kello yhdeksän aamulla oli Helsingin Ullanlinnanmäellä tuhansia ihmisiä kuuntelemassa Ylioppilaskunnan laulajia. Osa kevyissä juhlatamineissa. ”Kylmyys on asenneasia,” sanoi juhlamekossaan laulusta nauttinut ystäväni Heidi iloisesti.

Pääsiäisen lämmin sää oli innoittanut myös veneilijöitä laittamaan veneessä purjehduskuntoon. Vappuaattona mereltä tuli iloisia viestejä kevään ensimmäisistä purjehduksista. Vappupäivänä viestit olivat muuttuneet, koska Suomenlahden yli pyyhkäisi vesisade- ja räntäkuuro. Kylmää kyytiä oli ollut.

Vapun epävakaisen säätilan vuoksi myös Forecan sääpalvelut ovat olleet kovassa käytössä. Forecan web-sivuilla (www.foreca.fi) vieraili vapun aikana satoja tuhansia kävijöitä. Ja se on ihan hyvä asia, koska Forecan web-sivuilta ja mobiili-internet-sivuilta löytyvät viimeisimmät säätiedot ja etenkin sadetutkakuvat, joista pystyy seuraamaan myös saderintamien viimeisimmät liikkeet.

Veneiljöille Forecan web-sivuilta löytyvät tuuliennusteet merialuille. Forecan mobiilipalvelussa, foreca.mobissa, ovat tuuli-, ilmapaine- ja tuulenpuuskaennusteet merialueille. Veneilysäästä ja ennusteiden tulkisemisesta tulevat meteorologikollegani kirjoittamaan vielä lisää.

 

Paikka auringossa

Julkaistu

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin säähavaintoinstrumenttien, mm. lämpömittarien sijoituspaikoista. Palaan aiheeseen vielä esittelemällä väärin pysäköidyn lämpömittarin ihan omalta ikkunaltani.

+10,5 astetta on hieman optimistista siihen nähden, että läheinen Malmin lentoaseman mittari näyttää tällä hetkellä +4. Malmin mittaus ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että omalla terassillani istuskelu tuntuu hyvinkin kymmenasteiselta – taidanpa lähteä siitä nauttimaan. Muuallakin maassa on tänään varsin aurinkoista säätä tiedossa, joten etsikää sunnuntaipäivän ratoksi oma tuulensuojainen paikkanne auringossa!

Asenna oma peltimeteorologi!

Julkaistu
sääaseman näyttö

Sääasemien ylläpito ei ole enää pelkkää julkisen sääpalvelun huvia, vaan käyttökelpoisia kotihavaintoasemia on markkinoilla pilvin pimein. Oma asemani on hankittu jo vuonna 2007, joten se ei varmaankaan edusta tekniikan uusinta kehitystä. Hyvin se palvelee siitä huolimatta.

Asemaan kuuluu siis ulos asennetut anturit ja sisätiloihin asennettava näyttö. Tietokoneeseenkin tämän voisi kytkeä, jolloin pääsisi tarkastelemaan havainnoista muodostuvia aikasarjoja, mutta itse en ole vielä päässyt siihen vaiheeseen… Asema mittaa tuulen suuntaa ja nopeutta, ulko- ja sisälämpötilaa, kastepistettä/kosteutta, sademäärää ja ilmanpainetta. Lisäksi se ennustaa säätä!

tuuli- ja sademittari

Tosin aseman sääveikkaus perustuu vain ilmanpaineen suuruuteen ja muutoksen suuntaan, joten ihan heti se ei ole viemässä työpaikkaani. Kuvan tilanteessa ilmanpaine on noususuunnassa, joten asema povaa auringon tulevan esiin – ja on tällä kertaa aivan oikeassa. Samalla tavoinhan vanhan ajan rasiailmapuntarit ennustivat ”sadetta”, ”kaunista” tai ”vaihtelevaa”.

Suurimmaksi ongelmaksi näiden kotihavaintoasemien kohdalla muodostuukin sopivan asennuspaikan puute. Viralliset havaintoasemat on yleensä sijoitettu aukeille, alueen säätä hyvin kuvaaville paikoille. Tontillamme taas on paljon puustoa ja itse rakennuskin tietysti vaikuttaa tuuleen ja lämpötiloihin.

anturirasia
anturirasia

Kompromissina tuulimittari on sijoitettu kotitalomme kuistin päätyyn noin 4 metrin korkeudelle. Sen antama tuulitieto on vähän sitä sun tätä ainakin heikommalla tuulella. Sademittari on kiinnitetty samaan tolppaan – se on tuo harmaa rasia tuuliviirin alapuolella. Virallisiin havaintomenetelmiin kuuluu sademittausastian suojaaminen tuulen vaikutukselta – mitään tuulisuojaa meillä ei kuitenkaan ole ellei itse rakennusta oteta lukuun. Lumisateita sademittari ei myöskään kykene mittaamaan. Sen sijaan kun olen joinain kesinä tehnyt vertailua lähistön virallisilta asemilta saatuihin arvoihin, olen havainnut että rajut kesäiset sadekuurot mittari saa yllättävän hyvin kiinni.

Loput anturit on sijoitettu rakennuksen seinään räystään alle suojaan auringon valolta ja muilta häiriöiltä. Yleisin ongelma lämpömittareiden kohdalla onkin, että ne on asennettu aurinkoiselle eteläseinustalle, jolloin itse mittari lämpenee auringon säteilyn vaikutuksesta ja näyttää ennätyshelteitä…

Löytyykö lukijoilta kotisäähavaintoasemia?