Lokakuussa rikottiin lämpöennätys

Julkaistu

Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.

Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen

Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.

Lue lisää → ”Lokakuussa rikottiin lämpöennätys”

Lumipyry saapuu torstaiksi

Julkaistu

 

Syksyn ensimmäinen lumipyry uhkaa maan etelä- ja länsiosaa keskiviikkoillasta perjantaiyöhön yltävällä ajanjaksolla. Lunta voi enimmillään kertyä sisämaahan yli 15 cm, mikäli tämänhetkinen ennuste toteutuu. Ennusteeseen liittyy vielä kuitenkin epävarmuuksia, tarkastellaan niitä tässä.

Lähipäivien synoptinen tilanne

Atlantilla olevasta laajasta matalapaineen alueesta on erkanemassa keskiviikkona matalapaineen osakeskus, joka liikkuu Etelä-Ruotsin yli kohti Baltiaa. Varsinaisen osakeskuksen etupuolella Suomea lähestyy keskiviikkona Ruotsista vanha rintamarakenne, jonka matalapaineen osakeskuksen yhteyteen syntyvä uusi sadealue ja rintama ajavat kiinni. Suomeen saapuva sadealue voimistuu keskiviikkoillan ja torstaiyön kuluessa ja samalla etelänpuoleinen tuuli voimistuu selvästi, kun matalapaineen osakeskus puskee kohti Venäjän korkeapainetta ja kylmempää ilmamassaa. Pohjoisella Itämerellä tuuli voi yltyä myrskylukemiin. Osakeskus heikkenee nopeasti torstain aikana Baltian yllä ja siihen liittyvän okluusiorintaman sateet jäävät pyörimään maan etelä- ja keskiosan ylle koko torstain ajaksi, joten lumikertymä voi paikoin kasvaa suureksi.

Sadealue saapuu keskiviikkoillaksi

Sadealue on levittäytymässä lounais- ja länsirannikolle myöhään keskiviikkoiltapäivästä, jolloin myös tuulet ovat voimakkaammillaan. Lounaisrannikkoa lukuun ottamatta sateiden olomuoto näyttää olevan yksinomaan lunta, joten lumipyry alkaa kovan tuulen saattelemana lännessä jo aikaisin keskiviikkoiltana. Pääkaupunkiseudulle ja esimerkiksi Tampereelle lumisade näyttäisi yltävän myöhään keskiviikkoiltana. Torstain aikana sateet heikkenevät vähitellen ja siirtyvät kohti Baltiaa. Sadealueen jälkipuolella sää pakastuu ja tienpinnat jäätyvät, joten ajokeli on laajalti huono valtaosassa Etelä- ja Keski-Suomea torstain ja perjantain ajan.

Epävarmuustekijät: sadealueen lopullinen reitti, ilman lämpötila ja lumikertymän suuruus

Aikaisemmat malliajot ovat tuoneet lumisateen pääosin vain läntisen Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ylle, mutta uusimmat mallit ajavat sadealueen huomattavasti idemmäs. Sadealueen edellä on kylmää ja kuivaa ilmamassaa, mikä muuttaa sateen olomuodon Suomen puolella nopeasti lumeksi. On selvää, että tämä skenaario tuo sisämaahan useita senttejä lunta, mutta lounais- ja etelärannikolla lumikertymän suuruus on vielä epävarma. Voi nimittäin olla, että lämpimältä mereltä puhaltava tuuli pitää rannikkokaistaleen reilusti plussan puolella, jolloin valtaosa lumesta sulaa maahan pudotessaan. Osa malleista pitää ilman ja maanpinnan lämpötilan plussan puolella osin myös sisämaassa, mikä pienentäisi maahan jäävän lumen osuutta. Ennustettu lumikertymä ei välttämättä vastaa siis todellisuutta: ennustetusta yli 15 sentin lumikertymästä maahan jää todennäköisesti pienempi osuus, rannikoilla huomattavasti pienempi, mikäli meren lämmittävä vaikutus otetaan huomioon.

Joka tapauksessa keskiviikkoillasta perjantaihin on maan etelä- ja keskiosassa syytä varautua paikoin jopa erittäin huonoon ajokeliin, eikä kesärenkailla ole menemistä liikenteeseen. Mahdollinen lumipeite jää kuitenkin lyhytkestoiseksi, sillä jo lauantain aikana lämpötila kohoaa reilusti plussan puolelle ja odotettavissa on vesisateita.

Ennustettu lumikertymä perjantaiyöhön mennessä ECMWF-mallin perusteella.

Lokakuu on suurten muutosten aikaa – ilmakehä valmistautuu talvea varten

Julkaistu

 

Lokakuussa korkeilla leveysasteilla havaittavat muutokset päivänvalossa ja sääolosuhteissa ovat suuret. Auringonsäteilyn väheneminen on voimakasta ja tämä näkyy valoisan ajan määrässä: eteläisessä Suomessa päivänvalo vähenee lokakuun aikana kolmella, pohjoisimmassa Lapissa jopa yli viidellä tunnilla. Päivän keskimääräiset ylimmät lämpötilat tippuvat lokakuun aikana noin viidellä asteella. Lokakuussa ilmakehä alkaa virittäytyä talvimoodiin, joskin lämpöä on vielä kesän jäljiltä sen verran ”varastossa”, että lämpötilat ovat keskimäärin selvästi korkeampia kuin esimerkiksi helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin auringonsäteilyä saadaan kutakuinkin yhtä paljon kuin lokakuussa.

Lokakuu on vuoden sateisinta aikaa rannikoilla

Lämmin meri ruokkii syyssateita rannikon tuntumassa. Ilman kylmetessä latenttia lämpöä siirtyy lämpimästä Itämerestä ilmakehään voimakkaasti, jolloin syyssateet voimistuvat. Tämä näkyy rannikkokaupunkien sademäärissä, sillä esimerkiksi Helsingissä lokakuu on vuoden sateisin kuukausi noin 80 millimetrin keskimääräisellä sadekertymällään. Sisämaassa sitä vastoin sademäärät ovat kääntyneet laskuun jo kesän jäljiltä. Lokakuussa meren yllä syntyvissä konvektiivisissa eli kuuroittaisissa sateissa on toisinaan myös mukana ukkosia, mikäli kuuropilvet pääsevät kasvamaan tarpeeksi korkeiksi; sisämaassa salamointi on jo kovin vähäistä ja liittyy lähinnä voimakkaan rintamarakenteen omaaviin sadealueisiin.

Terminen syksy vaihtuu pohjoisesta alkaen talveksi

Lokakuun aikana terminen syksy on jo alkanut koko maassa, ja tilastollisesti terminen talvi alkaa jo Lapissa lokakuun aikana eli vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle. Etelärannikolla terminen kesä on joinain vuosina jatkunut myöhäisimmillään lokakuun toiselle viikolle saakka lämpimän meren vaikutuksen vuoksi. Talven lähestyminen näkyy myös Lapin lumitilastoissa: lokakuun aikana pysyvä lumipeite saadaan jo suureen osaan Lappia ja ensilumi käväisee maan keskiosassa saakka. Etelässä lokakuun lumisateet ovat melko harvinaisia ja ohimeneviä.

Myrskyrata aktivoituu

Atlantin myrskyrata aktivoituu lokakuun aikana, kun tropiikin ja napa-alueen välinen lämpötilagradientti kasvaa. Lämmin Atlantti antaa energiaa voimakkaillekin matalapaineille ja osa myrskyiksi saakka kehittyneistä matalapaineista jaksaa Suomeenkin saakka myrskyn voimalla. Lokakuu ei vielä kuitenkaan ole vuoden myrskyisin kuukausi: eniten myrskyää marras-joulukuussa.

Kylmiä ja lämpimiä lokakuita

Erityisen kylmä lokakuu on viimeksi koettu vuonna 2002, jolloin maan etelä- ja keskiosassa lämpötilapoikkeama oli laajalti jopa viisi astetta tavanomaista kylmempään suuntaan. Tällöin jo kuukauden puolivälissä vuorokauden keskilämpötila pysytteli etelässä saakka nollan alapuolella ja ensilumi saatiin maan länsiosaan lokakuun alkupäivinä. Viimeksi koko Suomen mittakaavassa selvästi tavanomaista lämpimämpi lokakuu on koettu vuonna 2011.

Suomen lokakuun korkein lämpötila on mitattu 2.10.1985 Helsinki-Malmin lentoasemalla, jolloin lämpötila kohosi 19,4 asteeseen. Pienestä oli kiinni, ettei tämä ennätys mennyt heittämällä uusiksi vuonna 2011, jolloin Porvoossa mitattiin vielä syyskuun viimeisenä päivänä 22,3 astetta, mutta jo seuraavana päivänä sää viileni. On siis lähinnä ajan kysymys, milloin Suomessa mitataan lokakuun ensimmäinen 20 asteen ylitys.

Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos