Suomi on pian kuin pala tropiikkia – loppuviikon raivoukkoset tuovat kuitenkin muutoksen

Julkaistu

Vuorokauden keskilämpötila ylittää lähipäivinä maan etelä- ja keskiosassa paikoin 20 astetta ja ilman kosteuskin on kasvamaan päin loppuviikkoa kohden. Korkeiden lämpötilojen ja kostean ilman yhdistelmä tuokin lähipäivien ajaksi tropiikin tunnelman Suomeen. Lauantaina saapuva ukkosrintama muuttaa kuitenkin tilanteen ja tuo mukanaan vuoden tähän mennessä rajuimmat ukkoset: todennäköisesti puhutaan useista tuhansista salamaniskuista.

30 astetta voi rikkoutua torstaina – ilma tuntuu tukalalta

Lue lisää → ”Suomi on pian kuin pala tropiikkia – loppuviikon raivoukkoset tuovat kuitenkin muutoksen”

Toukokuun kaltaiset helle- ja kuivuusputket yleistyvät tulevaisuudessa

Julkaistu

Palataan raikkaampien kesäsäiden keskeltä hetkeksi toukokuun ennätyshelteisiin ja -kuivuuteen. Toukokuu oli mittaushistoriamme lämpimin ja lisäksi rikottiin useita muitakin ennätyksiä, kuten kaikkien aikojen toukokuun helle- ja auringonpaistetuntiennätys. Lisäksi poikkeuksellinen kuivuus vaivasi Suomea.

Kysymys kuuluukin: olemmeko valmiita kohtaamaan vastaavia tilanteita tulevaisuudessa? Ehdimmekö sopeutua entistäkin pidempiin helle- ja kuivuusjaksoihin? Toukokuun kaltaisen helle- ja kuivuusputken osuminen keskikesälle olisi ollut luonnolle entistäkin kovempi koettelemus – riskiryhmään kuuluville ihmisille myös.

Suursäätila voi lukkiutua useiksi kuukauksi

Pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauskuvioihin on arvioitu ilmastonmuutoksen myötä tulevan muutoksia. Suihkuvirtaukset saattavat heikentyä, jolloin niiden aallonpituus kasvaa. Tämä on ennen kaikkea seurausta pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välisen lämpötilaeron pienenemisestä. Voimakkaat lämpötilaerothan ovat edellytyksenä suihkuvirtausten syntymiselle, ja mitä suurempi pohjois-etelä -suuntainen ero, sitä voimakkaampi suihkuvirtaus. Tulevaisuudessa heikentyneellä suihkuvirtauksella (”jet”) on pidempi aallonpituus, mikä tarkoittaa sitä, että kylmän ilman purkauksia voidaan nähdä yhä useammin niin etelässä, missä niihin ei ole totuttu ja vastaavasti keskileveysasteiden lämpimän ilman pulsseja vaeltaa toisaalla hyvinkin pohjoisille leveysasteille.

Säätilanteiden lukkiutumisen syynä on heikentynyt ja hitaampi suihkuvirtaus. Suihkuvirtauksen pitkät pohjois-etelä -suuntaiset aallot liikkuvat yhä hitaammin kohti länttä, jolloin samantyyppinen suihkuvirtauskuvio saattaa lukkiutua päälle kuukausiksi. Ääritapauksessa tämä voi tietää Suomen ylle hyvin kuivia ja helteisiä kesäkuukausia, kun taas vastaavasti tämän toukokuun tapaan läntinen Eurooppa ja Välimeri kärvistelivät harvinaisen viileässä ja sateisessa säässä. Kesällä 2017 puolestaan tilanne oli päinvastainen: suursääkuvio Euroopan yllä lukkiutui kielteiseksi Suomen kannalta ja sää oli meillä kuukausitolkulla epävakaista ja hyvin viileää.

Suihkuvirtausten muutos Euroopan yllä saattaa tuoda jatkossa yhä kylmempiä ilmoja kohti eteläisiä leveysasteita ja toisaalla lämpöä kulkeutuu taasen hyvinkin kauas kohti pohjoista. Suihkuvirtaukset saattavat lukkiutua paikoilleen pitkiksikin ajoiksi, jolloin samantyyppinen sää voi jatkua kuukausitolkulla. / Kuvitus: Foreca/Markus Mäntykannas

Helle- ja kuivuusputkiin on syytä sopeutua

Kun asuu leveyspiirien 60 ja 70 välillä, ei välttämättä heti tulisi ajatelleeksi, että kuumuudesta ja kuivuudesta olisi koskaan liikaa riesaa. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta, joka saattaa jo tulevina vuosikymmeninä konkretisoitua moneen otteeseen. Vuosisadan loppuun mennessä kesäkuukausien arvellaan Suomessa lämpenevän ainakin 2-4 asteella, joten olemme vaiheittain siirtymässä kohti tyypillistä nykyistä Keski-Euroopan kesäilmastoa.

Sadanta kesäpuolella on myös hieman lisääntymään päin erityisesti pohjoisessa Suomessa, mutta siitä huolimatta kuivuusputket yleistyvät. Lämpimämmässä ilmastossa todennäköisesti käy niin, että kesäsade tulee alas voimakkaina rankkasaderyöppyinä, jolloin siis sataa kerralla enemmän mutta kaiken kaikkiaan ehkä harvemmin. Taajama- ja kaupunkitulviin on siis syytä varautua, toisaalta korkeapainekaudet tuovat ennennäkemättömiä helle- ja kuivuusputkia.

Foreca Suomen Youtube-kanavalle on julkaistu video kesäkuun säästä, kannattaa käydä tarkistamassa.

Vaarallisen voimakkaita ukkosia lauantaina etelään

Julkaistu

Kesä on edennyt jo pitkälle ja vasta näin elokuun puolella olemme ensi kertaa kokemassa tilanteen, kun erittäin ukkosherkkää ja lämmintä ilmamassaa on nousemassa Baltian suunnalta maan etelä- ja keskiosaan. Aikaisemmin tänä kesänä vastaavat lämpöisenkosteat pulssit ovat jääneet Suomen rajojen etelä- ja kaakkoispuolelle, ja lauantainkin tilanteeseen on liittynyt runsaasti epävarmuustekijöitä.

Edellytyksiä vuoden 2010 kaltaisille rajuilmoille

Lämpimin ja kostein ilmamassa on levittäytymässä maan eteläosaan lauantai-iltapäivän ja -illan aikana. Viron puolella mitataan todennäköisesti jopa yli 30 asteen lukemia, mutta helteisin ilma levittäytyy Suomen puolelle vasta illalla, jolloin auringon teho ei enää riitä nostamaan lämpötiloja niin korkealle. Joka tapauksessa tämän kesän lämpöennätystä, 27.6 astetta, saatetaan lauantaina kolkutella etelässä. Vaikka lauantai ei maksimilämpötilojen puolesta ole mitenkään erityinen, kiinnittyy huomio ilmamassan kosteuteen ja ilmakehän virtausdynamiikkaan, joiden lauantainen kombinaatio mahdollistaa Baltian pohjoisosassa ja Etelä-Suomessa järjestäytyneiden ja laaja-alaisten ukkospilvimuodostelmien syntymisen. Lauantaissa on potentiaalia uudelle Asta- tai Sylvi-tyyppiselle rajuilmalle ja todennäköisesti kyseessä on kirkkaasti tämän kesän aktiivisin ukkospäivä, joka tosin tulee mahdollisesti rajoittumaan melko pienelle alueelle maan eteläosaan.

Lauantain synoptinen tilanne on erittäin otollinen voimakkaiden ukkosten syntymiselle Baltiassa ja eteläisessä Suomessa. Kaakosta virtaava erittäin lämmin ja kostea ilma ja lännestä lähestyvä säärintama luovat otolliset olosuhteet konvektiolle. Etelän puoleisen voimakkaan suihkuvirtauksen ja nk. paksun kerroksen voimakas tuuliväänne antavat edellytykset järjestäytyneille ukkoskuurosoluille, nk. MCS (mesoscale convective system) Kuva: MTV Uutiset

Lauantain tilanne tarkemmin

Kosteaa ja lämmintä ilmaa virtaa lauantaiyöstä lähtien maan etelä- ja keskiosaan idässä olevan korkeapaineen länsipuolitse. Iltapäivän aikana matalapaineen sola kurottaa lännestä ja sen etupuolelle alkaa syntyä yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja iltapäivän aikana maan länsi- ja lounaisosaan. Jos sään yleiskuva on kuitenkin pilvinen, rajoittaa tämä jonkin verran kuurottaisten sateiden syntyä. Lauantain ilmamassa antaisi eteläisessä Suomessa keskikesällä aurinkoisessa säässä edellytykset yli 30 asteen lukemille, mutta näin elokuun puolella auringon säteilyteho on jo pienempi ja toisaalta erittäin lämpimiin ja kosteisiin ilmavirtauksiin liittyy tähän aikaan vuodesta myös runsaampaa pilvisyyttä näin korkeilla leveysasteilla. Todennäköisesti helleraja ylitetään useillakin paikkakunnilla, päivän ylimmät lukemat kohonnevat n. 27 asteeseen.

Illan aikana matalapaineen solaan liittyvä kylmä rintama lähestyy lounaasta ja samalla eteläisen Suomen ylle levittäytyy yhä lämpimämpää ja kosteampaa ilmamassaa Baltiasta. Ilmakehässä nk. paksun kerroksen tuuliväänteet ovat melko voimakkaita, samoin myös alailmakehän suihkuvirtaus – tämä kombo yhdistettynä kosteaan ja lämpimään ilmamassaan tulee mahdollisesti synnyttämään järjestäytyneitä, laaja-alaisiakin ukkoskuurosoluja illan aikana. Potentiaalia on vuoden 2010 kaltaisille Sylvi- ja Asta-rajuilmoille. Erityisesti etelärannikon tuntumassa sademäärät voivat nousta lauantai-illan ja sunnuntaiyön aikana hyvin korkeiksi (yli 50 mm) ja mikäli järjestäytyneitä ukkokuurossoluja pääsee syntymään, voivat tuulenpuuskat yltyä myrskylukemiin ja aiheuttaa tuulivahinkoja. Haittaa aiheuttaa mahdollisesti myös intensiivinen salamointi, ja iltapäivän kuuroissa myös rakeet ovat mahdollisia sisämaan puolella.

Vielä näin perjantainkin puolella ennusteeseen liittyy epävarmuustekijöitä: mihin mahdolliset ukkoskuurot syntyvät ja rajoittaako lauantain runsas pilvisyys voimakkaampien ukkosten syntymistä. Joka tapauksessa rajuilmaan kannattaa lauantain aikana varautua – kaikki ainekset ovat kasassa. Seuraa tilannetta lauantaina Forecan sade- ja ukkostutkasta!

Lauantaissa on potentiaalia kesän rajuimmaksi ukkospäiväksi. Kuva: MTV Uutiset

Jättikokoinen ukkosmyräkkä riehui Suomen eteläpuolella

Julkaistu

Tiistain ja keskiviikon aikana erittäin lämpimän ja kostean ilmamassan pulssi suuntautui Välimereltä kohti Venäjän luoteisosaa. Lämpötilat kohosivat lämpimän sektorin alueella Etelä- ja Itä-Euroopassa laajalti 30 ja 40 asteen välille. Lämpimän ja kylmän ilmamassan rajamaille syntyi keskiviikkoyön aikana laaja-alaisia ukkoskuuroja, jotka keskiviikon aikana muodostivat massiivisen mesoskaalan konvektiivisen ukkospilvijärjestelmän Baltian itäosassa ja Venäjän länsipuoliskolla. Laajimmillaan MCS:n (mesoscale convective system) halkaisija oli jopa 500 kilometrin luokkaa, kun esimerkiksi Suomessa kesäiset ukkoskuurot ovat tänä vuonna olleet halkaisijaltaan enintään joitain kymmeniä kilometrejä.

Mesoskaalan konvektiivinen ukkospilvijärjestelmä syntyi kylmän rintaman alueelle ke 2.8.2017. Sen etelä- ja itäpuolella oli erittäin lämmintä ja kosteaa ilmamassaa. Tämä satelliittikuva on iltapäivältä 2.8.2017.

Viimeksi yhtä laaja-alainen ukkospilvijärjestelmä havaittiin Euroopassa muutama vuosi sitten Saksan ja Puolan yllä, jolloin esiintyi jopa 10-senttisiä rakeita. Eilisen aikana vaaraa aiheuttavien tekijöiden kombo oli kasassa Baltian ukkosmyräkän kohdalla: voimakas virtauskenttä, tuuliväänne, erittäin kostea ja helteinen ilmamassa antoivat edellytykset jopa hirmumyrskyn voimalla puhaltaville syöksyvirtauksille, suurille sadekertymille ja intensiiviselle salamoinnille.

Ukkoskuurojen yhteydessä havaittiin eilen Keski- ja Itä-Euroopassa monin paikoin voimakkaita tuulen puuskia. Baltian mesoskaalan konvektiiviseen systeemiin liittyneet voimakkaimmat puuskat jäivät todennäköisesti havaintoverkoston ulkopuolelle, mutta systeemin voimakkuudesta päätelleen rajuimmat ukkospuuskat ovat voineet olla 30-35 m/s.

Vastaavanlaiset massiiviset ukkoskuurojärjestelmät ovat Suomessa harvinaisia. Mieleen tulee kuitenkin vuosi 2010, jolloin mm. 29.-30.7. ennätyshelteet päättäneessä Asta-myräkässä on ollut samanlaisia elementtejä. 8.8.2010 maan eteläosaan Baltiasta iskenyt Sylvi-rajuilma on ollut rakenteeltaan myös vastaavanlainen, jolloin voimakkaimmat ukkospuuskat olivat peräti 35 m/s.

Laaja-alaisten mesoskaalan konvektiivisten ukkoskuurojen esiintyminen ei tänä kesänä ole ollut Suomessa mahdollista viileän säätyypin johdosta. Yleensä Suomessa tavattavat mesoskaalan mittakaavan ukkosmyräkät syntyvät meillä kosteiden ja lämpimien kaakon puoleisten ilmavirtausten yhteydessä, ja tällöinkin monen muun elementin on oltava mukana kombossa, kuten esimerkiksi voimakkaan tuuliväänteen, joka pitää systeemin elossa ja laaja-alaisena.

Lähiaikoinakin kosteat ja helteiset pulssit näyttävät suuntaavan Välimereltä kohti Venäjää, joten Keski- ja Itä-Euroopassa voimakkaat ukkoset voivat elokuun aikana jatkua. Suomessa puhutaan enemmänkin yksittäisistä sade- ja ukkoskuuroista lähiaikoina, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että elokuusta on tulossa tämän kesän vilkkain ukkoskuukausi. Se tosin ei tänä vuonna paljoa vaadi.

Eiliseen rajuilmaan liittyi paikoin suuria sadekertymiä Venäjän länsiosassa.

Madden-Julian ja Thaimaan sääoikut

Julkaistu

Juuri kun lomasäiden pitäisi olla Thaimaassa parhaimmillaan ja sään kaikkein varmimmin aurinkoista, on uutiskuvista nähty aivan päinvastaista. Hiekkarannat ovat peittyneet laajojen vesimassojen alle, eikä auringosta ole nähty paljon vilausta enempää. Miten tällainen voi olla mahdollista yhdessä maailman aurinkovarmimmista lomakohteista?

Tropiikin sääpelurit

Tropiikin säätä ”häiritsee” kaksi toisistaan riippumatonta ilmiötä, joita nykytiede ei vielä täysin tunne. Toinen ilmiöistä on kuukausitolkulla paikallaan pysyvä El Nino Southern Oscillation (ENSO) ja toinen maapalloa verkalleen kiertävä Madden-Julian Oscillation (MJO) El Ninosta voit lukea enemmän Markuksen blogista.

 

ENSO

Kuva: Säävuosi 2017
Kuva: Säävuosi 2017

ENSO:lla on kaksi vaihetta: ”kylmä” La Nina-vaihe ja ”lämmin” El Nino-vaihe. Tänä talvena tropiikin säätä on hallinnut La Nina. Kuvasta  nähdään sen tyypilliset vaikutukset maapallolla. La Nina vaikuttaa Thaimaassa talvisateita lisäten ja sen myötä sadekausi onkin siellä jatkunut normaalia pidempään. La Nina on kuitenkin ollut tällä kertaa melko heikko, eikä se yksistään selitä poikkeuksellisia sateita Thaimaan lomarannoilla.

 

MJO

Kuva: P.Takala
Kuva: P.Takala

Samaan aikaan kun La Ninan vaikutukset ovat pysyneet paikallaan, on toinen ilmiö kiertänyt sille tyypillistä kehää maapallon ympäri. MJOssa päiväntasaajan seudulla sijaitseva trooppisten ukkossateiden vyöhyke saa erikoisia piirteitä. Ilmiön ansiosta toisella puolella maapalloa trooppiset ukkossateet voimistuvat, kun taas päinvastaisella puolella kuurosateet heikkenevät. Tällainen enemmän tai vähemmän dipolirakenne kiertää jatkuvasti ympäri maapalloa lännestä itään päin. Aikaa yhteen kierrokseen kuluu 30-60 päivää. Sateisimman ja kuivimman vyöhykkeen vauhti vaihtelee satunnaisesti. Samalla myös sateisimman ja kuivimman alueen voimakkuus vaihtelee, mutta usein sateisuuden voimakkuus kasvaa juuri Thaimaan ja Indonesian alueella.

 

Kuntopyöräilija ja polkupyöräilijä

Joku on joskus varsin kuvaavasti verrannut ENSOn ja MJOn suhdetta kuntopyörään ja normaaliin polkupyörään. ENSO on keskellä näyttämöä koko päivän paikallaan kuntopyörää polkeva henkilö, jonka vaikutukset tropiikin sateisiin ja tuuliin pysyvät koko näytöksen ajan samanlaisina.

MJO on puolestaan pyöräilijä, joka polkee näyttämön halki kulkien kuntopyöräilijän ohi vasemmalta oikealle ja toistaen tämän vielä useamman kerran näytöksen aikana. Näin sateisemman ja pilvisemmän sään vyöhyke ehtii kiertämään koko maapallon ympäri päiväntasaajaa myötäillen 30-60 päivän kuluessa.

Kun sitten ENSOn ja MJOn sateita vahvistavat osat osuvat tarkalleen samalle alueelle, voi tropiikin kosteassa lämmössä rankkoja sateita tulla poikkeuksellisen paljon. Juuri tällä yhteisvaikutuksella on nyt ollut tärkeä rooli Thaimaan tulvasateissa.

 

Jatkossa Thaimaan lomalaisille on luvassa ainakin vähän parempia uutisia

Paikallaan pysyvä La Nina on heikkenemässä neutraaliin tilaan lähimpien kuukausien aikana. Lisäksi pahimmat tulvat aiheuttanut MJOn ”sateisin osa” alkaa hiljalleen väistyä ja näin käy jo lähipäivien aikana. Kun MJO seuraavan kerran saapuu samoille alueille, pitäisi La Ninan vaikutuksen olla jo heikompi. Muutenkaan ne eivät enää välttämättä osu yhtä tarkasti ja pahasti samoille leveyspiireille

 

Ennuste lähipäiville lupailee jo sateiden muuttumista enemmän ajoittaisiksi:

 

Tässä vielä ennusteanimaatio seuraavalle kuukaudelle:

Kuluvalla viikolla paikallisia tulvasateita on vielä luvassa Bangkokin eteläpuolella. Sää on lähes koko Thaimaan alueella keskimääräistä sateisempaa.

Seuraavalla viikolla Thaimaan sää muuttuu sateiden osalta lähelle normaalia. Tosin etelässä on yhä keskimääräistä selvästi sateisempaa.

Tammikuun viimeisellä viikolla uusi MJO saattaa jo voimistaa sateita uudelleen Thaimaan alueella, mutta viime viikkojen kaltaisia rankkasateita ei pitäisi olla luvassa.

Helmikuussa sää näyttäisi taas jo kuivumisen merkkejä. Mikäli La Nina heikkenee, kuten on ennustettu, palataan varmaan hiljalleen normaaleihin lomakeleihin.

Veneilijät hoi – trombit mahdollisia lähipäivinä!

Julkaistu

Loppukesän matalapaineet sateineen ja tuulineen kurittavat Suomea vielä ainakin ensi viikon alkupuolelle saakka. Ilmassa on tänään selvästi elokuun tuntua, vaikka aurinko mukavasti ihoa lämmittääkin tuulensuojaisilla paikoilla. Kesän lämpimimmän hetken jälkeen järvet alkavat yleensä viiletä heinäkuun loppupuolella, mutta Suomea ympäröivät merialueet ovat lämpimimmillään vasta elokuun alkupuoliskolla. Lämpimät vesialueet ja kylmenevä ilmakehä mahdollistavat erityisesti loppukesästä vesipatsaiden eli vesistön yläpuolisten trombien syntymisen.

Vesipatsaiden syntyminen

Ympäristöään lämpimämmät vesistöt voivat suotuisissa olosuhteissa edesauttaa vedenpäällisten trombien eli vesipatsaiden syntymistä erityisesti, jos seuraavat ehdot toteutuvat:

  • Suomen ympäristössä vaikuttaa matalapaineen keskus tai sola, mielellään ns. ”kylmä pisara”, jolloin alla oleva vesistö on yläpuolisia ilmakerroksia selvästi lämpimämpi ja kosteampi.
  • Verrattain matalalla sijaitseva tiivistymiskorkeus ja pilvien alaraja.
  • Heikko tuuliväänne, jolloin tuulen suunnan ja nopeuden muutokset ovat pieniä eri ilmakerrosten välillä.
  • Hitaasti liikkuva pilvi tai kuuropilvi.

Keskileveysasteiden pohjoisosassa, kuten esimerkiksi Suomen vesistöillä, vesipatsaita syntyy eniten elokuussa, jolloin vesistöjen välittömässä läheisyydessä ilma on usein ympäristöään ja ylempiä ilmakerroksia sekä kosteampaa että lämpimämpää. Jos Suomen ympäristöön parkkeeraa nk. ”kylmä sola”, ilmakehän pystysuuntainen lämpötilaero kasvaa suureksi erityisesti merialueiden yllä loppukesästä ja tällöin kuuropilviä todennäköisesti syntyy. Alailmakehän heikko tuuliväänne edesauttaa vesipatsaiden syntymistä, samoin kuin vesistön yllä oleva hitaasti liikkuva pilvi.

Vesipatsaiden syntyminen poikkeaa tornadoista/trombeista olennaisesti juuri siinä, että voimakasta pyörteisyyttä tai ukkospilveä ei tarvita – vesipatsas voi suotuisissa olosuhteissa syntyä Cumulus-pilvenkin yhteyteen, joka ei sada eikä ukkosta. Olennaista on se, että vesistön yllä lämmin ja kostea ilma kohoaa ylöspäin ja tempautuu voimakkaan lämpötilaeron aiheuttaman pystysuuntaisen pyörteen mukaan. Tällöin vesipatsaasta tulee näkyvä.

Vesipatsaita voi myös syntyä, mikäli ilma lämpenee keinotekoisesti vesikerroksen välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi rajujen öljytankkeripalojen yhteydessä on havaittu vesipatsaita, jotka ovat voimakkaan pystysuuntaisen lämpötilaeron seurauksena syntyneet kuin ”tyhjästä”.

Vedenpäälliset trombit todennäköisiä lähipäivinä

Kuluneen elokuun alussa vesipatsaita on havaittu Suomessa niin ikään läntisillä merialueilla ja toisaalta myös muutamien järvien yllä keskisessä Suomessa. Lähipäivinä vesipatsaiden syntymiselle on otolliset olosuhteet erityisesti Pohjanlahdella sekä mahdollisesti myös Länsi- ja Pohjois-Suomen suurten järvialueiden yllä siellä, missä kuuropilviä esiintyy. Keskiviikkona erityisesti Vaasan ja Oulun välisellä merialueella näyttävätkin vesipatsaat ovat mahdollisia, myöhemmin illasta ehkä myös mm. Selkämerellä.

Suomen länsipuolella on heikkenevä matalapaine ja toisaalta torstaiksi maamme ylle on venähtämässä laaja matalapaineen yläsola. Räväköitä kuurosateita on tiedossa suureen osaan maata ja vähitellen kylmemmäksi käyvä ilmakehä alkaa kasvattaa erityisesti suurten vesistöjen yllä pystysuuntaista lämpötilaeroa. Elokuun edetessä sademäärät mantereella vähenevät, kun taas merialueilla ja rannikoiden läheisyydessä kasvavat. Matalalla roikkuvien ja hitaasti liikkuvien pilvien yhteyteen kehittyviä suppilomaisia rakenteita on syytä tarkkailla vesillä liikuttaessa, sillä elokuu on vesipatsaiden kulta-aikaa.

Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)
Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)