Helsinki ja pääkaupunkiseutu kokivat tänään sen, mikä on arkipäivää tropiikissa sadekautena: vettä ropisi reilun neljän tunnin aikana Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla 56,1 mm. Parhaimmillaan sateen hetkellinen intensiteetti oli jopa 40 mm/tunti. Näin rajut saderyöpyt saavat varsinkin kaupunkialueet tulvimaan herkästi, kun kaivot eivät ehdi imeä valtavaa vesimäärää. Näin ollen ylimääräiset valumavedet muodostivat tulvia katuverkostolle.
Sade oli harvinaisen rankka: vain kerran 20–30 vuodessa – illalla uusi saderyöppy?
Helsingissä aamulla koetun rankkasateen voimakkuus oli Helsingin keskustan alueella harvinainen ja toistuvuus on keskimäärin vain kerran 20–30 vuodessa. Suomessa on kuitenkin koettu hetkellisesti voimakkaampiakin rankkasateita: Helsingin keskustassa sateen hetkellinen intensiteetti oli voimakkaimmillaan aamukuuden aikaan 40 mm/tunti, mutta kesäisissä ukkoskuuroissa intensiteetti voi olla jopa 70 mm/tunti. Eteläisemmillä leveysasteilla ja tropiikissa intensiteetti voi olla jopa yli 200 mm/tunti. Tänä iltana eteläisen Suomen ja varsinkin Suomenlahden yli on liikkumassa lisää runsaita sateita, joten vuorokauden kokonaissademäärä saattaa kasvaa merkittävästi, ja vedentulo voi aiheuttaa hankaluuksia.
Kuvitelkaapa, että kaikkien aikojen suurin tuntisademäärä on ollut huimat 305 mm! Tämä lukema vastaa puolen vuoden normaalia sademäärää Helsingin keskustassa. 305 mm tippui alas tunnin sisään kesäkuussa 1947 Yhdysvaltojen Missourissa todennäköisesti rajun ukkoskuuron yhteydessä. Ehkä emme haluaisi Suomessa kokea vastaavaa?
Katso tulvakuvat – rankkasateen taustalla lämmin meri
Rankkasateen pääkaupunkiseudun ylle synnytti Suomen yli liikkunut rintamasysteemi. Mukana oli myös Pohjois-Itämeren lämmittävää vaikutusta: tuuli kävi suotuisasta suunnasta länsilounaasta ja pumppasi sadepilvien sisään lämpimänkosteaa meri-ilmaa – rankkasateiden tärkeää polttoainetta. Elokuu on vuoden otollisinta aikaa Suomen rannikkoalueiden rankkasateille ja ukonilmoille, kun meri on lämpimimmillään. Helsinki-Kaisaniemessä kuun normaali sademäärä on 80 mm ja elokuu onkin tilastollisesti vuoden sateisin kuukausi.
Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos
Voi! Voi! Kunpa sataisi täällä Keski-Suomessakin oikein isosti ja kovaa! Saataisiin vuosikymmenien keskimääräiset pohjavesilukemat korjatuiksi kertaheitolla.
Mutta kyllä se kiertää akselilla-Virrat-Jyväskylä-Hankasalmi jostain ihmeen syystä. Kaikki näyttää keskittyvän etelään niin ihmiset kuin lumet talvella ja vedet kesäisin, mutta muuten täällä on puhdasta luontoa ja saasteetonta ilmakehää etenkin kun tuulensuunnat pysyisivät pois etelä-lounas-suunnilta. :)
Markus Hei! Jos Helsingin sademäärä ja intensiteetti olivat mielestäsi rankkasateita ja harvinaisia niin olisi kiinnostavaa tietää näiden Joensuun lukemien harvinaisuus Suomen mittakaavassa.
FMI:n datan mukaan Joensuun Linnunlahden mittauspisteessä vettä satoi juhannusaattona 21.6.2019 58,3 mm yhden tunnin aikana sateen intensiteetin ollessa enimmillään 145,4 mm/h!
Joensuun Linnunlahden mittauspisteessä satoi tunnissa keskimääräinen kesäkuun sademäärä!
Hei Sami,
Onpa hurja määrä. En osaa suoralta kädeltä ottaa kantaa, kuinka harvinainen tapahtuma oli, mutta runsaalta sateelta Suomen oloissa kuulostaa. Ilmatieteen laitos on listannut maksimisademäärät vuorokausitasolla, mutta tuntikohtaista tietoa en löytänyt:
https://ilmatieteenlaitos.fi/sade-ennatyksia
Hei Markus! Kiitos vastauksesta. Kyseinen 58,3 mm/h olikin kahden peräkkäisen tunnin sademäärä ei tunnin kuten annoin olettaa. Nämä lukemat otin ylös 21.6 fmi:n hetkellisestä sääseurannasta, koska niitä ei myöhemmin pysty katsomaan mistään.
Joensuun seudulla oli 21.6.2019 voimakas ukkonen jonka myötä sade intensiteetti oli 54,8 mm/h kovimmillaan koko tunnin ajalta.
Suomessa on varmasti ollut voimakkaampiakin sateita tunnin ajanjaksolta kuin nyt mainitsemani.
On desimaalipilkut sentään hallinnassa…
Hankasalmen kirkonkylässä tuli pe iltana tunnissa 30 mm ukkosen kanssa
Paljonko vettä kuutiometrissä ilmaa voi hetkellisesti rankan sadekuuron aikana olla?
Yritän selvittää onko sateella koskaan merkittävää vaikutusta ilman tiheyteen ja siten ilmanvastukseen, siis samaa suuruusluokkaa kuin lämpötilalla ja ilman paineella tunnetusti on.
Jos blogin keskusteluissa mainittu sademäärä 145,4 mm tunnissa pitää paikkansa, ja suuri sadepisara putoaa 8 m/s (=480 m/min), saadaan laskemalla että 145,4 mm/h = 2,423 mm/min eli noin 2.423 kg / min.
Ja siten 480 kuutiometrissä (480m korkea ja neiömetrin pinta-ala) ilmaa on sateen aikana ollut tunnissa keskimäärin 2,423 kg nestemäistä vettä sadepisaroiden muodossa, mikä on satanut kaikki minuutin aikana maahan. Eli noin 5 grammaa / kuutiometri.
Mutta mikä mahtaa olla hetkellinen ennätys suomessa, eli kuinka monta grammaa vesipisaroita voi kuutiometrissä ilmaa hetkellisesti rankkasadekuuron aikana olla?
Asiaa ei ilmeisesti tilastoida, mutta voiko asiaa päätellä tutkakuvista, nehän kertovat nimenomaan ilmassa olevasta vesimäärästä suoraan, mutta en löydä aiheesta julkaistua tietoa jossa asia suoraan kerrottaisiin. Eikä se kertoisi välttämättä muutenkaan riittävän paikallisesta tilanteesta, vaan laajemman alueen keskiarvoja.
Onko vastausta kysymykseen mahdollista päätellä teoreettisesti sen kautta, paljonko vettä ilmassa voi yhteensä yläpuolella olla ennen sateen alkamista, siis vesihöyrynä ja aerosolipisaroina yhteensä, minkä pilveä ympäröivän ilman noste ja nousevat ilmavirtaukset yhdessä pystyvät kantamaan?
Sitten pitäisi vielä tietää miten nopeasti olennainen osa siitä voi sateena maahan päätyä vieläpä samaan aikaan.
Wikin epäluotettavan (ei lähteitä) maininnan mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_s%C3%A4%C3%A4enn%C3%A4tyksist%C3%A4#Sade
Eniten sademäärää yhdessä minuutissa: 38 mm, Barst, Guadeloupe (26.11.1970).
Sen mukaan laskien kuutiometrissä ilmaa voisi hetkellisesti olla 78 grammaa vettä, mikäli pitäisi paikkansa.
Blogin kirjoittajilla lienee tiedossa oikeita lähteitäkin sade-ennätyksille, joista voisi päästä vastaukseen kiinni.