Lomailetko Espanjassa tai Ranskassa? Tulvat uhkaavat syyslomaviikolla

Julkaistu

Osa suomalaisista viettää vielä syyslomia ja suuntaa eteläisemmille leveysasteille. Suomalaisten suosimissa matkakohteissa Itä-Espanjassa, Baleaareilla ja Etelä-Ranskassa on pian odotettavissa erittäin rankkoja ja pitkäkestoisiakin sateita, jotka voivat hankaloittaa matkasuunnitelmia ja tuoda alueelle tulvia.

”Gota Fria” on kaiken pahan alku ja juuri

Kun espanjalaisessa säätiedotuksessa mainitaan termi Gota Fria eli kylmä pisara, tietävät paikalliset varautua huonoon, jopa vaaraa aiheuttavaan säähän. Tämä kylmä pisara saa alkunsa, kun Atlantilta irtaantuu matalapaineen osakeskus Lounais-Euroopan ylle. Ylemmässä ilmakehässä ilma on kylmän pisaran alueella ympäristöään kylmempää ja tästä tuleekin ilmiön nimitys.

Espanjaan saapuvilla kylmillä pisaroilla on tapana parkkeerata varsinkin syysaikana Välimeren läheisyyteen ja imeä lämpimästä merestä polttoainetta runsaille sateille. Mitä suuremmaksi lämpimän meren ja kylmän ilmakehän välinen lämpötilaero käy, sitä parempi kasvuympäristö rankkasateille. Tämä ehto toteutuukin parhaiten näin syyskuukausina, kun Välimeri on vielä lämmin.

Edellisen kerran kylmä pisara aiheutti laaja-alaisia rankkasateita ja tulvimista Kaakkois- ja Itä-Espanjassa syyskuussa. Joskus pahaenteinen Gota Fria voi tuoda koko vuoden sateet vain muutamassa päivässä.

Kylmä pisara asettuu alkuviikolla Kaakkois-Espanjan ylle. Lämmin meri ajaa rankkasateita erityisesti Itä- ja Luoteis-Espanjaan tiistain aikana ja myöhemmin myös Etelä-Ranskaan.

Vaaravyöhykkeellä Barcelona ja Mallorca

Lue lisää → ”Lomailetko Espanjassa tai Ranskassa? Tulvat uhkaavat syyslomaviikolla”

Lämpötilaerot kärjistyvät: Lappiin jo -20, etelässä yli +10

Julkaistu

Samaan aikaan kun sosiaalinen media alkaa täyttyä Lapin postikorttimaisista lumikuvista, etelässä syksyn ruska on vielä karistelematta. Jälleen tulee todistettua, kuinka pitkä maa Suomi onkaan ja kuinka paljon 1157 kilometriin mahtuu. Jatkossa lämpötilaero etelän ja pohjoisen välillä tulee kärjistymään entisestään: sunnuntain vastaisena yönä pakkanen voi kiristyä Lapissa 20 asteeseen, mutta etelässä puhaltavat vielä leudot syystuulet.

Tältä näytti ruska Helsingin Kumpulassa viime viikonvaihteessa. Kuva: Markus Mäntykannas

Viikonlopun sää: Lappiin -20, etelässä 30 astetta lämpimämpää

Lue lisää → ”Lämpötilaerot kärjistyvät: Lappiin jo -20, etelässä yli +10”

Katso hurjat tulvakuvat – tapahtuu Helsingissä vain kerran 20–30 vuodessa

Julkaistu

Helsinki ja pääkaupunkiseutu kokivat tänään sen, mikä on arkipäivää tropiikissa sadekautena: vettä ropisi reilun neljän tunnin aikana Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla 56,1 mm. Parhaimmillaan sateen hetkellinen intensiteetti oli jopa 40 mm/tunti. Näin rajut saderyöpyt saavat varsinkin kaupunkialueet tulvimaan herkästi, kun kaivot eivät ehdi imeä valtavaa vesimäärää. Näin ollen ylimääräiset valumavedet muodostivat tulvia katuverkostolle.

Sade oli harvinaisen rankka: vain kerran 20–30 vuodessa – illalla uusi saderyöppy?

Helsingissä aamulla koetun rankkasateen voimakkuus oli Helsingin keskustan alueella harvinainen ja toistuvuus on keskimäärin vain kerran 20–30 vuodessa. Suomessa on kuitenkin koettu hetkellisesti voimakkaampiakin rankkasateita: Helsingin keskustassa sateen hetkellinen intensiteetti oli voimakkaimmillaan aamukuuden aikaan 40 mm/tunti, mutta kesäisissä ukkoskuuroissa intensiteetti voi olla jopa 70 mm/tunti. Eteläisemmillä leveysasteilla ja tropiikissa intensiteetti voi olla jopa yli 200 mm/tunti. Tänä iltana eteläisen Suomen ja varsinkin Suomenlahden yli on liikkumassa lisää runsaita sateita, joten vuorokauden kokonaissademäärä saattaa kasvaa merkittävästi, ja vedentulo voi aiheuttaa hankaluuksia.

Kuvitelkaapa, että kaikkien aikojen suurin tuntisademäärä on ollut huimat 305 mm! Tämä lukema vastaa puolen vuoden normaalia sademäärää Helsingin keskustassa. 305 mm tippui alas tunnin sisään kesäkuussa 1947 Yhdysvaltojen Missourissa todennäköisesti rajun ukkoskuuron yhteydessä. Ehkä emme haluaisi Suomessa kokea vastaavaa?

Katso tulvakuvat – rankkasateen taustalla lämmin meri

Lue lisää → ”Katso hurjat tulvakuvat – tapahtuu Helsingissä vain kerran 20–30 vuodessa”

Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa

Julkaistu

Pohjoisen napa-alueen yllä koettiin yläilmakehän eli stratosfäärin äkillinen lämpeneminen tammikuun alkupuolella. Usein tämä ilmiö on kytköksissä napa-alueen ympärillä olevan tiiviin polaaripyörteen heikkenemiseen tai hajoamiseen, mikä lisää hyvin kylmän talvisään todennäköisyyttä Yhdysvaltojen itäosassa ja Euraasian länsiosassa. Suomeen on lähiviikkoina valumassa pohjoiselta napa-alueelta hyytävän kylmää ilmaa ja tämä kuvio saattaa jatkua hyvin pitkään.

Mikä on polaaripyörre?

Polaaripyörre syntyy molempien pallonpuoliskojen talviaikana napa-alueen ympärille kätkien allensa arktisen kylmän ja kuivan ilmamassan. Napa-alueen ylle ylempään ilmakehään muodostuu talviaikana matalapaineen alue, jota polaaripyörre pohjoisella pallonpuoliskolla kiertää noin 10 kilometrin korkeudessa vastapäivään. Polaaripyörre syntyy talviaikana, sillä talvisin napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden välinen lämpötilaero on suurimmillaan. Polaaripyörteen syntymisen edellytys on siis suuri pohjois-etelä -suuntainen lämpötilaero. Kun keväällä aurinko alkaa lämmittää napa-aluetta ja tasoittaa lämpötilaeroja leveyspiirien välillä, hajoaa pyörre itsestään viimeistään huhtikuun aikana.

Talviaikana tiivis ja voimakas polaaripyörre pitää arktisen ilmamassan loitolla keskileveysasteilta, jolloin Suomenkin leveysasteita halkova suihkuvirtaus on voimakas ja tämän myötä meillä on vilkasta matalapainetoimintaa ja keskimäärin länsivirtauksia. Pohjoisen napa-alueen yllä tapahtuva stratosfäärin eli yläilmakehän lämpeneminen johtaa kuitenkin sekä polaaripyörteen että keskileveysasteiden suihkuvirtauksen heikkenemiseen. Usein suihkuvirtauksesta tulee mutkitteleva, jolloin heikenneestä polaaripyörteestä pääsee herkemmin valumaan arktisia pulsseja kohti eteläisempiä leveysasteita. Napa-alueen stratosfäärin lämpenemisestä aiheutuvat muutokset maanpinnan lämpötiloissa eteläisemmillä leveysasteilla tulevat usein viikon tai parin viiveellä, joten kylmän sään todennäköisyys kasvaa ajan funktiona.

Tiiviin polaaripyörteen aikana arktinen ilmamassa on loukussa napa-alueen ympäristössä ja länsivirtaukset keskileveysasteiden pohjoisosassa ovat voimakkaat. Matalapainetoiminta on vilkasta ja Suomessa tuulee keskimäärin lounaasta tai lännestä.
Lue lisää → ”Polaaripyörre hajosi: Pakkaset jämähtävät Suomeen pitkäksi aikaa”

Joulun sää

Julkaistu

Reilun viikon päästä koittaa monen odottama joulu ja hengähdystauko. Foreca seuraa nyt tiiviisti säämallien kehittymistä ja tässä julkaisussa tarkastellaan joulun säätä uusimpien malliajojen perusteella. Päivitämme tilannetta vielä ensi viikolla, joten nyt kannattaa ottaa sekä blogi että foreca.fi -sivusto tiiviiseen seurantaan!

Ensi viikko talvinen – lunta suureen osaan maata

Ensi viikon ennuste näyttää mukavan talviselta koko maassa: lunta on tiedossa joitain senttejä kautta maan, Etelä- ja Länsi-Suomenkin lumettomat alueet näyttäisivät saavan loppuviikkoon mennessä lumipeitteen. Lähinnä aivan kapealla rantakaistaleella etelässä ja lounaassa sulalta mereltä viriävä tuuli saattaa nostaa lämpötilan ajoittain plussan puolelle, mikä voi sulattaa hennon lumipeitteen. Ensi viikon loppupuolella näkyvät sateet näyttävät melko runsailta, joten lunta on parhaimmillaan tiedossa useita senttejä kautta maan. Entä joulun kohtalo?

Tuorein lumitilanne Suomessa. Päivittäin päivittyvää lumikarttaa voit seurata osoitteessa www.foreca.fi/lumensyvyys

Eurooppalainen vs. amerikkalainen – eriävä näkemys joulusäästä Lue lisää → ”Joulun sää”

Miksi Suomen talvet ovat niin pilvisiä?

Julkaistu

Elämme nyt vuoden pilvisintä ja pimeintä aikaa. Joulukuussa keskimäärinen pilvisyys Suomessa on laajalti 80-85 % ja päivän valoa on niukasti. Kun tarkastellaan leveysasteita 60-70′, joiden väliin Suomikin sijoittuu, voidaan todeta, että Suomi on tämän alueen yksi pilvisimmistä ja harmaimmista kolkista. Suomen harmaudesta keskustelimme jo aikaisemmin tämän linkin takaa löytyvässä blogijulkaisussa, jossa pohdittiin, sijoittuuko Suomi maailman harmaimmaksi maaksi.

Mutta miksi Suomi on niin pilvinen ja harmaa? Miksi esimerkiksi vastaavilla leveyspiireillä Venäjällä ja Kanadassa on vähemmän pilviä tähän aikaan vuodesta? Vastauksen tähän saat alla.

Meteorologi havainnoimassa alkutalven pilvistä päivää.

Seuraavat neljä tekijää tekevät Suomen talvista pilvisiä:

1) Pohjoinen sijainti

Suomen sijainti hyvin pohjoisessa leveyspiirien 60 ja 70 välillä tuo meille talvisin niukasti auringonsäteilyä, sillä auringonpaiste lankeaa hyvin matalassa kulmassa ja tällöin sen pinta-alayksikköä kohden kohdistama säteilyenergia on varsin pieni. Auringonsäteilyn tuoma lämpö toimii tärkeänä kosteuden haihduttajana, mutta tämän resurssin puuttuessa kaikki ilmakehässä oleva kosteus tuppaa talvikuukausina tiivistymään pilviksi. Haihdunnan ollessa olematonta pilvisyys pysyy runsaana.

2) Atlantin valtameri

Keskimääräistä tuulijakaumaa tarkastellessa on selvää, että valtaosan vuodesta Suomessa tuuli käy länsilounaasta. Atlantin puolelta kulkeutuvat ilmavirtaukset tuovat mukanaan lauhaa ja kosteaa ilmaa, mikä näyttäytyy Suomen yllä runsaana pilvisyytenä, sateina ja tuulina. Toisaalta ilman Atlantin valtameren läheisyyttä talvi-ilmastomme olisi huomattavasti nykyistä kylmempi (toisaalta myös kuivempi). Lue lisää → ”Miksi Suomen talvet ovat niin pilvisiä?”