Lumituisku yllätti meteorologin

Julkaistu

Lumipyry 28.2.2012 klo 13
Olen ollut useamman päivän vapaalla, enkä siksi juuri seurannut säätä. Eilisten uutisten perusteella tiesin että lumipyry kulkee tänään maan yli itään. Osasin odottaa lunta ja tuulta. Mutta miten paljon!!! Jos minä olen tyrmistynyt lumen määrästä, niin voin vain kuvitella miten lumipyry yllättää autoilijan, joka ei ole meteorologi. Ajakaa varovasti!

Lumisade alkoi Helsingissä klo 8 maissa ja jatkuu yhä. Sakeasta sateesta lunta kertyy muutenkin paljon, mutta kaiken huipuksi tuuli kinostaa lunta tehokkaasti. Kauppamatkan aikana meidän kotikadulle (jota ei muutenkaan ole aurattu kahteen viikkoon!!!) oli kertynyt ainakin 5 cm uutta lunta. Siinä piti kahlata silmät suljettuna tuulen piiskatessa lunta hupun alle. Raju, mutta ihanan raikas ilma.

Nyt on varmaankin yhtä huono ajokeli kuin sinä perjantaina 2.3. Toisin kuin silloin, tämä pyry ei jatku loputtomiin vaan kulkee maamme yli itään. Kuten oli ennustettu! Sakein lumipyry loppuu Helsinki – Jyväskylä -linjalla ihan pian. Pääkaupunkiseudulla ajokeli onkin varmaan kaikista huonoin juuri nyt. Lunta on satanut aamusta alkaen niin että sitä on tienpinnat täynnä ja pyryttää edelleen, niin että näkyvyys on todella huono. Kun lumituisku loppuu näkyvyys paranee, mutta kertyneen lumen takia ajokeli on huono vielä iltapäivän työmatkaliikenteessäkin.

Aja varovasti ja muista turvaväli!

Karkauspäivä ja Talvi-Matti

Julkaistu

 

Jääpuikkojen kera kohti kevättä, kuva Tiina Asula

Vuotuinen ajantieto, Kustaa Vilkunan kirjoittama oiva opus kertoo, että helmikuu on varsin naisvaltainen kuukausi, koska helmikuuhun osuu myös karkauspäivä.

”Sehän on poikkeus tavallisesta päiväjärjestyksestä ja sellainen kiihoittaa jatkamaan tavallisesta järjestyksestä poikkeavia tapauksia, kuten juuri naisten kosintaoikeutta, vaikka karkauspäivän sattuminen helmikuun 24. päivään johtuu tietenkin aivan muista syistä. Päivän määräsi tälle paikalle jo pari tuhatta vuotta sitten Rooman ensimmäinen keisari Caius Julius Caesar, joka järjestytti roomalaisen ajanlaskun.”

Siihen asti oli noudatettu ikivanhaan tapaan taivaallisen kuun mukaisia kuukausia, joten joka vuosi tarvittiin erityinen karkauskuukausi,  jotta olisi jotenkuten pysytty tasoissa aurinkovuoden kanssa. Uudessa juliaanisessa ajanlaskussa tarvittiin enää vain yksi karkauspäivä joka neljäs vuosi. Sen paikaksi määrättiin entistä karkauskuukautta seuraava päivä, joka on 24. helmikuutta.

Mutta säähän. Liisan viimeisimmässä kirjoituksessa keskustellaan talven selän taittumisesta. Vuotuisessa ajantieto -kirja tietää, että ”säiden suhteen Talvi-Matti on kevättalven alku.” Matin päivälle (24.helmikuuta) on monia mainintoja säästä:

”Matti pitkällä parrallaan viekoittelee lapset seinuksille.” Matin pitkällä parralla tarkoitetaan räystäiden jääpuikkoja. Mutta mitä pitempi parta Matilla räystäässä riippui, sitä pidemmäksi kevät venyi, joten Matin aikainen suoja yöpakkasineen ei ollut mikään edullinen enne.

Lumimäärän suhteen Talvi-Mattia on pidetty jonkinlaisena rajana. ”Matti avaa lumiportit ja lyö yhdeksän lakkia kannon päähän.” Tulee siis vielä yhdeksän lumisadetta. ”Jos Matin päivänä pyryttää tai on kova lumituisku, niin lunta tulee vielä monta kertaa ennen kevättä, puhutaan seitsemästä ukkopyrystä ja neljästätoista poikapyrystä.”

Myös Mattiin vielä liittyy, vaikka harvinaisena, sanonta talven selän katkeamisesta ja karhun kääntymisestä toiselle kyljelle.

Vielä karkauspäivästä. Vuodesta 2000 alkaen ei Suomessa enää noudateta Julius Caesarin määräystä, vaan karkauspäivä on 29. helmikuuta, joten naimattomat miehet pitäkää varanne ja hamekankaat valmiina.

 

Kevään odotus on pitkä – pääsiäiseen on kuusi viikkoa

Julkaistu
Kevätlaitumet siintävät jo mielessä päivän pidetessä? Kuva: Colin Gride/geograph

Laskiaistiistai oli jo kolme päivää sitten, joten paastossa ollaan jo paksusti. Suuhunsa kannattaa jo sovitella talven eteen kevät-etuliitettä. Kevättalveen kun kuuluu monenlaista juuri sille ominaista. Aurinkoisina päivinä sen on viimeistään sisätiloissa ikkunan takaa huomannut, miten voimakasta auringonpaiste jo onkaan. Ja voimistuu vaan, kiihtyvällä vauhdilla. Iltapäivälämpötilat alkavat yhä enemmän erota aamuisista pakkasista. Aurinko lämmittää päivällä niin, että viimeistään maaliskuussa räystäät jo tippuvat ja sulamisvedet kerääntyvät lammikoiksi tienpinnoille. Illalla ja yöllä vastaavasti räystäiden jääpuikot pitenevät sulamisvesien jäätyessä. Teille tulee arvaamattomia liukkaita paikkoja.

Säätilan muutokset näyttävät nyt olevan jotenkin ylevän hitaita eivätkä niin kovin suuria. Toisaalta kevättalvisuus näkyy jo. Pilvinen ja paikoin lumikuuroinen matalapaine väistyy Suomesta lähipäivinä – viikonlopun kuluesa – itään ja kaakkoon. Kylmempää ilmaa virtaa samalla luoteesta aina maan eteläosaan asti. Aamun ja iltapäivän lämpötilaero kasvaa samalla.

Lauantain päivälämpötila on ainoastaan Lounais-Suomessa nollan paikkeilla, muuten on pakkasta, maan keskivaiheilla 4…8, Etelä-Lapissa 6…10 ja Pohjois-Lapissa 10…15 astetta. Sunnuntaiaamuna maan etelä- ja keskiosassa on pakkasta 5…10, pohjoisessa 10…15 astetta. Sunnuntaina iltapäivällä on pakkasta lännessä 2…5, idässä ja pohjoisessa 5…10 astetta. Pientä kylmenemistä siis, ja paikallisesti kaikki riippuu pilvisyydestä: mitä selkeämpää, sitä kylmemmät aamut.

Maanantain vastaisena yönä pakkanen kiristyy aiempaa selvemmin: maanantaiaamuna pakkasta on lännessä ja pohjoisessa 12…16, idässä kymmenisen astetta. Maanantain maissa sää on aurinkoisimmillaan ja päivälämpötila on lännessä -3…-6, idässä ja pohjoisessa -6…-10, Pohjois-Lapissa -10…-15 astetta. Tiistain vastainen yö ei lännessä ja pohjoisessa välttämättä ehdi olla enää yhtä kylmä, koska lännestä lähestyy lumipyry. Idässä sen sijaan tiistaiaamu on maanantaiaamua kylmempi. Tiistaina Suomessa pyryttää lunta, mutta vesisadekin lienee mahdollista etenkin läntisimmässä Suomessa. Länsirannikolla Turun ja Vaasan välillä lämpötila kohoaa tiistaina nollan paikkeille.

 

 

Kuvan linkki: http://www.geograph.org.uk/photo/2181250

Sääkatsaus toiselle hiihtolomaviikolle

Julkaistu
Toistaiseksi spekulaation tasolla oleva esimerkki keskiviikon föhn-tilanteesta.

Viikonvaihteessa sateista pidetään vähän taukoa ja sää pääsee pakastumaan koko maassa. Aurinkoinen pakkasää hellii ulkoilijoita ainakin sunnuntaina maan länsiosassa ja Lapissa ja maanantaina lähes koko maassa.

Kuitenkin jo tiistaina näkyy lännestä saapuvan seuraava lumisadealue kuluneen viikon kaavaa noudatellen. Ilmeisesti toinenkin sadealue seuraa perästä, mutta ajoituksesta on vaikea sanoa mitään. Ehkä torstaina? Eniten lunta näistä sadealueista näyttäisi kertyvän maan pohjois- ja keskiosaan, kun taas eteläosa pääsee tällä kertaa vähemmällä.

Kannattaa vielä seurata sadealueiden ajoitusta tarkemmin ensi viikon säätiedoista, sillä niiden välissä sää kirkastuu nopeasti. Ennusteissa on mahdollisuus myös Föhn-ilmiöön, jossa lämmin ja kuiva tuuli puhaltaa Norjan vuoriston yli ja lämpötila saattaisi nousta Suomen puolella jopa +5 asteeseen. Sehän kuulostaa jo terassikeliltä.

Viikon puolenvälin jälkeen ennusteet menevätkin niin mössöksi, ettei mitään järkevää voi kertoa. Todennäköisesti melko tyypillinen talvisää jatkuu – tiedossa ei ole siis sen puoleen äkkilauhtumista kuin hirmupakkasiakaan (tämän sanan olen oppinut iltapäivälehdiltä).

Mutta ajatelkaapas, että viikon päästä alkaa maaliskuu! Huominen Matinpäivä on vanhan kansan tiedossa merkinnyt talven selän taittumista ja kevättalven alkua. Voin kuvitella, miltä kuukausia pimeissä, savuisissa pirteissä kykkineistä esivanhemmistamme on mahtanut tuntua: me teimme sen, me selvisimme tästäkin talvesta!

 

 

Hankaussähköä

Julkaistu
Ihokarvat sähkökentässä
4000 voltin sähkökentässä ihokarvat nousevat pystyyn. Kuva: Mika Toivonen

Kylminä talviaamuina villasukat tuntuvat jalassa suorastaan taivaan lahjalta! Villa on pehmeä, kosteutta sitova ja ihanteellinen materiaali lämmöneristykseen.

Lampaasta sellaisenaan kerittynä ja langaksi kehrättynä villa ei kuitenkaan tahdo kestää voimakkaita pesuaineita tai lämpötiloja. Pesukoneen pimeään syöveriin kadotetulle villapaidalle voi yleensä jättää hyvästit. Ainakin se hetkessä venyy ja vanuu muistuttamaan lähinnä aikuiskoon potkuhousuja.

Villan vahvistamiseksi käytetään keinokuituja, esimerkiksi polymetyylimetakrylaattia, eli akryylia tai tuttavallisemmin pleksimuovia. Keinokuituihin sisältyy kuitenkin piirre, mikä kasvattaa alkujaan niin harmittoman luonnonkuituisen villasukan sähköiset ominaisuudet aivan uudelle tasolle.

Kampa ja vesihana
Sähköisesti varautunut kampa vetää puoleensa vesimolekyylejä. Kuva: Mika Toivonen

Sopivasti kokolattiamattoa hangatessa voi muodostua useiden tuhansien, jopa 10 kV:n jännitteitä. Onneksi pulssien lyhytkestoisuuden ja pienten virtojen vuoksi tunnemme tämän lähinnä harmittomana kipinöintinä ja nipistelynä.

Ilmiötä kutsutaan nimellä hankaussähkö tai staattinen sähkö. Varomattomasti ajatellen voi saada käsityksen, että kyseessä olisi jollain tapaa kovin eri tyyppistä sähköä kuin mitä kotimme tuttu pistorasiasähkö tai kauppojen hyllyllä AAA- ja AA-koossa myytävä paristosähkö.

On kuitenkin olemassa vain yhtä ja samaa sähköä. Virta ja jännite tietysti vaihtelevat. Virran kulkusuuntakin voi vaihdella sovitulla taajuudella vaihtovirran aikaansaamiseksi, mutta samaa sähköä kaikki.

Hankaussähkön voi katsoa kuvaavan erästä mahdollista sähkön syntymekanismia, triboelektrisyyttä. Sähkönvarauksia siirretään paikasta A paikkaan B fyysisellä työllä kitkan avulla.

Sähkön syntymekanismeja on toki muitakin, tärkeimpänä sähkömagneettinen induktio, minkä voi katsoa luoneen perustan kaikelle nykypäivän sähkönsiirrolle, generaattoreille ja muuntajille. Pietsosähköisessä ilmiössä sähköä syntyy paineen vaikutuksesta. Termoparissa kahden metallin liitoskohdan lämmittäminen tuottaa sähkövirtaa.

Leydenin pullo
Tiesitkö, että hankaussähköä voi varastoida vanhasta viinipullosta valmistettuun Leydenin pulloon? Kuva: Mika Toivonen

Talvisin kylmä ilma kykenee sitomaan itseensä vähemmän kosteutta, kuivattaen myös talojen sisäilmaa. Kuivan sisäilman voi yleensä ajatella toimivan hyvänä sähköisenä eristeenä. Puhutaan väliaineen suhteellisesta permittiivisyydestä, eli käytännössä kuinka sähkökenttä vaikuttaa ja tulee vaikutetuksi väliaineessa.

Ilman sähköiset ominaisuudet kuitenkin muuttuvat lämpötilan, paineen, ilmankosteuden ja sähkökentän voimakkuuden muuttuessa. Käytännössä mitä kuivempi sisäilma, sen voimakkaampia sähkökenttiä muodostuu.

Aivan kuten salama mieluusti lyö nuotioon tai savupiippuun, riittävän voimakas sähkökenttä myös arkielämän askareiden keskellä voi ionisoida ilmaa, saaden sen lopulta käyttäytymään johteen tavoin.

Pienet salamat ovat iso ongelma elektroniikkateollisuudessa. Siellä aivan kaiken saa maadoittaa henkilökuntaa myöten.

Ensimmäisen hiihtolomaviikon sää: 1-2-3-4

Julkaistu

Tämä päivä on näyttänytkin jo mallia siitä, millainen sää jatkuu ensimmäisellä hiihtolomaviikolla. Koko viikon Suomessa vallitsee läntinen ilmavirtaus, joka tuo Atlantilta sadealueen toisensa perään. Tämänpäiväinen oli sadealue nro 1. Nro 2 saapuu tiistaiksi, ja lunta sataa taas koko maassa. Keskiviikon aikana saapuu nro 3 – lunta jälleen koko maahan. Lähes tauotta perään tulee nro 4, joka tosin näyttäisi osuvan enää lähinnä maan eteläosaan. Hiihtokelejä siis piisaa, mutta lasikuituvehkeiden sijaan kannattaa suosia umpihankihiihtoon soveltuvaa kalustoa.

Lyly ja kalhu, mutta kumpi olikaan kumpi? Kuva: Museovirasto.

Säätyypin ansiosta lämpötila pysyy lounaassa nollan vaiheilla ja muuallakin pakkanen on lähinnä heikkoa. Sadealueiden välissä ilma ehtii aina vähäksi aikaa kirkastua, jolloin pakkanenkin hieman kiristyy, mutta kovia pakkasia ei enää ole tiedossa.

Perjantaista eteenpäin sää näyttää poutaantuvan ja hieman kylmenevän, vaikka lounaassa edelleen lumisateiden riski onkin. Se antaakin jonkinlaista osviittaa toisen hiihtolomaviikon säästä, mutta paneudutaan siihen tarkemmin torstaina.