Kesä voi alkaa jopa kuukauden etuajassa

Julkaistu

Kylmän lopputalven ja alkukevään tomut on vihdoin karisteltu ja nyt pohjolan ylle on asettumassa suorastaan kesäinen korkeapaine. Vastaavaa korkeapaineasetelmaa saadaankin hakea muutaman vuoden takaa, sillä esimerkiksi viime kesänä tällaista ei tapahtunut kertaakaan. Lämpimien ilmojen ja mahdollisesti jopa toukokuisten hellepäivien kannalta korkeapaine sijaitsee idyllisesti juuri Suomen itäpuolella päästäen länsipuolitseen Manner-Euroopan lämpöä Fennoskandian ylle.

Kesä alkaa kertaheitolla

Tilastot kertovat, että terminen kesä alkaa Oulun korkeudella saakka yleensä kesäkuuhun mennessä, eteläisimmässä Suomessa toukokuun puolessa välissä. Lapissa kesän alkamista saadaan yleensä odotella kesäkuulle saakka, pohjoisimmassa Lapissa juhannukseen.

Tämän ja mahdollisesti ensi viikonkin korkeat lämpötilat antavat edellytyksen termisen kesän starttaamiselle etuajassa lähes tulkoon koko maassa. Etelässä kesä saattaa alkaa 1-2, maan keskivaiheilla 2-3 viikkoa ja pohjoisessa paikoin jopa yli kuukauden etuajassa, jos vuorokauden keskilämpötila asettuu nyt yhtäjaksoisesti yli 10 asteeseen. Aurinkoinen ja heikkotuulinen korkeapainesää saa myös luonnon heräämään vauhdilla – lähiviikkoina erityisesti koivun siitepöly aiheuttaa oireita sadoille tuhansille suomalaisille.

Luonto puhkeaa kukkaan tällä viikolla. Tämä kuva on Turusta, toukokuu 2017.

Ensimmäinen hellepäivä?

Tiistai näyttäisi olevan tämän viikon viilein päivä, ja ainoa päivä, jolloin 20 asteen rajapyykkiä ei ylitetä, mutta tämän jälkeen ilmamassa jälleen lämpenee meillä päivä päivältä loppuviikkoa kohden. Jo perjantaina on pieni mahdollisuus sille, että jossain päin maan länsiosaa helleraja, eli 25 astetta, menisi ensimmäistä kertaa rikki. Tämän jälkeen uusi yritys on ehkä viikonvaihteessa.

Kesäisen lämpimien päivien kontrastina ovat kylmät yöt erityisesti alkuviikosta, jolloin yöpakkasia esiintyy maan keskivaiheilla saakka. Loppuviikosta meille virtaa yhä lämpimämpää ja vähitellen myös kosteampaa ilmaa, jolloin myös yöt selvästi lämpenevät.

Toukokuiset hellepäivät eivät mitenkään olisi harvinaisia saatika sitten poikkeuksellisia: keskimäärin suuressa osassa maata mitataan toukokuussa yksi hellepäivä.

Lämpö starttaa myös ukkoskauden

Rajuimmat ukonilmat ovat tänä keväänä jääneet vielä Suomen eteläpuolelle, joskin jo Etelä-Ruotsissa ja -Virossa saakka on koettu merkittävää salamointia. Suomessa salamointi on jäänyt toistaiseksi vielä vähäiseksi ja keskittynyt lähinnä yksittäisiin salamaniskuihin, mutta ensi viikon sääasetelma on suotuisa suuremman skaalan salamoinnille.

Jos korkeapaine pitää vielä ensi viikolla pintansa ja asettuu Suomen itäpuolelle, käy ilmavirtaus meillä etelän ja kaakon väliltä. Matalapaine on jossain vaiheessa nousemassa Manner-Euroopasta kohti Suomea ja saattaa etupuolellaan pullauttaa annoksen kosteampaa ukkosherkkää ilmaa Mustaltamereltä. Ensi viikolla aktiivinen ukkoskausi saattaa siis startata Suomessa, mikäli matalapaine ja kosteampi ilma saapuvat hätistelemään Venäjän korkeapainetta.

Hyvin kesäinen asetelma joka tapauksessa tiedossa, seurataan mielenkiinnolla ukkostilanteen kehittymistä.

Kevät etenee nyt vauhdilla – ensi viikolla maistiaisia kesästä?

Julkaistu

Allekirjoittanut oli viime viikon myöhäisellä talvilomalla Espanjassa. Äkkiseltään voisi kuvitella kevään olevan jo pitkällä Etelä-Euroopassa, mutta Espanjassakin kevät on ollut varsin viileä ja epävakainen. Lumisateita tuli viime viikolla vielä laajalti vuoristossa ja rantalomakohteissakin paikalliset hytisivät toppatakeissaan.

Sitä vastoin itäinen Välimeri ja Keski-Eurooppa ovat kylpeneet viime päivinä jo kesäisessä lämmössä. Kesäinen ilma käväisi maanantaina Baltiassa ja Ruotsissakin saakka, missä 20 asteen raja rikottiin useammalla paikkakunnalla. Viron Tarttossa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea lukema: 23,1 astetta.

9. huhtikuuta mitattuja korkeimpia lämpötiloja. Baltiassa ja Ruotsissa ylitettiin 20 asteen raja useammalla paikkakunnalla.

Ensin viileämpää

Lähipäivinä korkeapaine vahvistuu Suomen ylle ja hetken ajan meillä on talvisempaa ilmamassaa päällä. Erityisesti yöt ovat vielä viikonlopulle saakka hyvin kylmiä ja pakkanen saattaa selkeillä alueilla kiristyä laajalti yli 10 asteeseen. Päivisin aurinko helottaa kuitenkin jo voimakkaasti nostaen lämpötilat kylmästä ilmamassasta huolimatta lähelle vuodenajan normaaleja keskiarvoja, etelässä 8-10 ja pohjoisessa 5-8 asteeseen.

Viikonloppuna kosteampaa ja lämpimämpää

Viikonlopun mittaan korkeapaineen painopiste siirtyy Suomen itäpuolelle, jolloin etelästä alkaa vähitellen kiertyä kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa. Perjantai ja lauantai näyttävät vielä varsin aurinkoisilta, mutta sunnuntain sääennusteissa näkyy jo hajanaisia vesisateita. Aurinkoisilla alueilla viikonlopun lämpötila voi kohota etelässä lähelle 15 astetta ja pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.

Kesäisiä hetkiä ensi viikolla?

Ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan länsivirtausvyöhykkeelle. Laaja korkeapaineen alue on vahvistumassa Britteinsaarten ylle pyörittäen Suomeen lämpimämpää ilmaa. Tämän hetkisissä ennusteissa ensi viikko näyttää vaihtelevalta: välillä paistaa, välillä voi vähän sataa. Lämpötilojen osalta näyttää hyvin mielenkiintoiselta: korkeapaineen pohjoispuolitse voi nimittäin yltää Suomeen saakka jopa kesäisen lämmintä ilmaa, jolloin lämpötila kohoaisi etelässä ylimmillään lähelle 20 astetta ja pohjoisessakin liki 15 astetta. Ei ole täysin poissuljettua, että länsinaapurissamme mitattaisiin jo kevään ensimmäinen hellepäiväkin (”högsommardag”).

Ensi viikolla Britteinsaarille tai Keski-Eurooppaan asettuva korkeapaine voi pullauttaa pohjoispuolitseen kesäisen lämmintä ilmaa Skandinaviaan ja osaan Suomeakin.

Äkillisen lämmön kääntöpuoli: kevättulvat ja siitepöly

Sään nopean lämpenemisen ja mahdollisesti huomattavasti tavanomaista korkeampien lämpötilojen seurauksena kevään tulvatilanne saattaa pahentua ensi viikolla merkittävästi osassa maata. Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta lunta löytyy vielä laajalti yli puoli metriä, Lapista paikoin yli metrin verran. Yli 10 asteen päivälämpötilat ja mahdollisesti plussan puolelle kohoavat yölämpötilatkin kiihdyttävät lumien sulamista. Seuraa lumitilannetta Forecan sivuilta.

Ennusteen mukaan myös siitepölykausi starttaa kunnolla maan etelä- ja keskiosassa. Lepän siitepölyä on kohtalaisia määriä ja vähitellen siitepölyä löytyy myös pohjoisempaa. Säiden jatkuessa lämpiminä myös koivun kukinnat saattavat alkaa etelässä jo lähiviikkoina. Seuraa siitepölytilannetta Forecan sivuilta.

Katso videolta tarkemmin Joannan ennuste viikonlopun säästä ja ensi viikon lämpenemisestä. Muistathan seurata Forecaa myös Youtuben puolella Foreca Suomi -kanavalla nähdäksesi tuoreimmat säävideot! 

 

Kurjet saapuivat Suomeen

Julkaistu

Kevään edetessä lintujen kevätmuutto on täydessä vauhdissa. Yksi tutuimmista kevätmuuttajista on kurki, joka saapuu monikymmenpäisinä auroina maalis-huhtikuussa. Kurjet ovat 2000-luvulla yleistyneet Suomessa, nykyään niitä pesii käytännössä maan joka kolkassa, tiettävästi 30-40000 yksilöä.

14994398490_b7184c26ec_k
Kurjet ovat varma kevään merkki (Kuva Jane Olsson/Flickr)

Kurjet talvehtivat Välimeren liepeillä sekä Afrikassa. Muuttoreittejä Suomeen on parikin, yksi Espanjan ja Ranskan suunnalta lounaasta, ja toinen suoraan etelästä Itä-Euroopan yli. Tyypillisesti kurjet levähtävät vielä Virossa ennen saapumistaan Suomeen sopivan sään salliessa.

Mikä sitten on hyvä muuttosää? Kurkien, kuten muidenkin lintujen lentonopeus on sen verran alhainen että ne ovat alailmakehän tuulien armoilla. Kuuttakymppiä etenevän linnun on toivotonta lentää 30 km/h vastatuuleen, siksi meille saapuvat kevätmuuttajat joutuvat yleensä odottelemaan etelän-lounaanpuoleisia tuulia.

Kurki käyttää tarjolla olevat nousevat ilmavirtaukset mahdollisimman hyvin hyödykseen. Lentäessään kurki ei räpyttele siipiään ellei ole aivan pakko. Kesäpäivinä ne taittavat matkaa arvokkaasti liitäen, ja kun kohdalle sattuu nouseva ilmavirtaus, jäävät ne siihen kaartelemaan korkeutta keräten. Koska nousevia ilmavirtauksia syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa, ovat kurjet liikkeellä silloin kuin ulkoilmasta nauttivat ihmisetkin. Kevätmuuttoa suosivat siis etelätuuliset, aurinkoiset kevätpäivät.

sat
Lauantain erinomainen muuttosää: etelätuulista ja aurinkoista

Tällainen päivä osui viime lauantaille, jolloin allekirjoittanut ja moni muu Etelä-Suomen taivaalla purjelentokoneella ilmaillut pääsi todistamaan massiivista kurkien muuttoaaltoa. Ensimmäiset kurkiaurat bongattiin maasta aamulla, silloin ne vielä kaartelivat matalalla auringon herättämissä ensimmäisissä nostoissa. Päivällä taivasta täplittivät kumpupilvet jotka voimakas etelätuuli järjesti pitkiin jonoihin. Nämä pilvijonot tarjosivat kurjille muuttoa nopeuttavan valtatien kohti pohjoista. Pilvien alla olevia nousevia virtauksia hyödyntäneet kurjet pystyivät liitämään suoraan kymmeniä kilometreja räpyttelemättä. Tällaisessa säässä taivaalle noussut kurkiaura pystyy taittamaan matkaa satoja kilometreja päivän aikana.

horma
Kurkiaura matkalla pohjoiseen (Kuva Heikki Horma)

Purjelentäjille kurjet ja monet muut linnut ovat tuikitavallisia vieraita pilvien alla. Kurjet ovat petolintujen tapaan erittäin taitavia löytämään nousevat ilmavirtaukset ja vetävät purjelentäjiä puoleensa magneetin lailla, me kun yritämme hyödyntää niitä samaisia nousevia virtauksia. Toki kurkia seurataan aina kunnioittavan välimatkan päästä, samaan suuntaan ja sopivan etäisyyden päässä kaarrellen. Kurki ei muuten ole vierellä lentävästä purjekoneesta moksiskaan. Sattuipa lauantaina siivelle muitakin vieraita, kuten esimerkiksi tämä kalasääksi.

 

sääksi
Kalasääksi kaartaa nousevassa ilmavirtauksessa (Kuva K. Roine)

Kuvan linkki

 

 

 

 

Lämpö kolkuttelee Suomea

Julkaistu

Huhtikuussa elämme suurta muutosten aikaa ja kevät ottaa suuria harppauksia. Aurinko lämmittää kuun puolivälin jälkeen jo samalla teholla kuin elokuussa. Kevään etenemistä saattavat kuitenkin vielä hidastuttaa pohjoiset kylmänpurkaukset, kylmä Itämeri ja hitaasti lämpenevä ilmakehä. Keskiviikkona eteläisin Suomi saa maistiaisia Etelä- ja Keski-Euroopan lämpöaallosta.

Lämpöä Etelä-Euroopasta

Tänään Välimereltä lähtöisin oleva lämmin pulssi ylsi jo Etelä-Baltiaan ja -Ruotsiin saakka nostaen lämpötilan mm. Etelä-Ruotsissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna yli 20 asteen. Myös Latviassa käväistiin 20 asteessa.

Ti 5.4.2016 Keski-Euroopassa mitattiin jo kesäisiä lukemia. Ruotsissa ja tiettävästi myös Latviassa rikottiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna 20 asteen rajapyykki. /kuva Markus M. & MTV Uutiset
Ti 5.4.2016 Keski-Euroopassa mitattiin jo kesäisiä lukemia. Ruotsissa rikottiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna 20 asteen rajapyykki. /kuva Markus M. & MTV Uutiset

Polaarisen ja keskileveysasteiden ilmamassojen väliselle rajavyöhykkeelle on suihkuvirtausvyöhykkeelle syntymässä keskiviikon aikana vuodenaikaan nähden melko syvä pintamatala, joka puskee hyvin lämpimän ja kostean ilmamassan kielekkeen osittain Suomenkin ylle. Lämpimin ilmamassa saapuu eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen keskiviikkoiltapäiväksi. Suotuisissa olosuhteissa tähän aikaan vuodesta olisi edellytyksiä sisämaassa mitata jo 17-18 asteen lukemia, mutta huomenna lämpötilan kohoamista rajoittaa merkittävästi melko voimakas, kylmän Suomenlahden yli puhaltava tuuli ja runsas pilvisyys. Aurinkoisemmilla alueilla ylletään kuitenkin parhaimmillaan 12-14 asteeseen. Suomenlahden eteläpuolella aurinko saattaa ehtiä lämmittämään paremmin ja lämpötila kohonnee parhaimmillaan Virossa jopa lähelle 20 astetta.

Suomi on kuitenkin pitkä maa – siinä, missä eteläinen Suomi saa tuulahduksen Etelä-Euroopan lämmöstä, saa Lappi vielä myöhemmin keskiviikkona ja torstaiyönä kunnon lumi- ja räntäsateita.

Keskiviikkona lämmin syöttyövirtaus saapuu Suomeen Välimereltä saakka. Itäisessä Euroopassa ja Balkanilla mitataan monin paikoin kesäisiä lukemia. / kuva Markus M. & MTV Uutiset
Keskiviikkona lämmin syöttyövirtaus saapuu Suomeen Välimereltä saakka. Itäisessä Euroopassa ja Balkanilla mitataan monin paikoin kesäisiä lukemia. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Ukkoskausi käynnistyy vähitellen

Kevään eteneminen tietää vähitellen ukkoskauden alkamista. Torstaina Etelä-Ruotsin ylle parkkeeraava ylämatala ja sen myötä kylmenevä yläilmakehä luovat tarpeeksi epästabiilin tilanteen, jolloin useampiakin ukkoskuurosoluja voi syntyä Ruotsin ylle. Osa kuuroista voi lounaisvirtauksen mukana ajautua Suomeen, mutta ukkoset taitavat hiipua pois. Yksittäiset ukkoset yleistyvät huhtikuun aikana mantereen puolella vähitellen auringon lämmittävän vaikutuksen kasvaessa. Tämän myötä epästabiilissa tilanteessa pilvet jaksavat kasvaa korkeutta ja taivaalla alkaakin näkyä kevään edetessä yhä enemmän kukkakaalimaisia kuuropilviä.

Lämpö kärkkyy Suomen eteläpuolella jatkossakin

Suursäätilassa trendi näyttäisi lähitulevaisuudessa olevan se, että lämpimän ilman pulsseja suuntautuu useampiakin Suomen eteläpuolitse kohti itäkoillista. Eteläinen Suomi on hyvin lähellä kesäisiä ilmamassoja ja lämpötiloja, mutta todennäköisempää on se, että lämpimin ilma jää eteläpuolellemme ja kevät etenee maltillisesti. Maan etelä- ja keskiosassa loppuviikko on kuitenkin useita asteita tavanomaista lämpimämpi, ja sunnuntaina tai viikonvaihteessa voidaan yltää laajemminkin 10-15 asteen lukemiin. Pidemmän ajan ennusteissa ei ole viitteitä takatalvesta, joten kevät kyllä etenee huhtikuussa.

Kuva 3: Lähitulevaisuuden suursäätila Euroopassa. Kesäinen lämpö suuntautuu Välimereltä kohti koillista juuri ja juuri Suomen rajojen eteläpuolelta. Keväisellä puolella sää on vaihtelevaa ja ajoittain sateista. Takatalvi ei näyttäisi uhkaavan Suomea. / kuva Markus M. & MTV Uutiset
Kuva 3: Lähitulevaisuuden suursäätila Euroopassa. Kesäinen lämpö suuntautuu Välimereltä kohti koillista juuri ja juuri Suomen rajojen eteläpuolelta. Keväisellä puolella sää on vaihtelevaa ja ajoittain sateista. Takatalvi ei näyttäisi uhkaavan Suomea. / kuva Markus M. & MTV Uutiset

Lakkiaisjuhlat sisällä vai puutarhassa?

Julkaistu

Lakkiaisviikonloppu lähestyy, mutta sääennuste on vielä epävarma. Mitä viikonlopun säästä jo tiedetään? Pitääkö juhlaväen varautua sateisiin vai paistaako päivä? Kysymys on nyt kaikkien huulilla. Minä vastaan.

Mitä tiedetään?

Varmaa on, että viikonloppuna on luvassa vaihtelevaa kevätsäätä, ei hellettä. Atlantilla on laaja matalapaineen alue. Lounaisvirtaus kuljettaa sadealueita Suomen yli koilliseen ja sateiden välissä paistaa aurinko. Mutta missä sataa ja missä paistaa?

Lauantaina Suomessa liikkuu sateita. Kaikkialla ei sada, ei ainakaan koko päivää. Sadealueen liike ja ajoitus ratkaisee pelin. Tämän hetkisen ennusteen mukaan Länsi-Suomeen saapuu lauantaina sadealue, joka liikkuu hiljalleen Suomen yli kohti koillista. Länsi-Suomeen sateet leviävät lauantaipäivän aikana, pohjoiseen lauantai-iltana ja idässä lauantai on poutainen. Sadealueen ajoitus on tietenkin vielä epävarma, tilanteen kehitystä kannattaa seurata sääennusteista.

Sateisilla alueilla lämpötila jää hieman 15 asteen alapuolelle. Sään ollessa poutainen lämpötila vaihtelee 15 ja 20 asteen välillä. Lämpimintä on idässä. Jos sateet eivät ennätä Itä-Suomeen vielä iltapäivällä niin Savon ja Karjalan maakunnissa ollaan laajalti parinkymmenen asteen tuntumassa.

Ennuste on vielä epävarma, mutta tältä se nyt näyttää.
Ennuste on vielä epävarma, mutta tältä se nyt näyttää.

Puutarhajuhlat vai ei?

Jos minä suunnittelisin juhlia Länsi- tai Pohjois-Suomessa, niin varaisin sisätilan, jos ei sateiden, niin ainakin lämpötilan vuoksi. Lännessä ja pohjoisessa sateiden todennäköisyys on suurin ja lämpötila jää varmasti 20 asteen alapuolelle. Itä-Suomessa, ainakin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa, suunnittelisin pihajuhlat, mutta varautuisin siirtymään sisälle. Ehkä varautuisin kaikkeen, paitsi helteeseen, ja seuraisin ennustetta.

Takatalvigate

Julkaistu

”Ilmiriita keväästä – meteorologit tukkanuottasilla”

Tämä olisi saattanut hyvin olla iltapäivälehtien otsikko vielä julkaisemattomaan juttuun siitä, kuinka meteorologit kiistelevät, onko kevät mm. etelässä ja lännessä jo alkanut.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun jotkut onnettomat meteorologiparat (itseni mukaan lukien) ovat menneet möläyttämään mediassa sanat kevät ja takatalvi liian aikaisin! Toiset tuohtuneet meteorologit ovat sitä mieltä, että takatalvesta ja keväästä ei voida puhua ennen kuin kevät on virallisesti julistettu alkaneeksi, jonka tekee puolestaan Ilmatieteen laitos. Tämän seurauksena on asiasta käyty polemiikkia meteorologien ja myös hydrologien kesken mm. Twitterissä. Toisia on nuhdeltu esim. liiallisesta optimistisuudesta, hätäilemisestä sekä epätieteellisyydestä.

kevät_pieni
Keväinen Helsingin Kaivopuisto huhtikuun alussa vuonna 2012.

Keskilämpötila on pysytellyt plussan puolella paria päivää lukuunottamatta etelässä ja lännessa laajalti lähes 1,5 kuukautta, linnut visertävät, maanpinta on ollut jo kuukauden lumeton, siitepölykausi on alkanut, supikoirat ja siilit ovat heränneet talviuniltaan. Keväältä kuulostaa, vai mitä olette mieltä? Tilastotieteilijä ärähtää.

Terminen kevät

Kevät määritellään alkaneeksi kun vuorokauden keskilämpötilla nousee pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Aiemmin riitti että lämpötila pysyttelee vähintään viisi vuorokautta 0 asteen yläpuolella. Viime aikoina sääntöjä on muutettu ja vuodenaikojen määritelmä perustuu nykyään edellisten viikkojen/kuukausien aikana laskettuu lämpösummaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kevät voidaan määritellä alkaneeksi vasta viikkojen tai kuukausien päästä siitä hetkestä kun se on oikeasti alkanut. Tarpeeksi pitkä ja kylmä pakkasjakso voisi nimittäin peruuttaa kevään. Mutta eikö se juuri ole se takatalvi jos on näin pitkään ollut keväistä? Pahimmillaan kevään julistus voi näin viivästyä jopa juhannukseen asti. Mutta ketä se kevät ja takatalvi enää sitten kiinnostaa? Tämä määritystapa voi myös käytännössä estää koko takatalven esiintymisen. Hassua, eikö totta?

Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.
Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.

Todennäköisesti käykin niin, että viimeistään juhannuksena – tai ehkä jo vappuna todetaan: ”Kappas, kyllähän se kevät alkoikin etelässä virallisesti jo helmikuun alussa, ja olipa se sittenkin oikea takatalvi maaliskuussa.” Kuulostaa huvittavalta.

Myönnettäköön että kevään tarkka määrittäminen on usein perin hankalaa, etenkin ilmastonmuutoksen edetessä, jolloin pitkät poikkeavat lämpimät ja kylmät jaksot saattavat yleistyä ja talvi- sekä kevätsää vuorottelevat pitkään ennen lopullista ”kevättä”.

Ymmärrän kyllä, ja olen samaa mieltä myös siitä siitä, että asiantuntijaroolissa tulisi pitäytyä tieteellisissä faktoissa, eikä tulisi esittää ”väärää” informaatiota. Mutta koska kevään määritteleminen tuntuu olevan tieteellisesti niin hankalaa, ja myös takatalven määritelmä on vaihtunut lukuisia kertoja vuosien saatossa – herää kysymys: tarvitaanko niille todella tieteellistä pohjaa, vai riittääkö se mitä koemme ja tunnemme, jotta niistä voidaan julkisesti puhua?  Kenties vuodenaikojen määritelmät tulisi miettiä vielä kerran uudelleen? Olisiko hyvä, että esimerkiksi kevään määritelmään otettaisiin mukaan muitakin ilmiöitä(luonnon), kuin pelkkä lämpötila? Vai riittäisikö kevään alkamiseksi tarpeeksi pitkä kevätsääjakso, esim 1 kk.

Joka tapauksessa olisi kiva puhua ilmiöistä niiden vielä ollessa käsillä. Saa nähdä miten käy kesän, toivottavasti ehkä viimeistään elokuussa voimme todeta sen oikeasti alkaneen ja puhua vihdoin kesästä!

Kuvat: Aleksi Jokela