Kesän viimeinen hellepäivä?

Julkaistu

Syyskuu kääntyy jo toiselle viikolle, mutta säätä voi ainakin lämpötilojen osalta kuvailla kesäiseksi. Ajankohdan tavanomainen päivälämpötila olisi etelässä 15 asteen vaiheilla, nyt ajoittaisten sateidenkin viilentäessä päästään lähelle 20 astetta. 

Kuva: Tomi Partanen
Lue lisää → ”Kesän viimeinen hellepäivä?”

Lämpöä kaupungissa?

Julkaistu

Ilmastonmuutoskeskustelussa putkahtaa välillä esiin termi lämpösaarekeilmiö (Urban Heat Island, UHI). Monet ovat intuitiivisesti oivaltaneet, että kaupunkialueet ovat ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Loogisesti modernin maailman kaupungistuessa ilmakehän lämpötila nousee. Mahtaako tämä seikka olla meteorologien, ja ennen kaikkea ilmastotieteilijöiden tiedossa?

Lontoon ydinkeskustaa (Kuva Mike McBey / Flickr / CC BY 2.0)
Lue lisää → ”Lämpöä kaupungissa?”

Toukokuussa helteitä ja myrskytuulia

Julkaistu

Toukokuu jäi taakse viileän myrskyisissä merkeissä. Kuukauden viimeisellä viikolla sää oli hyvin sateista matalapaineen osakeskusten pyöriessä jatkuvasti ympäri Fennoskandiaa. Yksi näistä osakeskuksista syveni oikein kunnolla kuukauden viimeisenä päivänä. Perämerellä myrskylukemia mitattiin kaikilla rannikkoasemilla, korkeimmat lukemat ilmoitti Hailuoto: 27 m/s keskituulta ja 33,6 m/s puuskissa.

Kuva: Maarit Siitonen
Lue lisää → ”Toukokuussa helteitä ja myrskytuulia”

Forecan uusi hallaennuste

Julkaistu

Kevät saapuu vauhdilla ja lumipeite hupenee silmissä. Seuraavaksi odotellaan varsinaisen kasvukauden alkamista, ja puutarhaharrastajia syyhyttää päästä kevättöihin. Koska pihamaalla kannattaa ryhtyä istutuspuuhiin? Kuten tiedämme, kylmiä öitä ja hallaa voi esiintyä vielä pitkälle alkukesään asti.

Halla voi puraista vielä alkukesällä. (Kuva: michaeljoakes/Flickr)

Meteorologiassa lämpötilaa havainnoidaan ja ennustetaan perinteisesti kahden metrin korkeudelta maanpinnasta. Tuolla kahden metrin matkalla maan pinnasta ehtii tapahtua paljon. Kesäpäivän kuumassa auringonpaisteessa kuiva asfalttipinta lämpenee helposti parikymmentä astetta lämpimämmäksi kuin kahden metrin korkeudella oleva ilma. Vastaavasti selkeänä ja heikkotuulisena talviyönä maanpinnasta avaruuteen karkaava lämpösäteily jäähdyttää maanpinnan helposti 5-6 astetta kylmemmäksi kuin kahden metrin korkeudella olevan ilman.

Lue lisää → ”Forecan uusi hallaennuste”

Aapeli ja myrskypäivät

Julkaistu

Tammikuun alun Aapeli-myrsky oli voimakkuudeltaan rajuin, mitä Suomessa on koskaan havaittu. Bogskärin pikkuisella luodolla 10 minuutin keskituuli kohosi enimmillään 32,5 metriin sekunnissa. Suurin tuulen puuskanopeus oli 41,6 m/s. Meteorologiassa tuulen puuska on muuten määritelty tuulen 3 sekunnin keskiarvoksi. Kunnioitettavia lukemia, olkoonkin, että kyseinen keskellä Itämerta sijaitseva luoto tarjoaa tuulelle varsin otolliset olosuhteet. Luulenpa, että moni ei edes tiennyt Suomen aluevesien ulottuvan niin kauas lounaaseen.

Bogskärin luoto (Kuva: Islander © Creative Commons)
Lue lisää → ”Aapeli ja myrskypäivät”

Havainnoista ennusteeksi

Julkaistu

Taas tuttu palaute: ennuste on mennyt pieleen ja asiakas ehdottaa, että jos asentaisimme sääaseman juuri hänen kotikaupunkiinsa, niin ennusteet varmasti paranisivat. Ajatus ehdotuksen taustalla on varsin looginen, syötetään ennustemalliin enemmän ja tarkempia havaintoja, jolloin ennustekin varmasti paranee.

 

Omalla säähavaintoasemalla parempia ennusteita? (Kuva H. Dahlström, Flickr)

Mistä ennustemalliin syötettävä havaintoaineisto tarkkaan ottaen koostuu? Aikaisemmin säätä havainnoitiin lähinnä maan pinnalta havaintoasemilla sekä tekemällä radioluotauksia, siis lähettämällä vetypallon varassa ilmakehään luotaimia, jotka mittaavat mm. ilmakehän lämpötilan ja kosteuden pystyjakauman. Nämä perinteiset havaintomenetelmät ovat edelleen käytössä, mutta nykyään 95 % ennustemalliin syötetyistä havainnoista on peräisin sääsatelliiteista. Jokaista ennustemalliajoa varten tarvitaan kymmeniä miljoonia havaintoja, tällaisen tietomassan kerääminen ei onnistu enää perinteisin menetelmin.

Lue lisää → ”Havainnoista ennusteeksi”