Maailman ilmatieteen järjestö WMO vahvisti eilen, että vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
Viiden eri mittausaineiston perusteella vuoden 2019 keskilämpötila oli 1,1 astetta korkeampi kuin esiteollista aikaa edustavan jakson (1850-1900) keskilämpötila. Vuosi 2016 on jäänyt kirjoihin toistaiseksi lämpimimpänä, silloin lämpötiloja nosti poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö. Eurooppalaisen Copernicus Climate Change Servicen (C3S) mukaan vuoden 2016 ennätyslämpötilasta jäätiin vaivaiset 0,04 astetta.
Vuoden 2019 lämpimimmät alueet erottuvat selvimmin pohjoisella napa-alueella, erityisesti Alaskassa ja Siperiassa. Punaisena loistavat myös Eurooppa, Afrikan mantereen eteläosa sekä metsäpaloista kärsivä Australia. Normaalia viileämpää on ollut ainostaan osassa Kanadaa.
Ehkä pysäyttävin tilastotieto on, että mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta on havaittu viimeisen viiden vuoden aikana, 2015-2019. Näiden viiden vuoden aikana lämpötila on ollut koko ajan yli asteen verran esiteollista aikaa korkeampi.
Euroopassa vuosi 2019 oli kaikkien aikojen lämpimin, aavistuksen lämpimämpi kuin tähän asti lämpimimmät 2014, 2015 ja 2018. Jokainen vuodenaika oli tavanomaista lämpimämpi, poikkeuksellisinta oli kesällä sekä syksyllä.
Tarkasteltaessa vuoden 2019 joulukuuta lämpötila oli globaalisti samalla ennätystasolla kuin vuoden 2015 joulukuu. Keskilämpötila oli 0,7 astetta lämpimämpi kuin ilmastollisen vertailukauden (1981-2010). Euroopassa joulukuu oli ennätyslämmin, 3,2 astetta yli tavanomaisen.
Joulukuun lämpöä riitti myös Suomeen, esimerkkinä Helsinki-Vantaa. Siellä joulukuun 2019 keskilämpötila oli 1,4 astetta, lähes viisi astetta tavanomaista korkeampi lukema. Viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta joulukuu 2019 oli Helsinki-Vantaalla neljänneksi lämpimin, vuosien 2006, 2011 ja 2015 ollessa vieläkin lämpimämpiä. Tavanomaista kylmempiä joulukuita mahtuu viimeiseen 20 vuoteen ainoastaan 6 kappaletta.
Suomessa taas 2019 ei ollut mitenkään erikoinen Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan. Sodankylässä taisi olla noin 41. lämpimin vuosi vuodesta 1909. Etelässä ranking oli korkeammalla, mutta tuskinpa edes top20 listalle koko maan osalta päästiin vuodesta 1909 alkaen.
Yllä olevassa kartassa taas Suomi edustaa kutakuinkin keskiarvoa vertailujaksoon nähden. Näin ollen globaalistikaan ei kyllä ole 2. lämpimin vuosi esiteollisesta ajasta lähtien. Noiden globaalien aikasarjojen luotettavuus varsinkin alkupäästä on mitä sattuu. Ja myös loppupäästä. Seuraavassa Sodankylästä joitakin 2000 -luvun kylmempiä vuosia, ensin keskilämpötila GISS asemadatasta (GISTEMP) ja sitten suluissa todellinen arvo Ilmatieteenlaitokselta.
2008: 0.54 (0.4)
2009: 1.05 (0.3)
2010: -0.80 (-1.2)
2012: 0.27 (-0.6)
2017: 0.49 (0.1)
2019: 0.98 (-0.1)
Lämpimämpien vuosien osalta ei tapahdu ihan vastaavaa, mutta systemaattisesti kylmät vuodet eivät kelpaa NASA:lle vaan ne pitää säätää. Mikäli muutkin mainitut aikasarjat kuin GISTEMP käyttää NASAn dataa, niin samat vääristymät on sielläkin. Ja tuskin tämä venkoilu pelkästään Suomea koskee…
Miksi vertailukohdan aloituksesta käytetään nimitystä ”esiteollinen aika”? Eikö Pikkujääkausi olisi paremmin sopiva nimitys kun puhumme ilmastosta? Osaatko Kristian valaista asiaa?
Hyvä kysymys! Esiteollinen aika on määritelty näin WMO:n ja C3S:n uutisissa joita käytin lähdeaineistona. Koska kyseisellä termillä viitataan varsin erilaisiin ajanjaksoihin, tässä kohtaa termiä tarkennettiin mainitsemalla vuodet 1850-1900. Olettaisin että vertailukausi 1850-1900 on valittu siksi että siltä ajanjaksolta alkaa olla käytettävissä hyvää havaintoaineistoa, ja tuo jakso kuvaa aikaa juuri ennen kuin ihminen alkoi laajassa mittakaavassa tupruttella hiilidioksia ilmakehään.
Käsite ”esiteollinen aika” on otettu käyttöön lähinnä siksi, että 1800 -luvun alkupuoli oli pohjoisella pallonpuoliskolla (luonnollisista syistä) kylmää aikaa. Kun viitataan tuohon, niin syntyy mielikuva että ihminen olisi alkanut lämmittää ilmastoa jo 1800 -luvun puolivälissä kun lämpötiloilla alkoi noususpurtti (luonnollisista syistä).
Kuitenkin, ihmisen toiminta on edes teoriassa voinut alkaa lämmittää ilmastoa vasta 1900 -luvun puolivälistä alkaen kun hiilidioksidipitoisuus lähti selvään nousuun.
Ilmastotieteellä on siis tämä agenda, ihmisen aiheuttama muutos. Ilmastotiede ei siis pyri objektiivisesti löytämään muita syitä muutokselle vuosisatojen aikaskaalalla, vaan päinvastoin. Asiat siis pyritään kääntämään siihen valoon, joka tätä agendaa tukee. Tämä siis koskee myös näitä globaaleja aikasarjoja, joita kutsutaan ”mittauksiksi”. Ne eivät kuitenkaan ole suoranaisia mittauksia, vaan datasettejä jotka on rakennettu vastaamaan ilmastomallien laskelmia. Sodankylän esimerkki osoittaa tämän mainiosti.
Ilmasto ei lämpene. Ei ainakaan Suomessa ja jos lämpenee, niin ei ole ihmiskunnan syytä. Sodankylä näyttää totuuden. Viis muusta maailmasta. Ilmastovouhotus on Rothschildien ja Britannian kuningasperheen salaliiton aikaansaannos.
Tämä, kuten moni muukin luonnontieteisiin liittyvä asia on vähän sellainen kokonaisuus, jossa pitää toisinaan osata katsoa metsää puilta ja toisinaan puita metsältä. Se miten kokonaisuuden käsittäminen kullakin sujuu, vaihtelee paljon. En tiedä auttaako tuokaan, että heittää leikiksi väärinkäsityksien edessä, mutta senkin olen huomannut että yksinkertaisimpiakin käsitteitä saa toistaa ad infinitum, eikä ne silti joillekin vain aukea.
No mitenkä KooPee käsittää tämän GISTEMP vääristelyn? Pitääkö tässä nähdä metsä puilta vai päinvastoin?