Tammikuun alku on ollut Helsingissä yhtä lämmin kuin keskimäärin Milanossa tai Amsterdamissa

Julkaistu

Tammikuun ensimmäinen puolisko on ollut usealla havaintoasemalla ennätyslämmin. Helsinki-Kaisaniemen keskilämpötila oli ajanjaksolla 1.-14.1. peräti 2,8 astetta ja tänään keskiviikkona kolkutellaan useita paikkakuntakohtaisia ennätyksiä.

Tammikuussa Helsingissä mitattu Milanolle ja Amsterdamille tyypillisiä lämpötiloja

Tammikuun alkupuolisko rikkoo keskilämpötilaennätyksiä: maan etelä- ja keskiosassa on ollut laajalti 6-9 astetta tavanomaista lämpimämpää, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa poikkeama lämpimämpään suuntaan on paikoin jopa yli 10 astetta.

Keskilämpötila ajanjaksolla 1.1.-14.1.2020 on ollut Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla 2,8 astetta, joka on korkeampi kuin tammikuun tilastollinen keskilämpötila, 2,5 astetta, Milanossa. Kaisaniemen lukema lähentelee myös Amsterdamin tammikuista kuukausikeskiarvoa, joka oli edellisellä ilmastollisella vertailukaudella 3,2 astetta. Helsinki-Kaisaniemessä on nyt yhtä lämmintä kuin keskimäärin huhtikuun alussa.

Helsinki-Vantaalla tammikuun ensimmäisen puoliskon keskilämpötila yltää 1,6 asteeseen ja Turussa 2,0 asteeseen. Näin korkeiden lukemien myötä terminen talvi ei ole vieläkään päässyt alkamaan suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea, ja nyt ollaankin paikoin jo lähes kaksi kuukautta myöhässä normaaliaikataulusta.

Veneilemään tammikuussa? Miksei! Kuva: Matti Hietala, Vaasa

Tänään kolkutellaan paikkakuntakohtaisia ennätyksiä

On mahdollista, että kuluvan päivän aikana maan etelä- ja länsiosassa rikotaan tammikuun paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Aamupäivän aikana lämpötila kohosi jo saaristossa Märketissä 9,1 asteeseen ja mantereen puolella korkein lukema on Kemiönsaaressa mitattu 8,8 astetta.

Todennäköisesti korkeimmat lukemat mitataan hieman myöhemmin iltapäivän aikana, jolloin lämpömittareihin saattaa paikoin kilahtaa 9-10 asteen lukemia. En pitäisi 10 asteen ylitystäkään mahdottomana. Näin ollen keskiviikon aikana saattaa syntyä useitakin paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä.

Edellisestä tammikuisesta 10 asteen ylityksestä onkin kulunut liki 30 vuotta, ja näin kävi viimeksi 28.1.1992 Jomalassa, jossa mitattiin 10,2 astetta. Mantereen puolella 10 astetta on ylittynyt mittaushistorian aikana tammikuussa vain kerran ja näin kävi Siikajoen Ruukin mittausasemalla 11.1.1971, jossa kuitattiin 10,3 astetta. Kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys on 10,9 astetta ja se mitattiin Jomalassa 6.1.1973.

Seuraamme Forecalla tilanteen kehittymistä ja päivitämme päivän mittaan tietoja.

18 vastausta artikkeliin “Tammikuun alku on ollut Helsingissä yhtä lämmin kuin keskimäärin Milanossa tai Amsterdamissa”

  1. Edesmennyt esi-isäni on helmikuussa 1925 kirjoittanut Porvoon saaristossa olevan ranta-aittamme seinään seuraavasti ” Idag seglade vi till H:fors”. Tarkempaa päivämäärää en muista, mutta leutoa on ollut jo 95 vuotta sitten. T Olle

    1. Näkyy muuten juuri FMI:n tilastoissa. Helsingin lämpimimmät tammikuut olleet järjestyksessä 1930, 1925, 1989 ja 2008.

      www.fmi.fi/tammikuu

    2. Tammikuun 1925 keskilämpötila oli Helsingissä +1,1 astetta. Tänä vuonna tuo lukema tullaan ylittämään selvästi. Pointtisi?

  2. Tammikuu 1971 oli kaksijakoinen sään suhteen. Tuona talvena kävi kolmet lumet. Ensimmäinen lumipeite tuli lokakuun lopulla 1970 etelärannikkoa lukuunottamatta. Lunta tuli noin 50 senttiä. Marraskuun puolenvälin tienoilla lumipeite alkoi aleta voimakkaiden suojasäiden takia. Joulukuun 19ntenä sää jälleen kylmeni ja alkoi tulla lähes lumettomaan maahan Etelä-Savossa. Loppiaisena oli -30 astetta ja lunta maassa yli 50senttiä. Newfounlandin suunnalta saapui lauhaa ilmaa Pohjois-Atlantin ylitse ja loppiaisen jälkeen alkoi voimakas lauhtuminen. Lumisateet muuttui vedeksi ja tätä jatkui noin 3 viikkoa helmikuun vaihteeseen saakka. Lumet alenivat jälleen iljannekeliksi. Helmikuun vaihteessa sää kylmeni ja lopputalvi oli lähes keskiarvoa vastaava mutta lunta tuli jälleen lähes metri.

    1973 talvi oli leuto lämpimän kesän jälkeen. Ensimmäinen lumisade Mikkelissä oli syyskuun 22 1972 mutta lumi ei jäänyt maahan. Ensimmäinen lumipeite tuli lokakuun lopulla mutta lämpimän marras- ja joulukuun aikana lumipeite suli kokonaan. Itsenäisyyspäivänä 1972 Keski-Suomessa esiintyi voimakkaita ukkosia mm. Jyväskylässä ja Kuopiossa aikaansaaden myös vahinkoja. Salamat sytyttivät joitakin tulipaloja ja Kuopiossa oli rankkasade, joka aiheutti tulvimista. Joulu oli täysin lumeton ja pysyvä lumi saatiin loppiaisen jälkeen 1973. Tuolloin Loppiaista vietettiin ensimmäistä kertaa lauantaina ja seuraavan 20 vuoden ajan. Loppiaisviikolla näkyi täällä voimakkaat revontulet ja samana yönä myöhemmin aamuyöllä salamoi ja jyrisi Mikkelissä.

  3. Huimia lukemia! Tässä on periaatteessa mahdollista, että aiempi lämpöennätys tammikuun osalta menee reippaasti rikki. Nyt Helsingin lämpöennätys on vuodelta 1930 +1,6 astetta. Tulee mieleen pari tapausta, jolloin kuukausiennätys on rikottu peräti asteella: joulukuussa 2006 ja maaliskuussa 2007. Ja muistaakseni heinäkuu 2010 meni myös ihan omiin sfääreihinsä eli reilusti yli 20 asteen keskilämpötilaan.

    1. Yksi kuriositeetti vielä: tammikuun alku on ollut Helsingissä melkein prikulleen yhtä lämmin kuin koko marras- ja joulukuu! Sen sijaan Oulussa leudompaa kuin 100 vuoteen ja kolme astetta lämpimämpää kuin viime marraskuussa! (Marraskuun keskilämpötila 2019: -2,9, nyt +0,4)

    2. Tammikuun viimeinen viikko on kylmempi joten saa nähdä. Mutta tuossahan se lämpenemättömyys jälleen näkyy, kun Helsinginkin ennätys on jo 90 vuotta vanha ja rikkominen on kiikun kaakun vaikka tämän parempaa suursäätilaa ei juuri voi tulla. Ilmastomallien mukaan tammikuiden olisi 90 vuodessa pitänyt lämmetä 3-4 astetta. Jos tämä pitäisi paikkansa, niin ennätyksiä pitäisi tulla jatkuvasti varsinkin talvikuukausina.

  4. Parviennusteissa näkyy ensi viikolle pakkasten todennäköisyyden kasvua myös Oulun korkeudelle. (Ei nyt Helsinkiin, se nyt vielä puuttuisi!)

    NAO-indeksi on laskeva. Ehkä tämä on sellaista viimeiseen heinänkorteen takertumista 😃. Muutosta ehkä tulossa.

  5. Harvinainen on ollut todellakin tämä tammikuu, mutta kuten tuossa edelliset kommentoijat ovat maininneet, on niitä leutoja tammikuita ollut ennenkin. Tuossa katsoin Ilmatieteen laitoksen tilastoista, että esimerkiksi täällä keskiosissa maata oli vuonna 1989 lämmin tammikuu, kun mm. Jyväskylässä keskilämpötila oli -2.0 astetta. Myös Helsingissä oli tuona kyseisenä tammikuuna hyvin lauhaa.

    Lauha sää näyttää vielä jatkuvan, mutta niin Forecan kuin Ilmatieteen laitoksen ennusteet (ainakin nyt) näyttävät, että ensi viikon puolivälissä sää kylmenisi. Tämä on vasta viikon päästä ja ennusteet ehtivät siihen mennessä muuttua.

  6. Etelä-Savossa Mikkelin lentokentällä mitattu +7,1 astetta klo 17 ja lämpötila on vielä nousemassa.

  7. Niin kylmää ilmamassaa näyttäisi olevan tulossa, että taivaan seljetessä ja tuulen tyyntyessä voidaan Lapissa puhkaista -40 astetta kuun vaihteessa. Ja eiköhän tuo kylmä valu eteläiseen Suomeen asti.

    1. Luultavasti ei puhkaista kuun vaihteessa -40 astetta Lapissa. Jätä vaan säiden ennustaminen ammattilaisille.

      1. Joo, ei näy mitään merkkejä tuollaisesta. Saisi liittää linkkejä mukaan, ellei sitten erikseen vedä hatusta ennusteita.

      2. Tarkoitatko kenties tuota kuukausiennustetta joka taas kerran missaa kylmenemisen?

  8. Säät vaihtelee, mutta ilmasto on radikaalisti lämpenemässä ihmisen toiminnasta johtuen. Tilastot vuosilämpötiloista osoittavat sen vääjäämättömästi. Denialisti-hörhöjä täälläkin.

  9. Tästä lauhasta ”talvisäästä” on median taholta kiinnostuttu vasta tammikuussa. Näin käy kun lähes koko valtamedia on keskittynyt Helsinkiin. Ja itsekin jo kahdeksan vuotta Helsingissä asuneena en odottanutkaan pysyvää lunta marras- ja joulukuulle. Itse olen seuraillut talven etenemistä muualla Suomessa jo marraskuun alusta lähtien. Tämä lauha ajanjakso alkoi maan etelä- ja keskiosassa suunnilleen marraskuun puolivälissä ja jatkuu edelleen.

    Tuntuu, että marraskuun puolivälistä lähtien eniten poikkeamaa lämpötiloissa on ollut aivan itäisimmässä Suomessa (Pohjois- ja Etelä-Savo ja erityisesti Pohjois-Karjalassa. Ainakin jos katsoo kuukausikohtaisia keskilämpötiloja marras-, joulu- ja alkaneeneelta tammikuulta niin idässä on kyllä poikettu eniten lämpötiloissa. Jos katsoo keskiarvoja lumensyvyydestä tammikuun osalta niin idässä ollaan 30-40 cm jäljessä ajankohdan keskiarvoja. Eniten poikkeamaa siinäkin suhteessa koko maan osalta. Olisi kiva tietää olenko yhtään oikeilla jäljillä?

    Kaikki lumet ovat sitten sataneet Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen jotka ovat saaneet lunta muun Suomen edestäkin. Näillä alueilla on ollut ihanteelliset talviliikuntamahdollisuudet marraskuun alkupuolelta asti. Hieman harmittaa näin innokkaana hiihdon ja talvilajien harrastajana. Vaihtoehto on sitten Helsingin jo kohta kolme kuukautta kestänyt harmaus, pimeys, likaisuus ja sateen sattuessa kurakelit.

    1. Noinhan se juuri on mennyt. Joulukuu oli hyvin lauha, mutta vielä silloin sateet tulivat esim. vielä Keski-Suomessa enimmäkseen lumena. Tammikuussa on taas ollut niin lämmintä, että kaikki sade on tullut siellä vetenä. Sama on vaivannut jopa Pohjois-Pohjanmaata.

      Tästä näkee, että tilanne on hyvin poikkeuksellinen, jopa lämpenevässä ilmastossamme. Täältä voi jokainen käydä katsomassa tammikuun lukemia:

      https://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

      Kuten näkee, Oulun suunnalla Siikajoella pitkän ajan keskilämpötila tammikuulle on melkein -10. Tässä kuussa se on toistaiseksi ollut lähellä nollaa eli noin 10 astetta keskimääräistä lämpimämpää! Käsittämätön lukema! Jos näin suuret poikkeamat olisivat mahdollisia kesällä, eli keskilämpötila oli +26-28 astetta, puhuttaisiin jostain Kyproksen seudun kesästä!

      Vuosien välisistä heilahteluista oiva esimerkki on se, että vuonna 2016 tammikuun keskilämpötila Helsinki-Vantaalla oli -8,8 – nyt se oli +2,8 tammikuun kahden ensimmäisen viikon osalta. Eroa siis 11,6 astetta! Viime tammikuuhun verrattunakin eroa on 7,4 astetta (-4,6 vrt. +2,8). Tämä kertoo hyvin, miten poikkeuksellista kuukautta elämme!

      1. Valitettavasti on todettava, että mikään lämpö ei ole Uudessa Ilmastossa ”poikkeuksellista”. Matalapainevyöry on dominoinut muutamaa vuotta lukuunottamatta jokaista talvea koko 2000-luvun, ja 2010-luvulla yltynyt entisestään. Vuodesta 2014 lähtien NAO-indeksi ollut pysyvästi positiivinen talvisin. Tällaisen talven tulo, jonka nyt näemme, oli vain ajan kysymys.

        Kaksi aiempaa samantyyppistä talvea on jo koettu 2007-08 ja 2014-15. Noinakaan talvina ei talvinen säätyyppi saanut otetta missään vaiheessa muutamaa päivää pidemmäksi aikaa. Nyt on taas uusi aallonharja käsillä, ja lämpöennätykset tullaan rikkomaan tammikuun ja koko talven osalta.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.