Loppuviikosta Suomessa puhaltaa lämmin föhntuuli ja lämpötila kohoaa lähes koko maassa nollan yläpuolelle, paikoin jopa +5…+7 asteeseen!
Keväisen lämmintä ja kovia puuskatuulia
Tag: föhn
Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla
Tätä tekstiä kirjoittaessani helmikuinen vesisade ropisee ikkunaa vasten syöden tehokkaasti Helsingin hankia. Lumi on huvennut silmissä ja kadut paljastuneet sohjon alta, vaikka valtavat lumivallit vielä tukkivatkin teitä siellä täällä. Sadetta on piisannut, mutta muutos kärkkyy jo kulman takana. Luulen, että monien mielestä toivottu sellainen.
Käännekohta tiistaina
Lähipäivät menevät vielä totuttuun tapaan pilviverhon alla sateessa. Etelässä hanki on kahdessa vuorokaudessa huvennut paikoin yli 10 sentillä (Helsinki-Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaalla -13 cm, Turussa -9 cm ja Ahvenanmaan Jomalassa -19 cm) ja maanantaihin mennessä lunta ehtii sulaa lisää. Sitä vastoin pohjoiseen ja itään uutta lunta kertyy aina tiistaiyöhön saakka.
Tämän jälkeen läntisen Euroopan ylle on muodostumassa korkeapaineen alue, joka kääntää Suomenkin sään päälaelleen. Matalapaineille ja pitkään kestäneille sateille voidaan heittää hyvästit: tilalle tulee poutaisempia ja aurinkoisempia päiviä. Tiistaina ja viikon puolivälissä moni voikin jo havahtua siihen, kuinka paljon tehoa aurinko on saanut sitten tammikuun: pikkupakkasellakin lumi alkaa sulaa jo teiltä ja sulamisvesi tippuu räystäillä. Ilmassa on ensi viikolla jo kevättalven makua.
Lue lisää → ”Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla”Föhntuuli – luonnon oma hiustenkuivaaja
Aurinko paistaa ja lämpötila liehuu keväisissä 5-10 asteen lukemissa, kun pitäisi olla vielä kylmin talvi. Syypäänä tähän on Föhntuuli, josta hiustenkuivaajaa tarkoittava nimitys föönikin saanut alkunsa.
Föhntuuli käyttäytyy siis hieman samoin tavoin kuin hiustenkuivaaja. Kylmä ilma menee sisään, ja lämmin tulee ulos. Luonnossa hiustenkuivaajan tilalla on vain vuori.
Avataanpa hieman. Tuulen pitää puhaltaa melko suoraviivaisesti vuoriston yli, jolloin ilma jäähtyy sekä ilmassa oleva kosteus tiivistyy ilman kohotessa ylöspäin vuoren rinnettä pitkin ja sataa pois (orografia). Vuoren toisella puolella ilma laskeutuu ja samalla kuivuu sekä lämpenee. Ilma voi olla jopa kymmeniä asteita lämpimämpää kuin se oli vuoren toisella puolella samalla korkeudella meren pinnasta.
Miksi näin sitten tapahtuu?
Juju piilee vesihöyryssä, joka sitoo energiaa eli lämpöä. Kun ilmassa oleva kosteus tiivistyy vesipisaroiksi ja sateeksi niin samalla ilmaan vapautuu lämpöä. Kun ilma kohoaa ylöspäin se jäähtyy paineen laskiessa (paine laskee ilmakehässä ylöspäin mentäessä), tiivistyminen kuitenkin siis vapauttaa ilmaan samalla lämpöä, joka hidastaa lämpötilan laskua (kostea ilma jäähtyy noin 5 astetta kilometriä kohden). Kostea ilma jäähtyy siis hitaammin kuin kuiva ilma.
Ilmasta poistuu kosteus sateen mukana ennen vuoren ylitystä. Kuiva ilma alkaa laskeutua ylityksen jälkeen ja lämpenee samalla paineen kasvaessa. Kuiva ilma lämpenee jopa kaksi kertaa nopeammin kuin jos se olisi edelleen kostea (noin 10 astetta kilometriä kohden).
Näin Föhn-ilmiö tuo siis vuoren toiselle puolelle huomattavasti lämpöisempää ja selkeämpää ilmaa, kuin mitä se oli vuoren toisella puolella.
Kuva: MTV
Tuulia ja hiustenkuivaajia
Edellisessä blogipostauksessani kirjoitin myrskyjen nimistä. Viime viikolla amerikkalainen sääpalveluyritys The Weather Channel julkaisi epävirallisen nimilistan tulevan talven myrskyille Yhdysvalloissa. Virallisia talvimyrskynimilistoja valtiollinen USA:n sääpalvelu ei vielä tee. Weather Channelin listalle on päässyt myös suomalainen nimi, Kari. Kari-nimi juontaa juurensa kreikankielistä nimestä Makarios, joka tarkoittaa onnelllista tai siunattua. Sitä ei ole kerrottu, miten Kari on päässyt jenkkisääfirman talvimyrskylistalle.
Olen joka tapauksessa viime aikoina tutkiskellut erilaisten tuuli-ilmiöiden nimeämistä. Pimenevät illat vievät meidät usein kirjallisuuden tai elokuvien pariin. Niissä kuvataan eksoottisen kuuloisia tuulia, jotka yleensä tekevät ihmiset hulluiksi. Tästä hyvänä esimerkkinä Mistral-tuuli Ranskan Provencessa tai Sirocco Pohjois-Afrikassa.
Mistralista sanotaan, että se tekee ihmiset ärtyisiksi ja ahdistuneiksi. Kova ja kuiva tuuli puhaltaa pohjoisesta tai luoteesta pitkin Rhônen laaksoa Välimerelle asti. Yleisimmin tuuli puhaltaa keväisin ja syksyisin. Mistral-tuulen takia Provence on muuta Ranskaa aurinkoisempi.
Nimensä Mistral-tuuli on saanut provencelaisesta kielestä tai murteesta (Occitanin kielestä) mistrau, jota tarkoittaa suomeksi suunnilleen mestarillinen. Provencesta oli myös kotoisin runoilija Frédéric Mistral (1830–1914), joka sai kirjallisuuden Nobel–palkinnon 1904. Onko tuulen nimi tullut runoilijasta vai ottiko runoilija tuulen nimen? Vai onko kaikki vain sattumaa?
Entäpä Sirocco? Monet ovat varmaan katsoneet tai lukeneet seikkailutarinoita Pohjois-Afrikasta, jossa kuiva ja kuuma tuuli nostaa hiekkamyrskyjä, ja kamelikaravaanit eksyvät. Sirocco-tuulen voimakkuus saattaa olla hurrikaanien luokkaa.
Sirocco-nimen (italiaksi scirocco) saattaa tulla arabialaisesta sanasta sharqi, itäinen tuuli. Sirocco tuulee yleensä keväisin ja syksyisin, jolloin kuuma tuuli nostaa kuivaa aavikkoilmaan Saharasta Pohjois-Afrikan ja Välimeren ylle. Pöly ja kuumuus aiheuttavat usein terveydellisiä ongelmia. Myös rakennukset ja elektroniset laitteet saattavat kärsiä tuulesta.
Sirocco-tuuli vaikuttaa hiukan eri tavoin eri paikoissa. Tuulen nimityskin vaihtelee. Afrikan mantereen puolella tuuli tuo kuivaa ja pölyistä ilmamassaa, jopa hiekkamyrskyjä. Välimerellä tuuli kerää kosteutta ja tuo eteläiseen Eurooppaan hiekan ja pölyn lisäksi runsaita sateita.
Ainakin yksi elokuva on nimetty Sirocco-tuulen mukaan. Vuonna 1951 valmistuneen film noirin pääosassa näyttelee iki-ihana Humbrey Bogart.
Meille suomalaisille tutumpi on ehkä Föhn-ilmiö. Föhn on lämmin ja kuiva tuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyä kosteutensa. Föhn on hyvin yleinen Alppien pohjoispuolella. Suomessa Föhn on talven ja etenkin kevään sääilmiö, jossa lämmin ja kuiva tuuli puhaltaa Norjan vuoriston yli. Föhn-tuuli saattaa lämmittää ilmaa etenkin läntisessä Suomessa.
Eteeni ei ole osunut elokuvaa tai romaania, jossa Föhn-tuulella olisi ollut suuri vaikutus tarinaan tai ihmisiin, mutta hiustenlaittoon Föhn-tuulella on välillistä vaikutusta. AEG-yhtiö keksi hiustenkuivaajan vuonna 1900. Vuonna 1908 yhtiö rekisteröi tavaramerkin Fön juuri tämän Föhn-ilmiön mukaan. Lämmin tuuli molemmissa. Vuonna 1941 AEG rekisteröi vielä sanan Foen. Tästä tavaramerkistä on useissa kielissä syntynyt kädessä pidettävän hiustenkuivaajan yleisnimi, Suomessa fööni.
Lisää maailman tuulia ja muita lähteitä:
http://www.weatheronline.co.uk/reports/wind/The-Sirocco.htm
http://ggweather.com/winds.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/F%C3%B6hntuuli
http://www.aeg-ie.com/download/web_aeg_history_e.pdf
Sääkatsaus toiselle hiihtolomaviikolle
Viikonvaihteessa sateista pidetään vähän taukoa ja sää pääsee pakastumaan koko maassa. Aurinkoinen pakkasää hellii ulkoilijoita ainakin sunnuntaina maan länsiosassa ja Lapissa ja maanantaina lähes koko maassa.
Kuitenkin jo tiistaina näkyy lännestä saapuvan seuraava lumisadealue kuluneen viikon kaavaa noudatellen. Ilmeisesti toinenkin sadealue seuraa perästä, mutta ajoituksesta on vaikea sanoa mitään. Ehkä torstaina? Eniten lunta näistä sadealueista näyttäisi kertyvän maan pohjois- ja keskiosaan, kun taas eteläosa pääsee tällä kertaa vähemmällä.
Kannattaa vielä seurata sadealueiden ajoitusta tarkemmin ensi viikon säätiedoista, sillä niiden välissä sää kirkastuu nopeasti. Ennusteissa on mahdollisuus myös Föhn-ilmiöön, jossa lämmin ja kuiva tuuli puhaltaa Norjan vuoriston yli ja lämpötila saattaisi nousta Suomen puolella jopa +5 asteeseen. Sehän kuulostaa jo terassikeliltä.
Viikon puolenvälin jälkeen ennusteet menevätkin niin mössöksi, ettei mitään järkevää voi kertoa. Todennäköisesti melko tyypillinen talvisää jatkuu – tiedossa ei ole siis sen puoleen äkkilauhtumista kuin hirmupakkasiakaan (tämän sanan olen oppinut iltapäivälehdiltä).
Mutta ajatelkaapas, että viikon päästä alkaa maaliskuu! Huominen Matinpäivä on vanhan kansan tiedossa merkinnyt talven selän taittumista ja kevättalven alkua. Voin kuvitella, miltä kuukausia pimeissä, savuisissa pirteissä kykkineistä esivanhemmistamme on mahtanut tuntua: me teimme sen, me selvisimme tästäkin talvesta!