Kesä vaan jatkuu – syyskuu alkaa liki helteisenä

Julkaistu

Elokuu vetelee viimeisiään ja kalenterin mukaan huomenna siirryttäisiin jo syksyyn. Vaan eipä sään osalta: kuun vaihde tuo meille uuden korkeapaineen ja annoksen jopa helteistä ilmamassaa. Auringon teho on kuitenkin heikentynyt kesän huippulukemista jo sen verran, ettei hellettä voi enää taata, mutta hyvin kesäisiä lämpötiloja kuitenkin.

Epävakaista ja kesäisen lämmintä

Viikonlopun sää on epävakainen. Lauantaina sadekuuroja tulee erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, muuallakin pilvisyys on melko runsasta. Sunnuntaina korkeapaineen alue kurottaa Suomeen ja kuuroherkkä alue kutistuu maan itäosan yllä. Lämpötila kohoaa ylimmillään jo maan etelä- ja keskiosassa 20-23 asteeseen, pohjoisessakin yli 15.

Alkuviikon lämpötilat näyttäisivät olevan jopa 5-8 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammat. Normaalisti syyskuun alkupuolella päivän ylin lämpötila on etelässä n. 17, maan keskivaiheilla 15…16 ja Lapissa 12…14 astetta. Alkuviikolla aurinkoisimmilla alueilla voidaan etelässä yltää lähelle hellerajaa eli 25 astetta, mutta runsas pilvisyys ja sadekuurot voivat torpata lämpimimmät lukemat. Ikävä kyllä syyskuun puolella edes korkeapainetilanteessa ei voi enää mennä takaamaan aurinkoa ja lämpöä, sillä yön aikana syntyvät sumupilvet saattavat velloa taivaalla aamun yli iltapäivään. Joka tapauksessa alkuviikon lämpöolot vastaavat ennemminkin normaalia heinäkuista kuin syyskuista päivää. Onko syyskuu tulevaisuuden uusi kesäkuukausi?

Ennustettu lämpötilapoikkeama Euroopan yllä maanantaina 3.9.2018. / GFS; Pivotal Weather

Helleraja ja -ennätys voi ylittyä vielä

Kaikkien aikojen myöhäisin hellepäivä on mitattu 17. syyskuuta vuonna 1947 Tampereella. Pisin syyskuinen helleputki koettiin puolestaan Raumalla vuonna 1968, jolloin hellettä oli syyskuun alussa viitenä päivänä putkeen ja ylin lukema kohosi 28,8 asteeseen, joka toimii samalla myös Suomen syyskuun lämpöennätyksenä.

Ensi viikolla Suomen lähettyvillä pyörii jopa helteistä ilmamassaa, joka voi aika ajoin yltää eteläiseenkin Suomeen. Ylin lämpötila voi siis jossain vaiheessa viikkoa kivuta yli 25 asteen. Tähän mennessä hellepäiviä on tänä kesänä kertynyt huimat 63 kappaletta, ja kaikkien aikojen helle-ennätystitteliä pitää vuoden 2002 kesä 65 hellepäivällä. Kolme hellepäivää tulevalle syyskuulle ei tässä sääasetelmassa näytä mahdottomalta yhtälöltä, joten tarkkaillaan tilanteen kehittymistä.

Vielä ehtii nauttimaan loppukesän lämmöstä! Kuva: Markus Mäntykannas, Hanko

Tarkista paikkakuntaiset 1-15 vuorokauden ennusteet sivulta www.foreca.fi

 

 

Joko se syksy tuli?

Julkaistu

Elämme muutosten aikaa. Leveysasteillamme kesä ja lämmin auringonpaiste valahtavat päivä päivältä etelämmäs ja syksy tekee vääjäämättä tuloaan. Elokuisen, helteisen sulkukorkeapaineen jälkeen muutos syyssateiseen säätyyppiin on tuntunut suurelta askeleelta. Osassa maata vuorokauden keskilämpötila on puolittunut vain muutamassa viikossa. Kalenterin perusteella syksy on jo alkanut, mutta meteorologisessa mielessä termistä syksyä ei ole julistettu alkaneeksi vielä missään päin maata.

Kuva 1: Termisen syksyn keskimäärinen alkamisajankohta (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)
Kuva 1: Termisen syksyn keskimäärinen alkamisajankohta (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Termisen syksyn alkaminen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Keskimäärin meteorologinen syksy on tähän päivään mennessä alkanut jo Lapissa ja vähitellen myös Oulun korkeudella. Keskisessä Suomessa syksy alkaa syyskuun puolivälissä, etelärannikolla vasta syyskuun viimeisellä viikolla. Lounaistuulisina ja lämpöisinä syksyinä terminen kesä saattaa etelärannikolla venähtää jopa lokakuun puolivälille saakka. Näin kävi viimeksi pari vuotta sitten. Ruotsissa viime vuonna terminen kesä jatkui paikoin jopa marraskuulle saakka.

Syksyn alkamisessa on kuitenkin paljon vuosien välistä vaihtelua: aikaisimmillaan se on etelärannikollakin alkanut jo näinä päivinä, myöhäisimmillään Helsinki-Kaisaniemessä vasta 16. lokakuuta. Rovaniemen korkeudella saakka syksy on aikaisimmillaan alkanut jo elokuun toisella viikolla. Viimeisen, reilun 50 vuoden aikana, termisen syksyn alkaminen on pienehkön otannan perusteella ainakin maan eteläosassa myöhäistynyt muutamalla päivällä, sisämaassa muutos on ollut pienempi.

Kuva 2: Myöhäisimmät ja aikaisimmat termisen syksyn alkamisajankohdat Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä v. 1959 lähtien (kuva: MTV/Markus Mäntykannas; tilastot: Ilmatieteen laitos)
Kuva 2: Myöhäisimmät ja aikaisimmat termisen syksyn alkamisajankohdat Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä v. 1959 lähtien (kuva: MTV/Markus Mäntykannas; tilastot: Ilmatieteen laitos)

 

Syksyn merkkejä ilmassa

Syksyn lähestymisen voi aistia monistakin asioista. Myöhäisillat ja yöt ovat jo tasapuolisen pimeitä koko maassa, ja kesän räväkät sade- ja ukkoskuurot ovat muuttumassa vähitellen jatkuvimmiksi sateiksi. Vuorokauden keskilämpötila laskee nyt kautta maan noin 0,2 astetta vuorokaudessa eli koko syyskuun aikana noin kuudella asteella. Syyskuu on erityisesti sisämaassa vuoden sumuisin kuukausi, eivätkä sumut enää elokuiseen tapaan välttämättä hälvene, vaan saattavat jäädä roikkumaan koko päiväksi matalana sumupilvenä. Lapissa ruska on pian täydessä vauhdissaan ja ensilumen alkamistakin odotellaan.

Viikonloppuna syksy kolkuttelee todenteolla ovelle maan pohjoisosassa, jossa päivälämpötilat jäävät pilvisessä ja ajoittain sateisessa säässä paikoin alle 10 asteeseen. Alkuviikolla viilenee entisestään. Maan etelä- ja keskiosassa puolestaan sateet ovat enemmänkin kuurotyyppisiä, mutta kuurojen liittoutuessa jonoiksi, saattaa jollain paikkakunnalla vettä tulla pidemmänkin aikaa. Lauantaina etelässä ja lännessä ukkostaa pitkästä aikaa laajemmallakin alueella, sunnuntain ukkoset ovat vähäisempiä.

 

Vesipatsaat (vedenpäälliset trombit) mahdollisia lähipäivinä

Veneilijöiden ja meren rannalla asuvien kannattaa lähipäivinä tarkkailla mielenkiintoista loppukesäistä ja alkusyksyistä ilmiöitä, vesipatsaita. Viikonloppuna ja -vaihteessa olosuhteet vesipatsaille ovat otolliset, kun matalapaineen keskus parkkeeraa Suomen lounais- ja eteläpuolelle ja merialueet ovat ilmaa lämpöisempiä. Pilviraja (lifted condensation level = nostotiivistymiskorkeus) sijaitsee lähipäivinä melko matalalla, joten vesipatsaat ovat mahdollisia varsinkin siellä, missä lämpötilaero vedenpinnan, mantereen tai ilman välillä on vähintään pari astetta. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tavallisesti F0-F1 -luokan tornadoja (trombeja).

Kuva 3: Vesipatsas kehittyy veden ylle, yleensä lähelle maa-aluetta tai sinne, missä ilman ja veden tai mantereen ja veden välinen lämpötilaero on vähintään muutamia asteita. Kiitos kuvasta Olivia Koskimäki, instagram: @oliviabibby)
Kuva 3: Vesipatsas kehittyy veden ylle, yleensä lähelle maa-aluetta tai sinne, missä ilman ja veden tai mantereen ja veden välinen lämpötilaero on vähintään muutamia asteita. Kiitos kuvasta, Olivia Koskimäki, Instagram: @oliviabibby)

 

Kuva 4: Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)
Kuva 4: Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, Instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)

Ensi viikolla ehkä vielä maistiaisia kesästä

Viilein jakso näyttäsi ajoittuvan alkuviikkoon, jolloin etelässäkin saadaan esimakua viileästä, syksyisestä koillisvirtauksesta. Kesäiset säät eivät välttämättä vielä ole kokonaan paketissa, nimittäin ensi viikon puolivälissä on mahdollista, että saamme elokuiseen tapaan lämpimän ja kesäisen korkeapaineen päällemme – ainakin muutamaksi päiväksi. Tällöin lämpötila voi vielä päiväsaikaan kohota 20 asteeseen, mikäli aamun sumut hälvenevät, mutta yöt ovat rannikkoja lukuun ottamatta kylmiä.

Kesäiset lukemat ovat vielä mahdollisia koko syyskuun ajan: esimerkiksi vuonna 2011 Porvoossa mitattiin syyskuun viimeisenä päivänä poikkeuksellisen korkea 22,3 asteen lukema. Mikäli vastaava lämpötila olisi mitattu päivää myöhemmin, olisi siitä kirkkaasti tullut Suomen kaikkien aikojen lokakuun lämpöennätys. Ajoituskysymyksiä.

Vieläkö kesäiset säät saisivat palata ennen syksyn lopullista erävoittoa?

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Markus Twitterissä: @markusmanty

Kaikkien aikojen sateisin syyskuu

Julkaistu
Kuva: Patu Manninen

Syyskuu ei ainoastaan tunnu tavallista sateisemmalta, vaan se myös on sitä.  Ilmatieteenlaitoksen mukaan vertailukaudella 1971-2000 syyskuun sademäärät ovat olleet etelässä vajaat 70 mm, pohjoisessa 40-50 mm. Tänä vuonna keskiarvot ovat ylittyneet paikka paikoin rajusti jo nyt. Ja syyskuuta on vielä viikko jäljellä!

Eniten on satanut Helsingin Kumpulassa, 147 mm. Se on tuplat pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Helsingissä syyskuusta voi tulla jopa kaikkien aikojen sateisin. Vuonna 1994 syyskuussa Helsinki-Vantaalla mitattiin 148 mm ja vuonna 1918 Kaisaniemessä 159 mm sadetta. Torstai-iltana voimakas sadealue kulkee Helsingin yli itään ja viikonloppuna sataa vielä vähän lisää.  Voisi kuvitella, että loppuviikon sateista kertyy uuteen ennätykseen vaadittavat reilut 10 mm. Lukeekohan maanantain lööpeissä ”Ennätyssateinen syksy!”?

Torstaina sataa muuallakin Suomessa kuin vain Helsingissä. Luvassa on ihan kunnon myräkkä. Suomen länsipuolelle voimistuu matalapaine, johon liittyy runsaita sateita ja kovaa tuulta.  Sateet alkavat Länsi-Suomessa jo keskiviikkoiltana. Torstaina kaatosateita on luvassa koko maahan, kun sadealue vaeltaa Suomen yli itään. Jo entisestään runsaisiin syyskuun sadesummin voinee paikoin lisätä ainakin 50 mm.

Mutta pitää muistaa, että sademäärät voivat vaihdella paljonkin aivan pienellä alueella. Vaikka mittauksien mukaan Helsingissa on satanut eniten,  se ei ehkä sittenkään ole Suomen sateisin paikka. Jollakin kohdalla, missä mittauspistettä ei satu olemaan, on voinut sataa vielä enemmän.