Loppuvuoden talvisen sään tarjoaa omegakorkeapaine

Julkaistu

Matalapainevyöry on toistaiseksi tullut päätökseensä. Joulumyrskyn aiheuttanut matalapaine väistyy, tuulet heikkenevät ja tästä alkaakin nyt kestoltaan määrittelemättömän pitkä ja pääasiassa poutainen pakkasjakso koko maassa.

Luoteisvirtauksessa Tapaninpäivänä kulkeutuneet lumikuurot toivat vihdoin vähän valkeutta maisemaan eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin. Ehkä tämä lumipeite riittää täyttämään ensilumimääritelmänkin joillain asemilla, eikä tämä lumi hetkeen sula pois.

Omegakorkeapaine tuo talvisemman loppuvuoden

Edellisestä mainittavan arvoisesta korkeapaineesta Suomen yllä taitaa nyt olla kulunut jo reilu pari kuukautta. Alkuviikon aikana ylemmän ilmakehän suihkuvirtaus on pohjoisen Euroopan alueella muodostamassa kreikkalaisen Ω -kirjaimen muotoisen kentän ja sallii laajemman korkeapaineen alueen muodostumisen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Suursäätilan muutoksesta oli operatiivissa säämalleissa viitteitä jo edellisenä viikonloppuna – nyt sen uskaltaa jo äänenkin sanoa. Muutama epävarmuus toki liittyy vielä korkeapaineen lopulliseen sijaintiin ja kestoon, mutta kaiketi loppuvuodesta on tulossa viime aikoja talvisempi.

Sunnuntaista lähtien lämpötila näyttäisi pysyvän pakkasen puolella suuressa osassa maassa yötä päivää. Terminen talvi päässee alkamaan rytinällä maan etelä- ja keskiosassa yli kuukauden aikataulusta jäljessä. Suurimpana epävarmuutena ennusteissa on kuitenkin korkeapaineen lopullinen sijainti ja laajuus: heti Suomen länsipuolella on nimittäin lauhempaa ilmaa ja matalapaineita. Voikin olla, että lämpötila niiden myötä kohoaa ajoittain lännessä ja etelässä nollan yläpuolelle, mutta toisaalta korkeapaine näyttää melko sinnikkäältä.

Korkeapaineen asettuessa Suomen itä- tai kaakkoispuolelle se pyöräyttää meille annoksen Venäjän mantereista ja kylmää ilmaa. Alkuviikko näyttää vielä sen verran kuivalta, ettei sateita juurikaan ole tiedossa, mutta mahdollisesti myöhemmin ensi viikolla lämpimän merialueen, Suomenlahden, yli kaakosta tai idästä tulevat kylmät ilmavirtaukset voivat laukaista sakeitakin lumikuuroja meren yllä. Mikäli ennuste toteutuu, voi lunta vuodenvaihteen jälkeen tulla tupaan enemmänkin erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin vielä useita, joten laitetaan ennuste seurantaan.

Millä mielin sinä otat vastaan uuden aikakauden alun sään osalta?

Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen syntymisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)
Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen muodostumisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)

 

Joko se syksy tuli?

Julkaistu

Elämme muutosten aikaa. Leveysasteillamme kesä ja lämmin auringonpaiste valahtavat päivä päivältä etelämmäs ja syksy tekee vääjäämättä tuloaan. Elokuisen, helteisen sulkukorkeapaineen jälkeen muutos syyssateiseen säätyyppiin on tuntunut suurelta askeleelta. Osassa maata vuorokauden keskilämpötila on puolittunut vain muutamassa viikossa. Kalenterin perusteella syksy on jo alkanut, mutta meteorologisessa mielessä termistä syksyä ei ole julistettu alkaneeksi vielä missään päin maata.

Kuva 1: Termisen syksyn keskimäärinen alkamisajankohta (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)
Kuva 1: Termisen syksyn keskimäärinen alkamisajankohta (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Termisen syksyn alkaminen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Keskimäärin meteorologinen syksy on tähän päivään mennessä alkanut jo Lapissa ja vähitellen myös Oulun korkeudella. Keskisessä Suomessa syksy alkaa syyskuun puolivälissä, etelärannikolla vasta syyskuun viimeisellä viikolla. Lounaistuulisina ja lämpöisinä syksyinä terminen kesä saattaa etelärannikolla venähtää jopa lokakuun puolivälille saakka. Näin kävi viimeksi pari vuotta sitten. Ruotsissa viime vuonna terminen kesä jatkui paikoin jopa marraskuulle saakka.

Syksyn alkamisessa on kuitenkin paljon vuosien välistä vaihtelua: aikaisimmillaan se on etelärannikollakin alkanut jo näinä päivinä, myöhäisimmillään Helsinki-Kaisaniemessä vasta 16. lokakuuta. Rovaniemen korkeudella saakka syksy on aikaisimmillaan alkanut jo elokuun toisella viikolla. Viimeisen, reilun 50 vuoden aikana, termisen syksyn alkaminen on pienehkön otannan perusteella ainakin maan eteläosassa myöhäistynyt muutamalla päivällä, sisämaassa muutos on ollut pienempi.

Kuva 2: Myöhäisimmät ja aikaisimmat termisen syksyn alkamisajankohdat Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä v. 1959 lähtien (kuva: MTV/Markus Mäntykannas; tilastot: Ilmatieteen laitos)
Kuva 2: Myöhäisimmät ja aikaisimmat termisen syksyn alkamisajankohdat Helsingissä, Jyväskylässä ja Rovaniemellä v. 1959 lähtien (kuva: MTV/Markus Mäntykannas; tilastot: Ilmatieteen laitos)

 

Syksyn merkkejä ilmassa

Syksyn lähestymisen voi aistia monistakin asioista. Myöhäisillat ja yöt ovat jo tasapuolisen pimeitä koko maassa, ja kesän räväkät sade- ja ukkoskuurot ovat muuttumassa vähitellen jatkuvimmiksi sateiksi. Vuorokauden keskilämpötila laskee nyt kautta maan noin 0,2 astetta vuorokaudessa eli koko syyskuun aikana noin kuudella asteella. Syyskuu on erityisesti sisämaassa vuoden sumuisin kuukausi, eivätkä sumut enää elokuiseen tapaan välttämättä hälvene, vaan saattavat jäädä roikkumaan koko päiväksi matalana sumupilvenä. Lapissa ruska on pian täydessä vauhdissaan ja ensilumen alkamistakin odotellaan.

Viikonloppuna syksy kolkuttelee todenteolla ovelle maan pohjoisosassa, jossa päivälämpötilat jäävät pilvisessä ja ajoittain sateisessa säässä paikoin alle 10 asteeseen. Alkuviikolla viilenee entisestään. Maan etelä- ja keskiosassa puolestaan sateet ovat enemmänkin kuurotyyppisiä, mutta kuurojen liittoutuessa jonoiksi, saattaa jollain paikkakunnalla vettä tulla pidemmänkin aikaa. Lauantaina etelässä ja lännessä ukkostaa pitkästä aikaa laajemmallakin alueella, sunnuntain ukkoset ovat vähäisempiä.

 

Vesipatsaat (vedenpäälliset trombit) mahdollisia lähipäivinä

Veneilijöiden ja meren rannalla asuvien kannattaa lähipäivinä tarkkailla mielenkiintoista loppukesäistä ja alkusyksyistä ilmiöitä, vesipatsaita. Viikonloppuna ja -vaihteessa olosuhteet vesipatsaille ovat otolliset, kun matalapaineen keskus parkkeeraa Suomen lounais- ja eteläpuolelle ja merialueet ovat ilmaa lämpöisempiä. Pilviraja (lifted condensation level = nostotiivistymiskorkeus) sijaitsee lähipäivinä melko matalalla, joten vesipatsaat ovat mahdollisia varsinkin siellä, missä lämpötilaero vedenpinnan, mantereen tai ilman välillä on vähintään pari astetta. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tavallisesti F0-F1 -luokan tornadoja (trombeja).

Kuva 3: Vesipatsas kehittyy veden ylle, yleensä lähelle maa-aluetta tai sinne, missä ilman ja veden tai mantereen ja veden välinen lämpötilaero on vähintään muutamia asteita. Kiitos kuvasta Olivia Koskimäki, instagram: @oliviabibby)
Kuva 3: Vesipatsas kehittyy veden ylle, yleensä lähelle maa-aluetta tai sinne, missä ilman ja veden tai mantereen ja veden välinen lämpötilaero on vähintään muutamia asteita. Kiitos kuvasta, Olivia Koskimäki, Instagram: @oliviabibby)

 

Kuva 4: Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)
Kuva 4: Komea vesipatsas saaristossa. Voimakkuudeltaan vesipatsaat vastaavat tyypillisesti F0-F1 -luokan tornadoja. Kiitos kuvasta, Tuomas Pelto, Instagram: @tpelto, web-sivu: tuomaspelto.galleria.fi)

Ensi viikolla ehkä vielä maistiaisia kesästä

Viilein jakso näyttäsi ajoittuvan alkuviikkoon, jolloin etelässäkin saadaan esimakua viileästä, syksyisestä koillisvirtauksesta. Kesäiset säät eivät välttämättä vielä ole kokonaan paketissa, nimittäin ensi viikon puolivälissä on mahdollista, että saamme elokuiseen tapaan lämpimän ja kesäisen korkeapaineen päällemme – ainakin muutamaksi päiväksi. Tällöin lämpötila voi vielä päiväsaikaan kohota 20 asteeseen, mikäli aamun sumut hälvenevät, mutta yöt ovat rannikkoja lukuun ottamatta kylmiä.

Kesäiset lukemat ovat vielä mahdollisia koko syyskuun ajan: esimerkiksi vuonna 2011 Porvoossa mitattiin syyskuun viimeisenä päivänä poikkeuksellisen korkea 22,3 asteen lukema. Mikäli vastaava lämpötila olisi mitattu päivää myöhemmin, olisi siitä kirkkaasti tullut Suomen kaikkien aikojen lokakuun lämpöennätys. Ajoituskysymyksiä.

Vieläkö kesäiset säät saisivat palata ennen syksyn lopullista erävoittoa?

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Markus Twitterissä: @markusmanty