Lämpötilat kuin kesäkuussa – onko terminen kesä alkamassa?

Julkaistu

Tänään tiistaina lämpötila on kohonnut ensimmäistä kertaa kuluneena vuotena yli 20 asteen. Ensimmäisenä 20 asteen raja ylitettiin Ylivieskassa. Huhtikuun 20 asteen lämpötilat eivät ole yleisiä, mutta eivät poikkeuksellisiakaan. Huhtikuun lämpö harvoin jää pysyväksi, mutta voidaanko kuluvan lämpimän viikon myötä puhua jo termisestä kesästä?

Terminen kevät vai kesä?

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät alkoi tänä vuonna etelä- ja lounaisrannikolla 14.3. ja eteni siitä kuukauden kuluessa myös Lappiin, missä terminen kevät on laajalti alkanut 11.-12. huhtikuuta. Termisen kevään määritelmä katsotaan täyttyneeksi, kun lämpösumma kääntyy positiiviseksi ja vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Termisestä kesästä puolestaan puhutaan, kun keskilämpötila ylittää +10 asteen. Tilastoja katsoessa näin on käynyt valtaosassa maata toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla ja Lapissa kesäkuun aikana.

Lue lisää → ”Lämpötilat kuin kesäkuussa – onko terminen kesä alkamassa?”

Kevät pääsee pian kunnolla vauhtiin: Huhtikuusta lämmin ja aurinkoinen

Julkaistu

Seuraamme Forecalla viikoittain ECMWF:n pitkän aikavälin kuukausiennustetta ja tänään perjantaina julkaistu ennuste on hyvin linjassa edellisen kuukausiennusteen kanssa: huhtikuusta näyttää tulevan Pohjois-Euroopassa korkeapainevoittoinen ja lämmin. Tämän viikon kevätlämpö on siis mahdollisesti vasta esimakua siitä, mitä on edessä.

Pitkäkestoinen korkeapaine tuo aurinkoa ja lämpöä

Lue lisää → ”Kevät pääsee pian kunnolla vauhtiin: Huhtikuusta lämmin ja aurinkoinen”

Joulun sää

Julkaistu

Reilun viikon päästä koittaa monen odottama joulu ja hengähdystauko. Foreca seuraa nyt tiiviisti säämallien kehittymistä ja tässä julkaisussa tarkastellaan joulun säätä uusimpien malliajojen perusteella. Päivitämme tilannetta vielä ensi viikolla, joten nyt kannattaa ottaa sekä blogi että foreca.fi -sivusto tiiviiseen seurantaan!

Ensi viikko talvinen – lunta suureen osaan maata

Ensi viikon ennuste näyttää mukavan talviselta koko maassa: lunta on tiedossa joitain senttejä kautta maan, Etelä- ja Länsi-Suomenkin lumettomat alueet näyttäisivät saavan loppuviikkoon mennessä lumipeitteen. Lähinnä aivan kapealla rantakaistaleella etelässä ja lounaassa sulalta mereltä viriävä tuuli saattaa nostaa lämpötilan ajoittain plussan puolelle, mikä voi sulattaa hennon lumipeitteen. Ensi viikon loppupuolella näkyvät sateet näyttävät melko runsailta, joten lunta on parhaimmillaan tiedossa useita senttejä kautta maan. Entä joulun kohtalo?

Tuorein lumitilanne Suomessa. Päivittäin päivittyvää lumikarttaa voit seurata osoitteessa www.foreca.fi/lumensyvyys

Eurooppalainen vs. amerikkalainen – eriävä näkemys joulusäästä Lue lisää → ”Joulun sää”

Joulukuu on vuoden myrskyisin kuukausi

Julkaistu

Joulukuussa elämme vuoden myrskyisintä aikaa. Napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat suuria, ja lämpimän Atlantin yllä tuppaa muodostumaan voimakkaita matalapaineita. Vaikka Suomi tunnetaankin matalapaineiden ”hautauspaikkana”, yltää meillekin keskimäärin 3,7 myrskyä joulukuussa. Myrskyksi lasketaan tilanne, jolloin tuulen 10 minuutin keskiarvo on yli 21 m/s.

Eniten myrskyää marras-tammikuussa

Atlantin myrskyrata on aktiivisimmillaan marras-tammikuussa, jolloin myrskypäiviä on Suomessa keskimäärin 3-4 kuukaudessa. Normaalitilanteessa myrskyt saapuvat meille länsivirtausten mukana ja heikkenevät viimeistään Suomen yllä siirtyessään lämpimältä merialueelta kylmän mantereen ylle. Tarpeeksi suurissa lämpötilaeroissa myrskyt voivat kuitenkin uudelleen voimistua Suomen yllä.

Tilastot kertovat, että myrskypiikki koetaan joulukuussa, jolloin Suomessa myrskyää keskimäärin 3,7 päivänä. Seuraavaksi myrskyisin kuukausi on marraskuu. Vastaavasti vähiten myrskyää kesäkuukausina, jolloin eri leveysasteiden väliset lämpötilaerot pohjoisella pallonpuoliskolla tasoittuvat.

Myrskyjen keskimääräinen lukumäärä Suomessa kuukausittain. Lähde: Ilmatieteen laitos

Seuraa tuuliennusteita Forecan veneilysäästä!

Forecan sivuilta löytyvän veneilysääosion myötä tuuliennusteita voi kätevästi seurata myös mobiiliversiona. Veneilysään alta löytyy niin tuuliennusteita kuin -havaintojakin, näiden lisäksi myös aallonkorkeusennuste. Tuuliennusteiden tulkitsemisen helpottamiseksi kartta-animaatiosta löytyvät riskirajat kovalle tuulelle (yli 14 m/s) ja myrskytuulelle (yli 21 m/s).

Lauantain aikana kovaa tuulta voi puuskissa esiintyä laajalti Suomenlahdella ja paikoin etelärannikollakin.

Ruskamatka napapiirin pohjoispuolelle – tiesitkö Suomen muotoisesta lammesta?

Julkaistu

Näin syyskuun jälkimmäisellä puoliskolla ruska alkaa vähitellen valua pohjoisesta kohti etelää ollen tällä hetkellä hienoimmillaan maan keskiosien pohjoisosassa ja valtaosassa Lappia. Aivan pohjoisimmasta Lapista ruska on kuitenkin jo häviämään päin.

Ruskakausi alkaa elo-syyskuun vaihteessa, etelärannikolla vasta lokakuussa

Ruskakausi starttaa Pohjois-Lapin tunturialueilla jo elo-syyskuun vaihteessa, kun ensimmäiset yöpakkaset puraisevat auringonvalon vähetessä ja saavat lehdet kellastumaan. Valtaosassa maata ruska on hienoimmillaan syyskuun aikana, mutta etelä- ja lounaisrannikolla sekä saaristossa väriloistoa joutuu toisinaan odottelemaan lokakuun puoliväliin saakka. Lämmin Itämeri nimittäin pitää ilman sisämaata lämpimämpänä ja ruskan loitolla.

Kilpisjärven ruskaa ja aamusumua 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

Antoisa ruskamatka pohjoiseen

Viime viikonlopun ruskakuvausreissuni Keski- ja Pohjois-Lappiin oli ajoitukseltaan hyvä, vaikka Kilpisjärvellä olinkin ruskabongauksen kannalta viime tingassa. Saavuin tunturikylään lauantain vastaisena yönä ja sain vielä lauantaina nauttia ruskaloistosta aurinkoisessa säässä, mutta sunnuntaiyön sade ja tuuli tiputtivat miltei kaikki lehdet pois, joten pienestä oli kiinni. Käsivarteen ruskan perässä matkustavia suosittelenkin saapuvan paikalle jo syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Parhaita paloja pohjolan ruskaloistosta voit käydä katsomassa koostelmavideolta Foreca Suomi Youtube -kanavalta, joka kannattaa ottaa seurantaan tulevia sää- ja luontojulkaisuja silmällä pitäen.

Tuoreimmasta videosta löydät klipin mm. Suomen muotoisesta lammesta. Tiesitkö, että tämä lampi on oikeasti olemassa?

Suomen muotoinen lampi nimeltään Neitokainen löytyy Kittilän kunnasta. Kuva: Markus Mäntykannas

Kilpisjärven ruskaa 15.9.2018. Kuva: Markus Mäntykannas

16.9. näyttävin ruska oli jo Kilpisjärveltä ohi tuulisen ja sateisen yön jälkeen. Kuva: Markus Mäntykannas

Ruska käynnistyy etelässäkin ensi viikolla

Viilenevät säät ja ensi viikon kylmät yöt käynnistävät ruskakauden vähitellen myös etelässä. Ruskakausi voi rannikoilla ja saaristossa jatkua pitkälle lokakuun loppuun saakka riippuen tuulista ja yöpakkasista.

 

Loppukesän viileät yöt ja sumut – oletko nähnyt sumukaarta?

Julkaistu

Kesän loppu alkaa vähitellen lähestyä. Elokuun lopussa valoisan ajan pituus on samaa luokkaa kuin huhtikuun loppupuolella ja aurinko paistaa päivä päivältä matalammalta. Auringonsäteilyn väheneminen viilentää säätä etenkin öisin, mutta päivien välillä on suurta vaihtelua. Elokuun loppupuolella yön keskilämpötila on etelässä noin kymmenen astetta, mutta laskee pohjoisimmassa Lapissa jo alle viiteen asteeseen.

Sään jäähtyessä hallan ja yöpakkasten todennäköisyys kasvaa, ja etenkin selkeinä öinä maan lämpösäteily jäähdyttää maanpintaa.

Kuuraisia lehtiä. Kuva: Maarit Siitonen

Yöpakkanen määritellään siten, että lämpötila on nollan alapuolella kahden metrin korkeudella, kun taas hallan aikaan vain maanpinnan läheinen ilma jäähtyy pakkasen puolelle. Sekä yöpakkasen että hallan aikaan maassa voi nähdä kuuraa, joka on viileän ilman vesihöyrystä pinnoille kiteytynyttä jäätä.

Vaikka viileinä öinä lämpötila ei laskisikaan pakkasen puolelle, sumuja voi silti esiintyä. Sumut ovat käytännössä maanpinnan lähellä sijaitsevia pilviä, jotka syntyvät kostean ilman jäähtyessä ja tiivistyessä hyvin pieniksi pisaroiksi.

Sumussa näkyvyys on alle kilometri. Kuva: Matti Hietala

Sumut jaetaan syntytapansa perusteella eri luokkiin, ja kesän lopussa sekä syksyllä maa-alueilla on etenkin säteily- ja haihtumissumuja. Säteilysumussa maanpinta säteilee lämpöä ulospäin, jolloin sekä pinta että sen lähellä oleva kostea ilma jäähtyvät, ja haihtumissumussa lämpimältä ja kostealta pinnalta haihtuu vettä, joka tiivistyy viileässä ilmassa.

Järvestä haihtuu kosteutta, joka tiivistyy pisaroiksi viileässä ilmassa. Kuva: Esa Kuru

Sumuisessa säässä voi myös nähdä erilaisia optisia ilmiöitä. Auringon paistaessa sumuun aurinkoa vastapäätä voi muodostua esimerkiksi sateenkaarta muistuttava sumukaari. Sumussa heijastavien pisaroiden koko on sadepisaroita pienempi ja selkeän, värikkään kaaren sijasta syntyykin pehmeärajainen, kalpean vaalea kaari. Sumuvarjo eli glooria, joka on havaitsijan varjon ympärillä oleva värikäs kehä, on hieman vaikeammin havaittavissa. Todennäköisimmin sen voi nähdä korkealta havaintopaikalta, esimerkiksi lentokoneesta, jolloin sumu jää havaitsijan alapuolelle.

Viileässä ja kosteassa ilmassa on myös varjopuolensa. Yöpakkasten aikaan myös kuuran ja mustan jään todennäköisyys tienpinnoilla kasvaa ja etenkin sillat voivat olla liukkaita.

Sumukaari. Kuva: Anna Latvala