Lämpötilat kuin kesäkuussa – onko terminen kesä alkamassa?

Julkaistu

Tänään tiistaina lämpötila on kohonnut ensimmäistä kertaa kuluneena vuotena yli 20 asteen. Ensimmäisenä 20 asteen raja ylitettiin Ylivieskassa. Huhtikuun 20 asteen lämpötilat eivät ole yleisiä, mutta eivät poikkeuksellisiakaan. Huhtikuun lämpö harvoin jää pysyväksi, mutta voidaanko kuluvan lämpimän viikon myötä puhua jo termisestä kesästä?

Terminen kevät vai kesä?

Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät alkoi tänä vuonna etelä- ja lounaisrannikolla 14.3. ja eteni siitä kuukauden kuluessa myös Lappiin, missä terminen kevät on laajalti alkanut 11.-12. huhtikuuta. Termisen kevään määritelmä katsotaan täyttyneeksi, kun lämpösumma kääntyy positiiviseksi ja vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Termisestä kesästä puolestaan puhutaan, kun keskilämpötila ylittää +10 asteen. Tilastoja katsoessa näin on käynyt valtaosassa maata toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla ja Lapissa kesäkuun aikana.

Voidaanko viime päivien ja tämän viikon lämmön myötä puhua jo termisestä kesästä? Hankalaa, sillä emme vielä tiedä, miten keskilämpötilan käy toukokuun puolella. Vaikka tämä yksittäinen viikko jo täyttäisikin termisen kesän määritelmän osassa maata, kokonaisuus ratkaisee. Termisen kesän alkaminen huhtikuussa ei kuitenkaan ole ennen näkemätöntä, sillä aikaisimmillaan kesä on vuosina 2000 ja 1990 alkanut maan eteläosassa jo huhtikuun 19. päivänä.

Meteorologi Saimaan kevätillassa.

Lähipäivinä huomattavan lämmintä – tulvia Välimerellä

Keski-Euroopassa sijaitseva korkeapaineen keskus sekoittaa pakkaa Euroopan sään osalta: Suomessa on näinä päivinä lämpimämpää kuin monessa Välimeren lomakohteessa. Pääsiäisen aikana Pohjois-Atlantilta Iberian niemimaan ylle irtaantunut matalapaineen kylmä pisara toi Itä- ja Kaakkois-Espanjaan 200-400 millimetrin sadekertymiä aiheuttaen tulvia rannikkokaupungeissa, mm. suomalaisten suosimassa Torreviejassa. Valtavat sademäärät ovat Välimeren rannikkokaupungeissa usein konvektiivisen ja orografisen sateen yhdistelmää eli kun kostea meri-ilma kohtaa vuoriston, syntyy pitkään paikallaan pysyviä voimakkaita sateita. Kostea meri-ilma ja vuoriston aiheuttama ilman nousuliike ovat rankkasateiden polttoaine. Yksi Välimeren alueen korkeimmista vuorokausisademääristä, 817 mm, on mitattu samoilla alueilla Itä-Espanjan Olivassa, ja tällaista saderyöppyä on suomalaisen vaikea kuvitella. Meillä jo yli 100 millin kertymät vuorokaudessa ovat hyvin harvinaisia.

Itä- ja Kaakkois-Espanjan rannikkokaupungit tulvivat pääsiäisenä. Kuva: @nicks_martin (Espanja, Javea)
Välillä voi olla näinkin! Kuva: Foreca, Joanna Rinne

Kun Välimeri kastuu ja palelee, pumppaa korkeapaine lämpöä kohti Suomea: lähipäivät ovat 10 astetta tavanomaista lämpimämpiä. Tällä viikolla 20 asteen rajapyykki ylitetään sunnuntaita lukuun ottamatta päivittäin jossain päin maan etelä- ja keskiosaa. Uskoisin, että korkeimmat lämpötilat ovat 22 asteen luokkaa, joten seuraavien vuorokausien ajan ainakin maan etelä- ja keskiosassa päivän ylin lämpötila vastaa juhannuksen ja keskikesän ajan normaalia päivälämpötilaa. Pohjoisempanakin Suomessa 10-15 asteen lämpötilat ovat varsin korkeita huhtikuisia lukemia. Viikonlopun aikana pohjoinen Suomi kuitenkin alkaa jo selvästi viiletä.

Vappusää?

Kuka muistaa vappusään lukuisat eri variaatiot? Milloin on paistateltu piknikillä kesälämmössä, milloin taas uhmattu vaakaräntää Ullanlinnanmäellä. Huhtikuun tavoin Suomen vappuun mahtuu monenmoista säätä ja monta eri vuodenaikaa. Tänä vuonna lämpimin ilma näyttäisi vapuksi väistyvän ja sää muuttuu viikonvaihteessa epävakaisemmaksi. Vappu näyttää uusimmissa ennusteissa viileältä maan pohjoisosassa, mutta etelämpänä lämpötilojen puolesta normaalilta tai vähän tavanomaista lämpimämmältä – joskin sadekuurojen täplittämältä. Ja hyvät uutiset: mahdollinen vappusade näyttäisi tänä vuonna tulevan ihan vain vetenä.

8 vastausta artikkeliin “Lämpötilat kuin kesäkuussa – onko terminen kesä alkamassa?”

  1. ” Ja hyvät uutiset: mahdollinen vappusade näyttäisi tänä vuonna tulevan ihan vain vetenä.”
    Se olisi erittäin hyvä uutinen kuivuudelle, joka lumien sulamisen jälkeen on taas huolestuttava viljelyksien ja kasvullisuuden kannalta. Olisi aika ”katastrofaalista”, jos toinen kuiva ja kuuma kesä tulisi jälleen.

  2. Mielestäni termisen kesän määrittelyyn tulisi huomioida myös lämpösumman kehitys. Pelkkä lämpötila ei kerro kaikkea vaikka nyt onkin tulossa usea päivä jolloin termisen kesän määritelmä ylittyy.

    Näyttääkö ulkona muka mitenkään erityisen kesäiseltä juuri nyt? Helsingissä ja pk-seudulla kaduilla on vielä talven liat ja hiekkapölyt, koska ei ole satanut juurikaan viimeisen kuukauden aikana. Puissa ei ole lehtiä ja luonnossa ei ole juurikaan vielä vihreää. Rannallekaan ei tee mieli, koska merivesi jäätävää ja viilentää tehokkaasti siinä lähistöllä. Mielestäni niin kauan kuin puissa ei ole lehtiä niin ei ole kunnon kesä.

    Nyt kaivattaisiin muutamaa kunnon sadepäivää, koska maasto on Länsi- ja Etelä- Suomessa rutikuivaa ja on omiaan edesauttamaan maastopaloja. Lisäksi sateet tekisivät hyvää järvien, jokien ja pohjavesien tilanteelle. Luontokin heräisi paremmin ja ilmakin raikastuisi. Missään nimessä en haluaisi samaa kuin viime vuonna jolloin kadut puhdistuivat kunnolla vasta Juhannuksen tienoon sateissa ja luonto näytti niin kuivalta. Hellettä ja lämpöä vastaan minulla ei ole mitään kunhan muistaa sataa aina tasaisin väliajoin.

  3. Juu, saisi tulla tosiaankin sitä sadetta, sillä hirvittää taas kasvien, eläinten ja ihmistenkin puolesta, jos kuivuus jatkuu.
    Ruohikko- ja metsäpalovaroituksia on päällä ja paljon tulipaloja tai niiden alkuja on jo ollut.

  4. Siksi puhutaankin TERMISESTÄ kesästä. Eli nimenomaan vuorokauden keskilämpötilaan pohjaava määritelmä kesän alulle. Kesän alkamisen tai loppumisen voi määritellä monella muullakin tapaa tai monia eri määritelmiä yhdistelemällä, mutta terminen kesä on nimenomaan lämpötilaan pohjaava määritelmä.

  5. Veikkaan (en tiedä), että tuo lämpimän purkaus väistyy itään, ja antaa tilaa lännestä lähestyvälle viileälle kevätsäälle.

  6. Markun aattoyö on ollut perinteisesti yksi tärkeimmistä kesän sään ennustajista. Aattoyön pakkanen ennustaa jatkuvia kylmiä ilmoja ja hallaa. »Jos Markun varpaita palelee, tulee kylmä kesä».
    Markku ennakoi myös marjasadon onnistumista. Jos yö oli leuto, metsät tulisivat antamaan marjoja, mutta jos tuuli pohjoisesta sanottiin, että silloin »Markku marjat syö» tai »Markku marjat vie».
    Saapas nähdä, miten käy? Jyväskylän seutuvilla oli paikoin jopa – 2 C Markun päivän aamuna klo 3 – 5.

    Nimipäiväonnittelut kirjoittaja Markukselle joka tapauksessa! :)

  7. Kevät keikkuen tulevi, ainakin tällä kertaa. Huhtikuun puolenvälin tietämillä oli todella kylmää ja nyt viikon verran liki kesäistä – kunnes toukokuun alussa jysähtää arktinen matalapaine niskaan suoraan pohjoisesta. Lunta tullee vielä suuressa osassa maata, eli tänä keväänä takatalvia taitaa tulla kaksin kappalein.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.