Lumikertymä tiistain ja perjantain välillä voi olla Virossa paikoin 20-30 senttiä. Suomen etelärannikon kohtalo on yhä auki. Kuva: Foreca
Tällä viikolla hiihtolomia olisi kannattanut suunnata viettämään Lapin lisäksi myös etelänaapuriimme – jos hiihtäminen ja talvimaisemat sattuvat innostamaan. Viro on saamassa lähipäivinä enimmillään jopa useita kymmeniä senttejä lunta ja maassa puhutaankin suoranaisesta lumikaaoksesta. Lumipyry liippaa hyvin läheltä Suomenkin etelärannikkoa, jopa hermostuttavan läheltä. Tulisi sitten kunnolla päälle tai jäisi tulematta kokonaan: meteorologi ei tykkää vaikeasti ennustettavista välimuodoista.
Ensi viikolla Suomen pohjoispuolella on arktista ilmaa ja viikon puolivälissä kylmempää ilmaa voi valahtaa kohti eteläistä Eurooppaa. Maan etelä- ja keskiosaan kylmänilmanpurkaus voisi tietää lumisateita. Mahdollinen kylmeneminen saattaa kuitenkin jäädä väliaikaiseksi, sillä Atlantilla näkyy jo lämpimän ilman pulssi, joka odottaa kuunvaihteessa pääsyään Pohjois-Eurooppaan. Kuva: Foreca
Euroopan keskuksen (ECMWF) perjantaina julkaisema kuukausiennuste enteilee mielenkiintoisia käänteitä kuunvaihteen säätilaamme. Toisella talvilomaviikolla pohjoisen kylmä ja etelän lämmin joutuvat Suomen yllä törmäyskurssille, minkä seurauksena Etelä-Suomessakin on mahdollisuus lumipyrylle. Kuukausiennusteen mukaan maaliskuussa voi olla jo kevättä rinnassa, vaikka suuressa osassa maata maaliskuu on tilastojen valossa vielä talvikuukausi. Tämä talvi on kuitenkin ollut kaukana tilastollisista keskiarvoista.
Länsivirtaukset heikkenevät ensi viikolla: yllättääkö talvi eteläsuomalaiset?
Uusi myräkkä lähestyy Suomea. Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki Uunisaari
Kuluneen talven lukuisat myrskyt ovat ravistelleet Suomea ja katkoneet sähköjä kymmeniltä tuhansilta kotitalouksilta. Perjantain ja lauantain myräkässä tuulituhoja voi jälleen syntyä. Yleensä tähän aikaan vuodesta maa on paksuhkon routakerroksen peitossa, mikä suojelee myrskytuhoilta – tänä talvena tärkeä routakerros puuttuu osasta maata tyystin.
Routakerros suojelee tuulituhoilta – rannikoilta se puuttuu nyt tyystin
Myrskyn jälkiä Lohtajalla 16.-17.2.2020. Kuva: Matti Hietala
Suomessa on ollut alkuvuoden aikana jo 13 myrskypäivää ja se on paljon. Viimeisen 1,5 kuukauden aikana meillä on myrskynnyt enemmän kuin useampana vuonna yhteensä. Myrskyt eivät vielä olleet tässä, sillä jo uusi tekee tuloaan viikonloppuna.
Alkuvuonna jo 13 myrskypäivää, koko viime vuoden saldo 12
Dennis-myrskyn voima oli ennakoitavissa jo aiemmin tällä viikolla. Kyseessä on tiettävästi Pohjois-Atlantin voimakkain sykloni sitten vuoden 1993. Ilmanpaine laski lauantain aikana Islannin eteläpuolella 920 hPa:iin, mikä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä Pohjois-Atlantilla. Näin alhaisia ilmanpaineita mitataan voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen yhteydessä, mutta keski- ja pohjoisleveysasteilla ne ovat harvinaisia. Dennis vaikuttaa myös Suomen säähän sunnuntai-illasta alkaen, jolloin maan länsiosaan on odotettavissa laaja-alaisia tuulivahinkoja ja sähkökatkoja.
Dennis-myrskyn raivo tallentui 15.2.2020 iltapäivällä Färsaarilla sijaitsevaan webkameraan. Lähde: Wedrid.fo
”The Perfect Storm” – Denniksen voimakkuus lähes ennätysluokkaa
Talven ystävät, sori! Euroopan keskuksen (ECMWF) uusin kuukausiennuste ei taaskaan lupaa hyvää: sen perusteella talvi on jo taputeltu. Eurooppaan ennustetaan seuraaville viikoille vahvaa ilmanpainejakaumaa, jossa Atlantilla ja Jäämerellä kulkee voimakkaita matalapaineita ja Länsi-Euroopassa on tavanomaista korkeampi ilmanpaine. Tämä on paras (pahin) mahdollinen talvenkarkoittaja-asetelma. Jos ennuste toteutuu, maan etelä- ja keskiosassa on jo alkanut lähtölaskenta kevääseen.
Kolme syytä, miksi kevät voi alkaa tänä vuonna aikaisin
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok