Arctica vs. Atlantica: Lämpötilaero voi pian olla yli 40 astetta etelän ja pohjoisen välillä!

Julkaistu

Suomi on pitkä maa ja erityisesti näin talvikuukausina se näyttäytyy huiminakin lämpötilaeroina. Pohjoiseen Suomeen valahtaa viikonlopun aikana napa-alueelta arktisen kylmää ilmaa, mutta eteläinen Suomi pysyy Atlantin leudon ilman syleilyssä. Maan keskivaiheilla kulkeekin pian kahden hyvin erilaisen ilmamassan taistelutanner, jonka pohjoispuolella hyytävä talvi-ilma halajaa kohti etelää, mutta vastassa on periksiantamaton ja lempeä talvilämpö. Sunnuntain ja alkuviikon aikana lämpötilaero voi etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä käväistä 40 asteessa.

Lämpötilaero voi alkuviikolla kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä jopa yli 40 asteeseen. Kuvat: Markus Mäntykannas

Arctica vs. Atlantica: Lappi hyytyy, etelässä tarkenee

Arktisen kylmät ilmamassat ovat tänä talvena pysytelleet tiiviisti napa-alueen ympäristössä ja meillä länsivirtaukset ovat jyllänneet tehokkaasti. Viikonlopun aikana asetelmaan tulee pieni muutos, sillä Lappiin pääsee pitkästä aikaa valumaan paikoin jopa arktisen kylmää ilmaa usean päivän ajaksi. Etelässä on kuitenkin vastassa Atlantin lämpö, ja näiden kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle maan keskiosaan syntyy sunnuntaiksi matalapaineen keskus ja lumisadealue.

Lapin kylmenemiseen liittyvät olennaisesti korkeapaineen selänne, tuulten heikkeneminen ja voimakas säteilyjäähtyminen. Näin tammikuussa maanpinta kylmenee nopeasti pitkäaalto- eli lämpösäteilyn karkaamisen seurauksena aina, jos taivas on selkeä ja tuuli tyyntyy. Alkuviikolla pakkanen voi tämän ilmiön myötä kiristyä Lapissa paikoin 30-40 asteeseen, etelärannikolla mitataan vielä sunnuntaina viiden asteen lämpötiloja. Lämpötilaero voikin reilun vuorokauden sisällä kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä yli 40 asteseen.

Tähän mennessä kuluneen talven kylmin lukema, -37,9 astetta, mitattiin 19. tammikuuta Utsjoella. Alkuviikolla saattaa olla paikoin tätäkin kylmempää. Nähdäänkö Lapissa jopa 40 asteen pakkashuippuja?

Alkuviikon aikana Lapin ylle levittäytyy arktisen kylmää ilmaa. Eteläisin Suomi pysyy pääsääntöisesti plussan puolella.

Talven kylmimmät hetket lähestyvät – kevät voi kuitenkin alkaa aikaisin

Lähestymme tilastojen valossa talven kylmimpiä hetkiä. Sisämaassa kylmintä on yleensä tammi-helmikuun vaihteessa, rannikoilla ja saaristossa vasta helmikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Tammikuun loppupuoli onkin tyypillisesti se aika vuodesta, jolloin talven kovimmat pakkaslukemat mitataan.

Helmikuun aikana lisääntyvä auringonsäteily alkaa jo väistämättä nostaa päivälämpötiloja, mutta pakkanen pääsee paukkumaan erityisesti öisin ja aamuisin. Voisi siis todeta, että muutaman viikon kuluttua olemme jo ohittaneet talven kylmimmät hetket ja tämän jälkeen auringon lämmitys alkaa tuntua.

Mitä kauemmin meillä on lumetonta ja meret ovat jäättömiä, sen lyhyemmäksi talvi jää. Jos terminen talvi on vielä saapuakseen maan etelä- ja länsiosaan, en usko, että siitä tulee enää kovinkaan pitkä. Näin leuto alkutalvi ja lämmin Itämeri vauhdittavat kevään alkamista: mitä vähemmän meillä on lumi- ja jääpeitettä, sen vähemmän auringonsäteilyltä kuluu energiaa niiden sulattamiseen. Lumeton maaperä ja sulat meret imevät itseensä tehokkaasti lämpöä ja voivat aikaistaa kevään saapumisen.

Meteorologit totisen paikan edessä: Entä jos terminen talvi jää tulematta?

Julkaistu

Meteorologit saattavat kuluvana talvikautena joutua uuden tilanteen eteen: mitä jos terminen talvi jää osassa maata kokonaan tulematta? Näin ei ole Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa mantereen puolella vielä kertaakaan käynyt, mutta Ahvenanmaalla talvi jäi tulematta talvikaudella 2014-2015. Termisellä talvella tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilan painumista pysyvästi pakkasen puolelle.

Onkin mielenkiintoista pohtia, puhutaanko termisen talven uupuessa pitkäkestoisesta termisestä syksystä, joka sitten jossain vaiheessa vaihtuu suoraan kesäksi. Termisen kevään ja syksyn määritelmähän on sama: lämpötilan täytyy olla pitkäluonteisesti 0 ja +10 asteen välillä. Jos terminen talvi jää etelässä tulematta, kevään alkamisen määrittäminen on hyvin mutkikasta. Onko meillä tulevaisuudessa Etelä-Suomessa enää vain kaksi termistä vuodenaikaa: keskimäärin neljän kuukauden mittainen kesä ja loput syksyä?

Tammikuun keskilämpötilat lyövät ennätyksiä

Lue lisää → ”Meteorologit totisen paikan edessä: Entä jos terminen talvi jää tulematta?”

Espanjassa lunta voi pyryttää kolme päivää putkeen, Suomeen keväinen alkuviikko

Julkaistu

Keski-Euroopassa oleva laaja korkeapaineen alue pakottaa matalapaineet joko pohjois- tai eteläpuolelleen. Suomeen on tulossa alkuviikolla voimakas föhn-ilmiö, joka voi nostaa lämpötilat keskistä Suomea myöden lähelle 10 astetta. Espanjassa puolestaan varaudutaan Gota Fria -nimiseen ilmiöön, joka tuo itärannikolle paikoin puolen vuoden sateet kerrallaan ja sisämaahan kolmen päivän mittaisen lumipyryn.

Keski-Euroopassa oleva laaja korkeapaineen alue ohjaa jatkossakin lämpimät tuulet kohti Suomea. Etelä-Eurooppa näyttää alkuviikolla talviselta.

Espanjassa varaudutaan talvimyrskyyn – ylängöille jopa metri lunta

Lue lisää → ”Espanjassa lunta voi pyryttää kolme päivää putkeen, Suomeen keväinen alkuviikko”

Tammikuun alku on ollut Helsingissä yhtä lämmin kuin keskimäärin Milanossa tai Amsterdamissa

Julkaistu

Tammikuun ensimmäinen puolisko on ollut usealla havaintoasemalla ennätyslämmin. Helsinki-Kaisaniemen keskilämpötila oli ajanjaksolla 1.-14.1. peräti 2,8 astetta ja tänään keskiviikkona kolkutellaan useita paikkakuntakohtaisia ennätyksiä.

Tammikuussa Helsingissä mitattu Milanolle ja Amsterdamille tyypillisiä lämpötiloja

Lue lisää → ”Tammikuun alku on ollut Helsingissä yhtä lämmin kuin keskimäärin Milanossa tai Amsterdamissa”

Atlantin lämpötykki tulee taas: kaikkien aikojen ennätys vaarassa keskiviikkona

Julkaistu

Uskomaton tammikuu saa jatkoa. Linnut visertävät, laineet liplattavat ja ruohikko vihertää. Päivälämpötilojen puolesta Helsingissä ja Turussa vietetään parhaillaan Frankfurtille tai Budapestille tyypillistä talvea. Eikä tämä tästä muuksi muutu: keskiviikosta näyttäisi uusimpien ennusteiden mukaan tulevan kuluvan talven tähän asti lämpimin päivä, jolloin Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla voidaan rikkoa 10 asteen raja. Kaikkien aikojen tammikuun lämpöennätys on 10,9 astetta.

Tammikuinen merimaisema Mustasaaressa 12.1.2020. Kuva: Matti Hietala

Atlantin lämpötykki iskee taas: keskiviikkona voi olla ennätyksellisen lämmintä, rannikoilla tulvii

Lue lisää → ”Atlantin lämpötykki tulee taas: kaikkien aikojen ennätys vaarassa keskiviikkona”

Hailuoto on tänään maailman pohjoisimpia lumettomia alueita – Lapissa ennätyslumista

Julkaistu

Viime päivien lämpöasteet ja vesisateet ovat tehneet tehtävänsä: lumiraja on karannut kohti pohjoista ja kiemurtelee tänään kuta kuinkin Savonlinnasta Jyväskylän kautta kohti Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseutua. Oulun länsipuolella sijaitseva Hailuodon saari onkin aamun lumensyvyyshavaintojen perusteella yksi maapallon pohjoisimmista lumettomista alueista.

Lumiset alueet ovat kartalla valkoisella. Suomessa Pohjanmaa on torstaina 9.1.2020 yksi maailman pohjoisimpia lumettomia alueita.

Lumetonta laajalti Pohjois-Pohjanmaalla saakka

Keskiviikon olosuhteet olivat otolliset lumipeitteen hupenemiselle: lämpöasteita kautta maan, vesisadetta ja voimakasta tuulta, joka tehostaa sulaneen lumen haihtumista. Keskiviikon korkein lukema tärähti mittariin lounaissaaristossa Hammarlandin Märketissä, missä lämpötila kipusi 8,8 asteeseen. Itäisessä Ruotsissa mitattiin muutamallakin havaintoasemalla peräti 10,5 asteen lukemat.

Lue lisää → ”Hailuoto on tänään maailman pohjoisimpia lumettomia alueita – Lapissa ennätyslumista”