Dennis on ennätyksiä kolkutteleva sykloni: ”Vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1993”

Julkaistu

Dennis-myrskyn voima oli ennakoitavissa jo aiemmin tällä viikolla. Kyseessä on tiettävästi Pohjois-Atlantin voimakkain sykloni sitten vuoden 1993. Ilmanpaine laski lauantain aikana Islannin eteläpuolella 920 hPa:iin, mikä lähentelee kaikkien aikojen ennätystä Pohjois-Atlantilla. Näin alhaisia ilmanpaineita mitataan voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen yhteydessä, mutta keski- ja pohjoisleveysasteilla ne ovat harvinaisia. Dennis vaikuttaa myös Suomen säähän sunnuntai-illasta alkaen, jolloin maan länsiosaan on odotettavissa laaja-alaisia tuulivahinkoja ja sähkökatkoja.

Dennis-myrskyn raivo tallentui 15.2.2020 iltapäivällä Färsaarilla sijaitsevaan webkameraan. Lähde: Wedrid.fo

”The Perfect Storm” – Denniksen voimakkuus lähes ennätysluokkaa

Britteinsaarilla Dennis-myrskyä on kutsuttu nimellä The Perfect Storm (suom. täydellinen myrsky), sillä vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1993. Syklonin rakenne muistuttaa hieman trooppista hirmumyrskyä: sillä on selväpiirteinen keskus ja silmä, jota tuulet, pilvet ja sateet kiertävät. Syntymekanismi kuitenkin poikkeaa trooppisesta hirmumyrskystä.

Dennis-myrsky ja ilmanpainejakauma Euroopassa sunnuntai-iltapäivänä 16.2.2020. Kuva: Foreca

Dennis on yksi mittaushistoriamme voimakkaimmista keskileveysasteilla ja Pohjois-Atlantilla havaituista matalapaineista. NOAA:n tekemän analyysin perusteella alin ilmanpaine Denniksen keskuksessa oli lauantai-iltana 920 hPa, mikä lähentelee Pohjois-Atlantin kaikkien aikojen alhaisimman ilmanpaineen ennätystä. Islannin Hafnarfjallissa kovin yksittäinen puuska oli peräti 72 m/s.

Dennis-myrsky koetteli viikonloppuna läntistä Eurooppaa ja Islantia. Kuva: Foreca, Vik (Islanti)

Täytyykin hypätä ajassa lähes 30 vuotta taakse päin, jotta saadaan Dennikselle vertailukohde: tammikuussa 1993 Pohjois-Atlantilla raivosi Braer-niminen sykloni, jonka yhteydessä ilmanpaine oli alimmillaan 914 hPa. Tiettävästi Pohjois-Atlantilla on ollut mittaushistoriamme aikana vain kourallinen myrskyjä, joissa ilmanpaine on alittanut 930 hPa.

Vertailun vuoksi: Dennis-myrskyn keskuksessa ilmanpaine on ollut yhtä alhainen kuin monissa Yhdysvaltoihin ja Meksikonlahdelle rantautuneissa hurrikaaneissa. Esimerkiksi toissavuoden Irma-hurrikaanissa ilmanpaine oli alimmillaan 914 hPa. Tiettävästi kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine, 870 hPa, on rekisteröity Tip-taifuunin yhteydessä Tyynellä valtamerellä lokakuussa 1979. On mahdollista, että voimakkaiden tornadojen yhteydessä ilmanpaine laskee hetkellisesti jopa tätäkin alhaisemmaksi.

Miksi Denniksestä tuli näin voimakas?

Useammat meille saapuneista talvimyrskyistä ovat saaneet lähtölaukauksensa Yhdysvaltojen koillisrannikolta. Lämpötilaero kylmän mantereen ja Golfvirran luoteishaaran välillä voi olla useita kymmeniä asteita, mikä luo täydellisen kasvualustan nopeasti kehittyville ja syveneville matalapaineille. Yläilmakehän suihkuvirtaukset ohjaavat matalapaineiden kulkua, ja tänä talvena ne ovatkin kulkeutuneet voimakkaan suihkuvirtauksen myötä liukuhihnana Pohjois-Atlantille ja siitä edelleen kohti Jäämerta.

Dennis pääsi voimistumaan lähes ennätysluokkaan useammankin tekijän avustamana. Voimakkaan suihkuvirtauksen alla matalapainetoiminta on ollut vilkasta ja suurten lämpötilaerojen vyöhykkeellä matalapaineet pääsevät syvenemään varsinkin siellä, missä alla on lämmintä merivettä. Dennis sai tuekseen kaikki nämä elementit. Vielä viimeisenä silauksena Dennis ahmaisi sisäänsä toisen myrskymatalapaineen Islannin eteläpuolelta: yhdessä ne olivat enemmän, ja niinpä Denniksestä tulikin The Perfect Storm.

Pohjois-Atlantin ja Suomen myrskyt tuskin olivat vielä tässä. Suursäätila pysyy vaistaisuudessakin samanlaisena, mikä pitää Atlantin myrskyradan liukkaana. Jo keskiviikkona Islannin edustalle on syntymässä seuraava myrskymatalapaine, joka tuntuu Suomessakin myöhemmin.

Myrskyt ovat mahdollisia Suomessa lähitulevaisuudessakin. Kuva: Foreca

Myrskyt vähenivät 2000-luvulla Suomessa, kääntyykö kelkka nyt?

Jännä seurata, mitä kaikkia ennätyksiä tässä meneekään talvikauden aikana rikki, sillä kulunut alkuvuosi on ollut Suomessa harvinaisen myrskyisä. Jo pelkästään tammikuu söi sisäänsä kahdeksan myrskypäivää, mikä on eniten ainakin vuodesta 1994 lähtien tarkasteltuna. Myrskypäiviä on nyt kuluneen 1,5 kuukauden aikana enemmän kuin ennätyshiljaisena vuonna 2014, jolloin myrskysi vain kahdeksana päivänä.

2000-luvulla myrskyjen määrässä on ollut selvä laskeva trendi. Kysymys kuuluukin: onko kelkka nyt kääntynyt kohti myrskyisämpiä aikoja vai jääkö tämä alkuvuosi vain piikiksi tilastoissa? Se jää nähtäväksi.

Tuulitilastot: Ilmatieteen laitos

8 vastausta artikkeliin “Dennis on ennätyksiä kolkutteleva sykloni: ”Vastaavaa ei ole koettu sitten vuoden 1993””

  1. Terveisiä Otavan saaresta Naantalin saaristosta. Täällä puhaltaa jo aika hyvin, vaikka Turun lentoaseman METAR ei vielä niin kovaa keliä näyttänytkään (16.2 klo 16.35 ). Varsinkin puuskat ovat voimakkaita. Tasan viikko sitten täysin samaan aikaan sunnuntai-maanantai oli edellinen myrsky ja sitä tuli seurattua melkein läpi yön.
    Vettä on tullut koko päivän joten maa on läpimärkää ja puiden juuret pehmeässä maassa heikot ajatellen tuulituhoja. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan millaiseksi myrsky voimistuu illan ja yön aikana vaikka pahimmat tuulet tulevat ennusteiden mukaan Satakunnan ja Pohjanmaan rannikolta sisään.

    Eittämättä tulee mieleen ilmastonmuutoksessa esiin tullut termi ääripään sääilmiöt. Ovatko nämä nyt nähdyt myrskyt vasta alkusoittoa tulevasta täällä Skandinavian alueella?.. Mitä mieltä tähän Markus on?

  2. Vaikka nyt myrskyää, on tietenkin mielenkiintoista, että myrskyt ovat vähentyneet. Ilmastonmuutos lisää kuulemma myrskyjä. Kun näin ei olekaan, niin nyt sanotaan, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Ja niitähän riittää- aina. Jopa pienen jääkauden jälkeen.

    1. The results show little change in the statistics of Category 1, 2, and 3 hurricanes, but a startling increase in Category 4 and 5 hurricanes. These most intense and dangerous storms on Earth have increased from 50 per five-year period in the 1970s, to 90 in the past decade–a near doubling!

  3. Jutussa mainittiin, että tällä viikolla olisi vielä yksi myrsky tulosss Suomeenkin saakka.Sen jälkeen ennusteet näyttävät viilenevää säätä.Joko polaaripyörre alkaa heikentymään?

  4. Vuonna 1990 vietettiin Suomen säähistorian lämpimintä helmikuuta

    Tämän vuoden helmikuu lähestyy kaikkien aikojen kärkeä

    Kun tänä vuonna helmikuun keskilämpötila on nousemassa lähelle kaikkien aikojen ennätyksiä jatkuvien lauhojen lounaisvirtausten myötä, on hyvä palauttaa mieliin vuoden 1990 helmikuu, joka on tähän mennessä ollut Suomen säähistorian lämpimin.

    Kuukauden keskilämpötila helmikuussa 1990 rikkoi Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa ylivoimaisesti kaikki siihenastiset ennätykset.

    Lämpimintä oli maakunnassa Tohmajärven Kemiessä -0,2 asteen lukemilla. Valtimolla, Joensuun lentoasemalla ja Lieksan Lampelassa mitattiin -0,5 asteen keskilämpötila, omassa havaintopisteessäni Pyhäselän Kuusvaaralla -0,7 ja Juuan Niemelässä sekä Ilomantsin kirkonkylällä asteet olivat -0,8.

    Sitä ennen Tohmajärven Kemien lämpimimmät helmikuut olivat vuosilta 1974 (-1,4), 1961 (-2,3), 1989 (-2,4), 1943 (-4,3) ja 1938 (-4,3).

    Kun myös vuoden 1989 helmikuu oli huippulämmin, alettiin 1990-luvun vaihteessa puhua ilmastonmuutoksesta ja kasvihuoneilmiön voimistumisesta.

    Keväällä 1990 eli tasan 30 vuotta sitten olin kirjoittanut paikalliseen Kiihtelys-Pyhäselkä-lehteen sääjutun, jossa pohdiskelin muuan muassa näin:

    – Kasvihuoneilmiön teesien mukaan myös kesien keskilämpötilat – eivät juuri maksimit – ovat kohoamassa, mutta selvimmin muutoksen pitäisi näkyä talvella lisääntyvien lounaisvirtausten ja pilvisen sään myötä. Syksyä riittää tavallista pitempään ja lumet kaikkoavat korkeiden lämpötilojen vuoksi entistä aikaisemmin keväällä. Kasvihuoneilmiön vaikuttaessa keväät muuttuvat juuri viime ja tämän kevään kaltaisiksi.

    Ennätyslämmin helmikuu 1990 huipentui kuun lopulla, jolloin rikottiin myös kuukauden siihenastiset maksimilämpötilojen ennätykset.

    Ennätyspäivä oli 23. helmikuuta, jolloin Jyväskylässä yllettiin tasan 11 asteeseen ja Turussa 10,2:een.

    Pohjois-Karjalassakin tehtiin vieläkin voimassa olevat ennätykset: Valtimo kirkonkylä 8,2, Juuka Niemelä 8,0, Joensuu lentoasema 7,8, Tohmajärvi Kemie 7,4, Lieksa Lampela 6,6 ja Ilomantsi kirkonkylä 6,3.

    Olin kirjoittanut säävihkooni 23. päivästä näin:

    – Yhä lämpimämpää. Sää selkeni päiväksi ja lämpötila kohosi +6 asteeseen. Olemme matkalla kohti vuosisadan reippaasti lämpimintä helmikuuta, ellei aivan loppukuussa reilusti kylmene. Tänään oli komean keväinen päivä aivan iltaan saakka. Lumipeite aleni ja varsinkin aukeilla lumet alkavat olla hävinneet. Suojaisilla kotipelloilla lunta on vielä 30 – 40 senttiä. Kasvihuoneilmiö vai mikä, helmikuun sää on ollut uskomattoman erikoinen. Tänään saatettiin jälleen rikkoa lämpöennätyksiä. Päivän keskilämpötilaksi tuli +2,6 astetta.

    Lämpimät talvikuukaudet olivat 1990-luvun vaihteessa harvinaista herkkua, sillä kaikilla oli vielä hyvässä muistissa vuoden 1985 jäätävän kylmät tammi- ja helmikuut sekä vuoden 1987 ennätyskylmä tammikuu.

    2000-luvulla on jo totuttu leutoihin talviin ja paikoin etelä- ja länsirannikolla talvi ei ole tänä vuonna edes vielä alkanut.

    Kuukauden keskilämpötila on helmikuun 16. päivän jälkeen Joensuun Reijolassa, Liperin Tuiskavanluodossa ja Tohmajärven Kemiessä -3,0 astetta, joka on lähes seitsemän astetta normaalia korkeampi lukema.

    Jo nyt keskilämpötila Tohmajärvellä on 94 vuoden (1927 – 2019) jaksolla kahdeksanneksi korkein, ja alkaneella viikolla keskilämpötila hinautuu vielä selvästi ylöspäin, sillä luvassa on keväiseltä tuntuvia reiluja pluskelejä.

    Etelärannikolla on ollut vielä suhteellisesti lämpimämpää, sillä Helsingin Kaisaniemen keskilämpötila on kuun puolivälissä +1,3 astetta, joka sijoittuu jo tässä vaiheessa Suomessa mitatun pisimmän (1845 – 2019) säähistorian jaetulle toiselle sijalle. Edellä on enää jo mainittu vuosi 1990 (+1,6) ja samalla sijalla vuosi 1989 (+1,3).

    Mitä todennäköisimmin Helsingissä rikotaan jo toisena kuukautena peräkkäin keskilämpötilaennätys, sillä erityisesti rannikkoseudulla hyvin lauha säätyyppi jatkuu jatkumistaan.

    Kun myös joulukuu oli harvinaisen lämmin – Pohjois-Karjalan sääasemien keskilämpötilat jopa kuutisen astetta normaalia korkeampia, talvesta 2019 – 2020 tulee ylivoimaisesti Suomen säähistorian lämpimin.

    Maaliskuu luetaan jo kevätkuukausiin ja on hyvin todennäköistä, että maaliskuusta tulee tämän vuoden kylmin kuukausi Suomessa.

    Eero Könönen, sääharrastaja Joensuusta

    1. Veikkaisin kyllä tammikuun olevan kylmin kk vuonna 2020 Suomessa, meinaan jos otetaan nuo pohjoisen Suomen lämpötilat mukaan tilastoon. Jos Suomen pohjoisraja laitetaan Kuusamo-Oulu kieppeille, niin maaliskuusta saattaisi tullakin kylmin vuoden 2020 kuukausi Suomessa. Mutta kukapa tietää, säitä on vaikea ennustella, kuten melkein kaikki hyvin tietää. Eikä tietysti Suomen rajojakaan tiedä pitemmällä aikavälillä.

  5. Huomasin Ventusky.com:sta 15.2.2019 Grönlannin kaakkoisrannikolta pieneltä alueelta suurimman merkitsevän aallonkorkeuden 18,9 metriä. Kuvakaappaus on tallella. Mahtoivatko suurimmat yksittäiset aallot olla 35-40 metrisiä…

    Muutamaa päivää aikaisemmin oli myös Pohjois-Atlantilla 16,9 metrin merkitsevä aallonkorkus yhdessä kohtaa.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.