Tammikuun alun Aapeli-myrsky oli voimakkuudeltaan rajuin, mitä Suomessa on koskaan havaittu. Bogskärin pikkuisella luodolla 10 minuutin keskituuli kohosi enimmillään 32,5 metriin sekunnissa. Suurin tuulen puuskanopeus oli 41,6 m/s. Meteorologiassa tuulen puuska on muuten määritelty tuulen 3 sekunnin keskiarvoksi. Kunnioitettavia lukemia, olkoonkin, että kyseinen keskellä Itämerta sijaitseva luoto tarjoaa tuulelle varsin otolliset olosuhteet. Luulenpa, että moni ei edes tiennyt Suomen aluevesien ulottuvan niin kauas lounaaseen.
Ennätyksiä rikottiin myös merenpinnassa. Pohjoisesta puhaltanut tuuli työnsi Pohjanlahden vesimassoja etelään ja merenpinta laski Merenkurkussa ja Perämerellä historiallisen alas, Vaasassa 103 cm alle normaalitason. Aaltoennätys rikottiin ainakin Selkämerellä. Merkillepantavaa oli myös se, että myrsky kesti lähes vuorokauden. Ensimmäinen merialueilla myrskyrajan ylittänyt tuulihavainto saatiin Merenkurkun Valassaarilta Uudenvuodenpäivänä klo 18, siitä alkaen merialueilla myrskysi seuraavaan iltapäivään klo 15 asti.
Myrskyt ovat arkipäiväistyneet useastakin syystä. Ennustemallit ovat parantuneet huomattavasti 2000-luvulla. Vanhojen, epätarkkojen ennustemallien tyypillinen ominaisuus oli äärimmäisten sääilmiöiden tasoittuminen. Siellä missä todellisuudessa satoi kaatamalla tai myrskysi, ennustemallit ennustivat heikompaa sadetta ja tuulta. Nykyään juuri nämä ääriarvot saadaan mallinnettua selvästi luotettavammin. Meteorologi uskaltaa puhua saapuvasta myrskystä viikkoa, eikä päivää paria aikaisemmin. Media ehtii uutisoida myrskyistä useaan kertaan, ennen ja jälkeen.
Sääuutisoinnissa tyypillistä on pohtia, mitä tapahtuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Meille on kerrottu vuosikaudet että ilmaston lämmetessä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja voimistuvat. Vilkaistaan siis mitä myrskyille on Suomessa tapahtunut viime vuosikymmeninä. Eri vuosien myrskyisyyttä on kätevä mitata myrskypäivien lukumäärällä. Meillä vuosien ja yksittäisten kuukausien lämpöennätyksiä on rikottu tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Lienee siis selvää, että myrskyjä esiintyy koko ajan enemmän? Väärin. Myrskypäivien määrä on laskenut.
Mekanismi ilmaston lämpenemisen ja myrskyjen välillä on monimutkainen. Tiedetään, että trooppiset hirmumyrskyt syntyvät lämpimien merialueiden päällä. On havaittu, että trooppisia myrskyjä syntyy, kun meriveden pintalämpötila on yli 26,5 astetta. Tämän havainnon muuten teki suomalainen tutkija, akateemikko Erik Palmén vuonna 1948. Lämmin merivesi lämmittää alailmakehää, jolloin ilmakehän lämpötilan pystyjakauma muuttuu myrskyjen syntymisen kannalta otollisempaan suuntaan. Lämmin ilmamassa pystyy sitomaan itseensä enemmän vesihöyryä ja siten myös latenttia energiaa, joka vapautuu myrskyssä. On loogista ajatella, että tropiikin merien lämmetessä niiden päällä syntyy useammin ja voimakkaampia hirmumyrskyjä.
Mutta entäpä Suomen myrskyt? Tarkkaan ottaen meillä ei myrskyä juuri lainkaan. Pohjoisten leveysasteiden sääilmiöt ovat huomattavasti heikompia kuin lämpimissä ilmastoissa. Kansainvälisesti melko yleinen myrskyn määritelmä on yli 25 m/s keskituuli. Meillä koto-Suomessa tuo raja on 21 m/s, näin saamme edes joskus uutisoida myrskyistä. Matalapaine, joka myrskyää meidän määritelmämme mukaan, on kovaa tuulta jossain muualla. Trooppisia hirmumyrskyjä ei Pohjois-Eurooppaan pääse, kesäajan ukkosetkin ovat heikonlaisia amerikanserkkuihin verrattuna.
Tässä piilee yleistämisen sudenkuoppa. Maailmalla puhutaan ääri-ilmiöiden yleistymisestä, mutta meiltä nuo samaiset ääri-ilmiöt puuttuvat kokonaan. Kannattaa siis pitää mielessä, että aapelit ja hurrikaanit eivät tarkoita samaa asiaa.
Lähde: Palmen, E. H., 1948: On the formation and structure of tropical cyclones. Geophysica , Univ. of Helsinki, Vol. 3, 1948, pp. 26-38.
Sama johtopäätös voidaan tehdä hurrikaaneista, mutta se siitä.
Meidän leveysasteillamme Auringon aktiivisuus osaltaan vaikuttaa myrskyihin, sillä se muovaa suihkuvirtauksia. Kuvassa näkyvä kehitys sopii hyvin yhteen sen kanssa, että 2010 -luvulla Auringon aktiivisuus on ollut heikkoa.
Mielenkiintoinen lisätieto tämäkin. Todellakin auringon aktivisuus vaikuttaa, sillä auringostahan kaikki sää ja sen energia saa alkunsa. Aktiivinen aurinko lisää navan ja päiväntasaajan välistä lämpöeroa voimistaen näin myrskyjä. Se, kuinka iso osuus myrskyjen vähenemistä on ollut seurausta auringon aktiivisuuden heikkenemisestä ei kuitenkaan ole enää lainkaan niin helposti havainnoitavissa.
Mielenkiitoisinta tässä omasta mielestäni onkin se, että jos 2010-luvulla auringon aktivisuus on ollut heikkoa, ei sillä voi perustella ilmaston lämpenemistä. Iso osa lämpimimmistä vuosista on kuitenkin mitattu 2010-luvulla, jolla auringon aktivisuus on ollut heikkoa. Moni kuitenkin on yrittänyt selittää ilmaston lämpenemisen olevan vain seurausta auringon aktiivisuudesta. Tämän perusteella maalaisjärjellä ajateltuna auringon aktivisuuden vaikutus näyttäisi olevan ilmastonmuutosta pienempi, vai mitä?
Auringon aktiivisuus vaikuttaa monella tapaa: suihkuvirtausten kautta vaikutus tulee muutamassa viikossa (säävaikutus), mutta säteilytehon pieneneminen vaikuttaa viiveellä. Kokonaisuudessaan vaikutukset tullevat 20-30 vuoden sisään.
Ken haluaa tutustua Erik Palménin trooppisia myrskyjä käsittelvään kuuluisaan julkaisuun, joka ilmestyi niinkin vaatimattomassa lehdessä kuin suomalainen ”Geophysica, niin täältä löytyy koko kirjoitus: http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_1948_3_1_026_palmen.pdf. Julkaisua on siteerattu noin 450 kertaa, mikä osoittaa tutkimuksen merkittävyyttä alan tutkimuksessa.
Tuli juttua silloin 1.1 päivällä, että myrskyä luvassa ja minua on kiehtonut kokeilla laivaa myrskyssä. Tuumasta toimeen, kaveri hommasi liput Gracelle illaksi ja risteilylle TKU-STO-TKU. Pettymys oli keinunnan pienuus Ahvenanmaan jälkeen yöllä ja samoin aamupäivällä takaisin päin. Taisi olla turhan iso ja uusi paatti. Täytyy kai kokeilla joskus pienempää laivaa ja vaikka lounaan puoleiselle tuulelle, ei olisi nuo saaret niin paljon suojana. Moni oli kuulemma matkan tuulen takia peruuttanut, oli varauskeskuksen virkailija sanonut, ja väkeä oli tosi vähän.
Jep, ehdottomasti kannattaa kokeilla etelänpuoleisella tuulella. Ehtii aallot kasvaa eikä saaristo suojaa ;) Luulisi, että Tukholman ja Ahvenanmaan välistä olisi päässyt aaltoja läpi Itämerenpuolelle, mutta taitaa sitten siellä olla myös matalikkoja, jotka murtavat isoimmat aallot? Toinen vaihtoehto tietysti on kokeillä vähän pienemmällä botskilla =)
Mites maaalueilla,joista monasti sanotaan,et merelllä tuulee kovempaa. Toki tietysti talvet on lauhtuneet, mutta kun puuta kaatuu alvariinsa joka ”kovalla tuulella”. Niin miten tämä pitäisi ottaa? JA tiedän että pakkanen vaikuttaa siihen miten puuta kaatuu,kun mää on jäässä,mutta vaikuttaahan tuuletkin siihen kun havupuissa on oksat sekä neulaset :D
Vohdoinkin joku alan ammattilainen sanoo sen suoraan, että myrskyt ovat vähentyneet. Pikkunilkit elyissä ja sähköfirmoissa hokevat, että myrskyt lisääntyvät. Tämä tosiasia myrskyistä ei sovi tähän nykyiseen ilmastouskontoon. Myös isot hurrikaanit (major hurricane) ovat vähentyneet sadan vuoden aikana Pohjois-Amerikassa.
Myrskyt vähenevät mutta myrskytuhot ja niiden voimakkuudet lisääntyvät hitaasti
”Tammikuun alun Aapeli-myrsky oli voimakkuudeltaan rajuin, mitä Suomessa on koskaan havaittu. Bogskärin pikkuisella luodolla 10 minuutin keskituuli kohosi enimmillään 32,5 metriin sekunnissa. Suurin tuulen puuskanopeus oli 41,6 m/s. Meteorologiassa tuulen puuska on muuten määritelty tuulen 3 sekunnin keskiarvoksi. Kunnioitettavia lukemia, olkoonkin, että kyseinen keskellä Itämerta sijaitseva luoto tarjoaa tuulelle varsin otolliset olosuhteet. Luulenpa, että moni ei edes tiennyt Suomen aluevesien ulottuvan niin kauas lounaaseen. ”
Tuntureilla tuuli tai oikeasti myrsky puhaltelee silloin tällöin selvästi kovempaa, kuin tuolla meren keskellä sijaitsevalla Bogskärillä, suurimmat tunturihuippujen tuulennopeudet ovat tainneet olla yli 60m/s. Näitä ei kuitenkaan noteerata virallisesti tilastoihin, silloin tällöin löytyy maininta kuriositeettina jossain sivulauseessa.
Useilla Pohjois-Suomen tuntureiden huipuilla sijaitsee tosiaan sääasema. Näiden tuulilukemat tallentuvat kyllä arkistoihin mutta tuuliolosuhteet ovat niin erilaiset ettei yleensä tapana ole tilastoida myrskypäiviä näistä mittauksista. (Yhtä hyvin voidaan sanoa että Bogskärin luoto tai Kylmäpihlajan korkea majakka ei edusta mitään sellaista ”normaalia” paikkaa jossa ihminen havaitsisi tuulen vaikutuksen.) Selvää on että korkealla on tuulisempaa ja myrskytuulia esiintyy säätilanteissa missä alavilla seuduilla ei ole erityisen tuulista.
Kiitti Kristian aihevalinnasta ja opastuksesta. Tämä myrskyjen lisääntyminen on kovin yleinen harhaluulo. Sinänsä tietysti muutaman vuosikymmenen trendi ei ilmastossa vielä ole mikään varma todiste, että myrskyt edelleen jatkossakin kävisivät meillä harvinaisemmiksi. Mielenkiintoisinta tässä kuitenkin on se, että myrskyt ovat vähentyneet juurikin näinä viimeisinä lämpimimpinä vuosina eli siinä mielessä näyttäisi melko vahvasti siltä, että ilmastonmuutoksella olisi mieluumminkin myrskyjä vähentävä vaikutus.
Kovin usein mediassa ilmastonmuutoksesta puhuttaessa näytettään kuvia myrskytuhoista ja se varmasti lisää harhaluuloa siitä, että myrskyt meillä ja muualla olisivat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Nykyään myrskyt myös ennustetaan aiempaa paremmin ja niistä tiedotetaan jo useita päiviä etukäteen, kun ennen niistä kerrottiin vasta jälkikäteen ;)
Itse olen useammissakin pitämissäni koulutuksissa kysynyt alkajaisiksi yleisöltä kaksi kysymystä käsiäänestyksellä: a) Kuinka moni on itse kokenut, että ilmasto on jo lämmennyt? b) Kuinka moni on itse kokenut, että myrskyt ovat lisääntyneet? Kysymykseen a selvä enemmistö nostaa kätensä ylös. Kysymykseen b lähes kaikki nostavat kätensä ylös! Eli moni asia todellakin vaikuttaa meidän tuntemuksiimme ja mielipiteisiimme. Tässä mielessä toivoisin, että media ja meteorologitkin olisivat varovaisempia myrskyjen suorassa liittämisessä ilmastonmuutokseen.
Kiitos Pete kommenteista! Voin hyvin uskoa että kun ihmisille kerrotaan vuosikaudet että myrskyt ovat yleistyneet, he todella alkavat ajatella niin.
Miten sen nyt ottaa tämänkin asian. Jos tarkastellaan tilannetta koko maapallon kannalta, niin myrskyt ovat voimistuneet. Voi olla, että myrskyjen määrä on silti vähenemässä, tai sitten ei.
Kun täällä on monta copypaste sää/ilmastotietelijää, niin miksen minäkin:
https://www.skepticalscience.com/hurricanes-global-warming.htm
Jep, ei kannata sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin😉. Myrskyjen lisääntymisestä tässä mielestäni puhuttiin. Ja myrskyjäkin on kovin erilaisia…
Ilmastonlämpenemisen myötä ilmakehään ladataan lisää energiaa latenttina lämpönä. Energia ei koskaan häviä, mutta se voi muuttaa muotoaan. Lisäenergian kannalta on mahdollista, että tuulet lisääntyvät ja/tai voimistuvat, jos lisäenergia muuttuu jatkossa enemmän liike-energiaksi. Näin ei kuitenkaan mitenkään välttämättä ole varsinkaan meidän leveyspiirillemme tyyppilisillä matalapaineilla. Meidän matalapaineidemme päätarkoitus (kärjistäen) on sekoittaa lämpötilaeroja leveys- ja pituuspiirien välillä eli vaakasuunnassa.
Oma meteorologinen arvaukseni onkin, että energia vaihtuu helpoiten liike-energiaksi pystysuuntaisten lämpötilaerojen sekoittamisessa. Tällöin se voisi voimistaa puuskaisuutta konvektiivisissa ilmiöissä, joissa juurikin sekoitetaan lämpötilaeroja ilmakehän pystysuunnassa. Tällaisesta sekoittamisesta ääriesimerkki on ukkonen ja ukkostyyppiset myrskyt. Paikallisina ilmiöinä näiden lisääntymisestä ja voimistumisesta kuitenkin lienee vaikeampi hahmottaa varmauudella mahdollisia muutoksia. Ne kuin harvoin osuvat yhteenkään mittalaitteeseen.
Kolmantena lämpötilaerojen tasoitusmekanismina voidaan pitää merten ja ilmakehän välisten lämpötilaerojen sekoitusta. Siitä ääriesimerkkejä ovat hurrikaanit ja taifuunit (trooppiset hirmumyrskyt). Näissä esiintyy myös hyvin voimakasta pystysuuntaista sekoitusta. Mielestäni yleisestikin tiedepiireissä ollaan sitä mieltä, että trooppiset hirmumyrskyt eivät määrällisesti lisääntyisi, mutta niiden tuhovoima mahdollisesti kasvaa sekä sateiden että tuulien myötä, mutta ennen kaikkea yksittäisten myrskyjen eliniän pitenemisen myötä.
Henkilökohtainen lisäkiitos myös tuosta Bogskärin käyttämisestä Kökarin sijasta. Itse erehdyin aluksi luulemaan, että Kökariin on perustettu uusi havaintoasema. Vähän myös ihmettelin, että miten siellä olisi voinut tuulla kovempaa kuin vaikkapa Märketissä. Bokskärin havaintoasema on tosiaan ulkomerellä eikä monien veneilijöiden tunteman Kökarin yhteydessä. Havaintopaikkojen nimeämistä vaan on ilmeisesti päivitetty ja Kökar on harhaanjohtavasti ottanut uutisoinnissa merenkulkijoiden tutuksi tunteman Bokskärin paikan. Bokskär sijaitsee yli 50 km ulkomerelle Kökarin saaresta ja siis paljon ulompana avomerellä kuin vaikkapa Estonian tapauksesta tuttu Utö.
Mielestäni puurolla ja vellillä ei ole suurtakaan eroa. Mietiskelin tuosta artikkelista vaan, että puhuttiinko siinä kenties Suomen, Pielaveden vai Säynätsalon myrskyjen vähenemisestä. Näillä Suomen tilastoilla kun ei ole maailmanmittakaavassa mitään tekoa. :)
Suomen tilastoilla on merkitystä, kun Eduskunta tekee päätöksiä. Siinä luulossa, että myrskyt lisääntyvät Eduskunta teki lain säävarmoista sähköverkoista. Maksaa lähes 10 mrd euroa. Ja sähkön käyttäjtät maksavat. Murto-osalla tuosta summasta olisi saanut lähes saman varmuuden sähkön jakelulle. Mutta Hannu ja Tapani ja median vouhotus saivat Eduskunnan säätämään e.m. lain. Mitäs se Churchill sanoikaan maan johtamisesta? Itse pudotan puolueita vaalien alla pois siinä järjestyksessä, kun heidän puheenjohtajansa esittävät väitteitä myrskyjen lisääntymisestä.
Totta, mutta jutussahan puhuttiin nimenomaan SUOMEN ennätysmyrskystä ja SUOMEN myrskyjen kehityksestä viime vuosikymmeninä. Voisin kuvitella, että yksi jutun tarkoitus oli myös opastaa mediaa, ettei alettaisi Aapelia valjastaa ilmastonmuutoksen todistajaksi. Ilmastonmuutoksesta pitää puhua totuudenmukaisesti eikä valikoiden! Pelkäänpä, että erilaiset väärät informaatiot vielä sotkevat ihmisten uskoa ilmastonmuutokseen.
Viime kesää pidettiin yleisessä keskustelussa seurauksena ilmastonmuutoksesta. Toissa kesä oli puolestaan todella kolea. Ei tietenkään ilmastonmuutos vuodessa ole niin paljoa vahvistunut, vaan kyse viime kesän osalta oli ainakin yli 95 %:sti sään muutoksesta. Tällaiset ylilyönnit voivat olla hyvinkin haitallisia. Mitä sitten sanotaan, kun tulee taas kolea kesä ja ihan varmasti vielä tulee. Taasko sitten kerran kielletään koko ilmastonmuutos?
https://www.sääneuvos.fi/ilmastonmuutos-pelia/
(Tarkoituksellakin) tyhmiä kysymyksiä – ihan vilpittömiä kuitenkin:
Minkälaisilla vehkeillä sitä selvitetään mikä on ilmakehän keskilämpötila kulloinkin, perustuuko se yhä maan pinnalla sijaitseviin havaintopisteisiin, helppopääsyisissä paikoissa ? Vai voidaanko satelliiteista mitata ilman lämpötilaa (lentokoneista onnistuisi ainakin) ? Maallikosta tuntuu että jos on paljon lämpöennätyksiä eri paikoissa niin sitä sitten pidetään selvimpänä merkkinä lämpiämisestä, mutta eikö ole tieteellisempiä konsteja ? Missäs tilastot kylmyysennätyksistä ? Mittaus maan pinnalta ei ainakaan kerro mikä on tilanne ylempänä. Entä sitten meren päällä, mertahan on suurin osa maapallon pinnasta ? Luulisi että koko ilmakehän lämpötila ei sahaa vuodesta toiseen niin voimakkaasti kuin ”virallisista” käyristä näkyy.
Meitä ihmisiä kiinnostaa eniten lämpötila maanpinnalla joka meteorologiassa tarkoittaa 2m mittauskorkeutta. Tämä mittaus tehdään lämpömittarilla säähavaintoasemilla missä käytössä on kalibroidut mittarit, siten mittauksista saadaan vuosikymmeniä pitkiä vertailukelpoisia aikasarjoja. Jos Suomessa uutisoidaan lämpötilaennätyksistä, ne on havaittu aina näillä virallisilla säähavaintoasemilla.
Radioluotaimilla ja sääsatelliitilla voidaan mitata ylempien ilmakerrosten lämpötilaa. Juuri tuon 2m korkeuden lämpötilan mittaus esim. satelliitilla on käytännössä mahdotonta. Joskus näkee uutisia että ilmakehä tai joku osa siitä (esim. stratosfääri) on lämmennyt tai kylmennyt. Tämä ei tarkoita sitä että em. 2m lämpötila olisi muuttunut samassa suhteessa. Ilmakehän lämpötilan pystyrakenne voi nimittäin myöskin muuttua.
Ilmakehän lämpötilaa mitataan rutiininomaisesti myös lentokoneista. Kylmyysennätyksistä pidetään toki kirjaa. Alin Suomessa mitattu lämpötila (Kittilä -51,5) on vuodelta 1999 ja kylmin kuukausikeskiarvo (-29,7, Kuusamo, tammikuu) on vuodelta 1985. Merenpinnan lämpötilan määrää hyvin pitkälle meren pintalämpötila, tämä taas estää tehokkaasti niin kylmyys- kuin lämpöennätyksien syntymisen. Mittauksia tehdään luodoilta, aaltopoijuilta sekä laivoilta.
Lämpötilojen vaihtelu on yleensä auringon säteilyn vuoksi suurinta juuri maan pinnalla.
Kiitos hyvästä vastauksesta, K. Roine.
Kiintoisa pointti on se että virallisia säähavaintoasemia on viime vuosikymmeninä tullut useita lisää.Tällä on varmasti oma vaikutuksensa siihen että usea äärilämpötilahavainto on varsin tuore.
Mutta Hki – Kaisaniemen josta on kaikkein pisin aikasarja pakkasennätys vuodelta 1987 on todella kova juttu.
Helsingin lämpötilojen havaintosarja Kaisaniemessä alkaa vuodesta 1844, mutta sitä ennen 1828-1844 on käytössä yhtenäinen havaintosarja ns. Hällströmin talon pihalta nykyisen Porthania -rakennuksen paikalta. Sitä ennen on Turusta kohtalaisen yhtenäinen havaintosarja 1748-1800. Havainnot siellä 1800-1828 tuhoutuivat Turun palossa v. 1827. Siellä alin lukema on ollut -36.0 °C (1760) ja ylin +35.0 °C (1757). Vuoden 1757 heinäkuun helleaalto koetteli koko Eurooppaa ja oli korkein sitten vuosien 2003 ja 2018 helleaaltojen. Tammikuu 1760 oli taas koko Euroopan laajuinen hyinen pakkaskausi.
Kaisaniemen havaintojen mukaan kylmimmät lukemat on saatu joulukuussa 1876: -35,0 °C ja tammikuussa 1877: -34.4°C, jotka siis vielä alittavat vuoden 1987 lukemat
Monimutkaistetaan asiaa hieman. Koska Planckin lain mukaan lämpösäteilyn intensiteetti on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin, niin tästä seuraa että maapallon keskilämpötila riippuu lämmön jakautumisesta. Eli siis jos kaikki muut parametrit pidetään vakiona, niin maapallon keskilämpötila on suurimmillaan silloin kun lämpö on tasaisesti jakautunut.
Esimerkki: jos puolet maapallosta on lämpötilassa -10 C ja toinen puoli lämpötilassa +10 C, niin tätä vastaa tilanne että kaikkialla lämpötila on +0.6 C. Tästä seuraa että maapallon keskilämpötila ei koskaan ole vakio, vaikka kaikki parametrit pysyisivät muuttumattomana. Hassusti tämä tarkoittaa myös sitä, että maapallo ei välttämättä lämpene, vaikka sen keskilämpötila nousee. Avaruudesta katsottuna säteilyn imtegraali voi olla muuttumaton.
Onko tällä merkitystä havaitun keskilämpötilan nousun (useampi sata vuotta) kannalta, vaikea sanoa. Periaatteessa on kuitenkin ihan mahdollista, että osa noususta selittyy vain sillä, että lämpö on jakautunut tasaisemmin.
Toisaalta juuri sitähän kasvihuoneilmiön voimistuminen nimenomaan tekee, että lämpö jakautuu tasaisemmin =)
Mutta myös muutkin ihmisestä riippumattomat prosessit vaikuttavat lämmön jakautumiseen. Jääkausista tiedämme, että lämmön jakautumisessa on suurta luonnollista vaihtelua.
Jos ajatellaan pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtauksen sijaintia, niin sekin vaikuttaa keskilämpötilaan: mitä etelämpänä suihkuvirtaus majailee, niin sitä alhaisempi on maapallon keskilämpötila. Jos esimerkiksi Auringon aktiivisuus vaikuttaa suihkuvirtauksen sijaintiin (aiheuttaen esim,. pikkujääkauden Eurooppaan), niin tätä kautta keskilämpötila muuttuu. Onkohan huomioitu IPCC -laskelmissa?
Aapeli myrsky pohjos Ahvenanmaalta kuvattuna: https://www.patrickblomphoto.com/january-uqk2
Aitiopaikalle pääseminen ei ollut tällä kertaa ihan helppoa, mutta kun tahtoa ja moottorisaha löytyi niin perille tultiin.
Wau Pati! Voin kuvitella, että pikkuteille oli muutama puu kaatunut;) Ahvenanmaan pohjoisosassa yöllä käytännössä koettiin hirmumyrsky (ok jäi 0,3 m/s vajaaksi) ja varmasti jälki oli sen mukaista. Aika moista uhrautumista tuossa kelissä lähteä kuvaamaan. Ei ihme, että jätkän luonto- ja sääkuvat on ihan omaa luokkaansa.
Komeissa kuvissasi myrsky on varmaan jo vähän laantunut yön kovimmista hetkistä eli varmaan aika rytke on tosiaan yöllä ollut. Kuvissasi ilmeisesti keskituuli on jotain 25 m/s tai jopa vähän alle? Ei kyllä itselläni tulisi mieleenkään kaatuvien puiden uhalla lähteä tuonne kuvia ottamaan. Oot, kyllä rohkea!
Onnellinen on iloinen harrastaja:)
Kiitti Pete, kyllä puut oli jo kaatunut kun sinne tultiin, eli tuuli oli jo onneksi tullut vähän alas huippulukemista. Mutta siinä klo 10 aikoihin kun päästiin rantsuun niin Märket huusi vielä keskituulta 26-27ms ja puuskat päälle 30ms, eli melko napakka keli kuvissakin.
Nyt kun tämä seuraava myrskynpoikanen menee ohi, niin tapahtuu se mitä polaaripyörteen hajoamisen jälkeen yleensä käy, eli pääsemme tai joudumme syvälle arktiseen ilmamassaan. Seuraavassa blogissa voisi pohtia vaikka tätä sekä sitä miten hiilidioksidipitoisuuden kohoaminen vaikuttaa, vai vaikuttaako mitenkään, pakkasten voimakkuuteen..
Nimittäin, paukkupakkasen syntyminen on hyvin yksinkertaista: kylmä ilmamassa ja heikkotuulinen korkea siihen sekaan. Entropiaperiaatteen mukaan lämpö haluaa maanpinnalta avaruuteen ja mieluummin mahdollisimman nopsaan. Tähän tarkoitukseen maanpinta käyttää lämpösäteilyä ja sen eri aallonpituusalueita eli kaistoja. Tähän voidaan ajatella analogiaa, missä lämpösäteily kulkee kuin autot ruuhka-aikana pitkin monikaistaista moottoritietä.
Nyt kasvihuonekaasut operoivat eri kaistoilla siten, että ne aiheuttavat hidastetta niille. Jotkut kaistat ovat kuitenkin sellaisia, missä ei ole muuta hidastetta kuin pilvet. Hiilidioksidi on hidasteena pienessä osassa kaistoja. Lisäksi hidastevaikutus on sellainen, joka pienenee logaritmisesti hidasteen määrän kasvaessa
Kun taivas on selkeä, niin tällöin se kaista mitä vain pilvet hidastaa vetää hyvin. Kuten meteorologiasta tiedetään, niin tämä on tilanne joka kiristää pakkaset paukkuviin lukemiin, kun ilmamassa sen mahdollistaa. Näin pakkasen kiristyminen esimerkiksi -15 –> -30 riippuu ainoastaan siitä onko kasvihuonekaasuista riippumaton kaista kunnolla auki. Moottoritieanalogia pätee myös siinä, että saman lailla kun autot hakevat parhaiten vetävää kaistaa, myös säteilykvantit tekevät niin. Eli sen verran mitä hiilidioksidipitoisuuden nousu joitain kaistoja hidastaa, säteilykvantit pyrkivät käyttämään korvaavaa kaistaa. Lopputulemana pakkanen sitten kiristyy yleensä aika nopeasti johonkin tasapainotilaan, mihin jämähtää pidemmäksi aikaa.
Siis: mihin perustuu kuvitelma, että hiilidioksidi estäisi pakkasia? Kaikki yllä kun tapahtuu valon nopeudella, niin maapallolta poistuva lämpö hyvin nopeasti löytää entropian vaatiman poistumistien nopeinta reittiä, kun taivas selkenee. Muistutan, että Suomen pakkasennätys on melko tuore, vuodelta 1999, jolloin hiilidioksidipitoisuus on jo ollut merkittävästi noussut. Katsotaan mitä nyt tuleman pitää.
Tuore blogiteksti polaaripyörteestä on nyt julki, käykäähän katsomassa!
https://blogi.foreca.fi/2019/01/polaaripyorre-hajosi-pakkaset-jamahtavat-suomeen-pitkaksi-aikaa/#more-12407