Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä

Vuosi 2018 on takana, 2019 edessä! Ennen tuleviin säätapahtumiin keskittymistä on aika paketoida viime vuosi. Tässä blogitekstissä katsellaan taaksepäin ja muistellaan, minkälaisessa säässä vuotta 2018 vietettiin.

Vuosi kokonaisuutena

Vuosi 2018 oli koko maassa 1-2 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärä puolestaan jäi koko maassa keskiarvoa alhaisemmaksi; maan etelä- ja länsiosassa, myös suuressa osassa läntistä Lappia, noin neljäsosa keskimääräisen vuoden sateista jäi puuttumaan.

Yksi syy sekä lämpöön että sademäärän vähäisyyteen oli lämmin ja vähäsateinen kesä. Korkeapainekaudet ja aurinkoinen hellesää jatkuivat pitkään. Toukokuu ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimpiä. Hellepäiviä oli yhteensä peräti 64, joka jäi yhdellä vuoden 2002 ennätyksestä. Toukokuussa hellepäiviä oli 14, kesäkuussa yhdeksän, heinäkuussa 27, elokuussa 13 ja syyskuussakin vielä yksi.

Vuoden alin mitattu lämpötila oli helmikuussa Utsjoen Kevojärvellä mitattu -37,1 ºC ja korkein Vaasan Klemettilän heinäkuussa mitattu 33,7 ºC. Vain yhtenä vuonna on mitattu Suomessa korkeampi lämpötila kuin tänä vuonna, eli vuoden korkeimman mitatun lämpötilan mukaan vuosi 2018 nousi mittaushistoriassamme kakkossijalle. Vuoden kylmin mitattu lämpötila jäi suhteessa aiempiin vuosiin varsin leudoksi, useimpina vuosina Suomessa mitataan ainakin kerran kylmempiä lämpötiloja kuin tänä vuonna.

Silti, Suomen luonnollinen sää on melkoisen vaihtelevaa: 70 ºC haitari!

Lokakuu toi yllätyksen, kyseessä oli mittaushistoriamme ensimmäinen lokakuu, jolloin on mitattu yli 20 ºC lukemia. Vuoden 2018 lokakuun korkein mitattu lämpötila oli Kruunupyyn 20,9 ºC.

Tammikuu

Kuva: Maarit Siitonen

Tammikuu oli keskimääräistä lauhempi ja sateita tuli joko normaalimäärä tai tavallista enemmän, alueesta riippuen. Kuukauden alin mitattu lämpötila oli Inarin Nellimin -36,8 ºC ja ylin Ahvenanmaalla Jomalassa ja Bogskärissä mitattu +6,9 ºC.

Helmikuu

Kuva: Matti Hietala

Helmikuu oli pohjoisen ilmavirtauksen ja korkeapaineen seurauksena kylmä. Maan pohjoisosassa myös satoi poikkeuksellisen vähän, mikä on korkeapainesäälle tyypillistä. Kuukauden alin mitattu lämpötila oli Utsjoen Kevojärven -37,1 ºC ja ylin Utön +3,8 ºC.

Maaliskuu

Kuva: Matti Hietala

Maaliskuu oli niin ikään keskiarvoihin nähden kylmä, mutta keskimääräistä aurinkoisempi. Lauhaa ilmaa ja sateita Atlantilta tuova matalapainetoiminta oli meillä vähissä, ja kuukauden puolivälistä alkoikin loppukuuhun asti kestävä jakso, jonka aikana meille virtasi helmikuun tapaan kylmää ilmaa pohjoisesta. Kuukauden alin mitattu lämpötila oli Utsjoen Kevojärven -35,7 ºC ja ylin Jomalan 8,6 ºC Ahvenanmaalla.

Huhtikuu

Kuva: Maarit Siitonen

Huhtikuuta vietettiin suomalaisille tutussa vaihtelevassa säässä, sillä Atlantilta tulevien matalapaineiden reitti kulki suuren osan kuuta Suomen yli. Kuukausi oli vuodenajan keskiarvoa lämpimämpi, mutta myös sateita riitti keskimääräistä enemmän. Kylmä talvi silti vaikutti maan eteläosassa: kevät alkoi myöhemmin kuin yleensä. Kuukauden alin mitattu lämpötila oli Kilpisjärven -25,9 ºC ja ylin Jomalan 21,1 ºC. Terminen kevät alkoi huhtikuun aikana koko maassa yksittäisiä Lapin paikkoja lukuun ottamatta viikon sisällä.

Toukokuu

Kuva: Matti Hietala

Toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Meille virtasi lämmintä ilmaa vuoroin idästä, vuoroin lännestä ja Suomen ylle tai lähelle muodostui useita korkeapaineita. Kuu oli myös mittaushistorian aurinkoisin. Vuoden ensimmäiset hellelukemat mitattin 11. toukokuuta. Hellepäiviä toukokuussa oli yhteensä 14 kappaletta eli enemmän kuin yhdessäkään aiemmassa toukokuussa. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Kemiössä, Helsinki-Vantaalla ja Kouvolan Utissa mitattu 29,6 ºC ja alin Utsjoen Nuorgamin -10,4 ºC. Terminen kesä alkoi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta koko maassa toukokuun toisen viikon aikana.

Kesäkuu

Kuva: Reijo Kärkkäinen

Kesäkuu oli toukokuuta tavanomaisempi. Säätyyppi pysyi vaihtelevana, eli sateet ja paiste vuorottelivat matalapaineen keskuksien tuodessa sateita ja kosteaa ilmaa Atlantilta päin. Tilastojen mukaan kuun keskilämpötila pysyi vuodenajan keskiarvon tuntumassa. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Heinolan 29,2 ºC ja alin Kilpisjärven Saanan -5 ºC.

Heinäkuu

Kuva: Matti Hietala

Heinäkuussa korkeapaineet palasivat hallitsemaan Suomen säätä, tuloksena oli mittaushistorian lämpimin heinäkuu. Hellepäiviä oli huimat 27 kappaletta. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Vaasan Klemettilän 33,7 ºC ja alin Sallan Naruskan -1,7 ºC. Korkeapaineiden takia sateet jäivät suuressa osassa maata tavanomaista vähäisemmiksi.

Elokuu

Kuva: Anne Keskivinkka

Elokuussa helleilmamassa käväisi meillä vielä useampaan otteeseen, vaikka sää olikin jo heinäkuuta vaihtelevampaa. Kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi. Sademäärä vaihteli: pohjoisessa sateita tuli keskimääräistä enemmän, lännessä keskimääräistä vähemmän. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Lappeenrannan Konnunsuon 32,9 ºC ja alin Kittilän Lompolonvuoman -2,5 ºC.

Syyskuu

Kuva: Joanna Rinne

Syyskuussa palattiin meille ominaiseen syksyisen vaihtelevaan säähän. Sateettomia päiviä ei ollut lainkaan, joka päivä satoi jossakin osassa Suomea. Nimettyjä myrskyjäkin nähtiin kaksi kappaletta: 21.-22. päivien Mauri-myrsky ja 26.-27. Kuisma-myrsky. Vaihtelevasta säästä huolimatta syyskuu oli kokonaisuutena keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Rauman Pyynpään 26,1 ºC ja alin Muonion -9,5 ºC. Terminen syksy alkoi lähes koko Lapissa kuun alkupuolella, maan etelä- ja keskiosassa sekä Oulun seudulla kuun loppupuolella.

Lokakuu

Kuva: Maarit Siitonen

Suurimman osan lokakuuta sää oli meillä vaihtelevaa eli lännestä levisi meille sadealueita ja vuoroin lämmintä, vuoroin viileämpää ilmaa. Kuun puolivälissä itäinen korkeapaine toi meille yllätyksen erittäin lämpimän ilmamassan muodossa, silloin rikottiin lokakuun lämpöennätys. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Kruunupyyn 20,9 ºC ja alin Sodankylän Vuotson -18,7 ºC. Terminen talvi alkoi lokakuun loppupuolella Lapissa.

Marraskuu

Kuva: Maarit Siitonen

Vaihtelevasta säästä huolimatta marraskuu oli leuto eli keskimääräistä lämpimämpi, sateet jäivät selvästi keskiarvon alapuolelle. Helsingin Kaisaniemessä saatiin vain kolmasosa keskimääräisen marraskuun sateista. Myrskypäiviä marraskuussa oli kaksi kappaletta eli keskimääräistä vähemmän, tilastojen mukaan niitä on marraskuussa 3,4 kappaletta. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Kemiön 11,0 ºC ja alin Sallan Naruskan -22,0 ºC. Terminen talvi alkoi vähän kuun puolivälin jälkeen maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Lumen puute hämmästytti, sillä Lappikin oli vielä pitkälle marraskuuhun lähes lumeton.

Joulukuu

Kuva: Dominique Wendelin

Joulukuussa lämpötila pysytteli koko maassa keskiarvon tuntumassa. Ainoa selvä notkahdus lämpötiloissa tapahtui jouluaaton ja sitä edeltävien päivien tienoilla, minkä ansiosta jouluaattoa saatiin viettää joulukorttimaisen kauniissa maisemissa aivan koko maassa. Kuukauden ylin mitattu lämpötila oli Utön 7,2 ºC ja alin Sodankylän -30,2 ºC.

Tässä oli kokonainen vuosi paketoituna! Oliko 2018 sinulle mieluisa säävuosi? Haluaisitko vuonna 2019 lisää samaa vai jotakin muuta?

13 vastausta artikkeliin “Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä”

  1. Kiitos hyvästä artikkelista.

    2018 kesästä en tykännyt. 2017 kesä oli parempi. 2010 kesä oli lämpöisempänä kesänä parempi kuin 2018 koska satoi sentään välillä eikä ollut niin kuivaa. Mieleen jäi 2018 vuodesta lämmin kesä ja lämmin syksy itselle eniten.

    Jäi mietityttämään tuo 2018 kakkossija mittaushistoriassa. Koska mittaushistoria alkaa ?
    1914 oli Turussa +35,9C ja Inarissakin oli joskus ollut melkein +35C :
    https://twitter.com/meteorologit/status/1020296163440975872

    Olisikohan ollut sitten sama vuosi 1914.

    1. Vuonna 1914 keskilämpötila Helsingissä oli +5,7 ja Sodankylässä -0,8. Paljon lämpimämpiä vuosia Helsingissä oli esim. 1934, 1938, 1943, 1949, 1961, 1975, 1989, 2000, 2011, ja 2015, joista lämpimin vuosi Helsingissä oli 2015, (keskilämpötila +7,8). Isoin notkahdus alas lämpötiloissa oli vuonna 1914.

      1. Täälläpäin vuosi 2018 oli kymmenenneksi lämpöisin vuosi.

        1. 2015 +6,13C
        2. 1934, 1938 +6,05C
        4. 1989, 2014 +5,82C
        6. 1949 +5,79C
        7. 2008 +5,70C
        8. 2011 +5,72C
        9. 2000 +5,67C
        10. 2018 +5,58C
        11. 1930, 2013 +5,51C

        Se ei ole yllättävää että AMO+ vaiheessa oleva 2018 vuosi on lämpöisempi kuin AMO- vaiheessa oleva vuosi 1914.

        Vertailukelpoisia vuosia vuosille 1914 tai 1980-luvun vuosille tulee olemaan vasta vuodet 2030-2055.

        1. Mallien mukaan ihmisen aiheuttama lämpeneminen on ollut täälläpäin lähes 1.5 astetta pelkästään vuodesta 1990 (plus sitten aikaisempien vuosikymmenten lämpenemiset). Siihen nähden aika hiljaista ollut ennätysvuosien kanssa, vaikka ollaan luonnollisen syklin lämpimässä vaiheessa.

  2. Oli mieluisa,kesähän oli aivan upea.Mutta vaikka näin olikin niin onhan sitä korkeampiakin lämpötiloja mitattu.1933-1935 ja 1941.
    Helmi-maaliskuun taitteessa oli talvi parhaimmillaan.Tuskin yhtä hienoa kesää tulee mutta sittenhän sen näkee.

  3. Pieni tarkennus: helmi- ja maaliskuun kylmät ilmavirtaukset eivät tulleet pohjoisesta vaan idästä (itä-koillinen). Kuten brititkin silloin sanoivat, että beast from the east.

  4. https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/819089025


    Vuosi 2018 sijoittui Suomen 10 lämpimimmän vuoden joukkoon
    Kasvukauden lämpösumma oli ennätyksellisen suuri
    Kuivan kesän myötä vuotuinen sademäärä jäi useilla havaintoasemilla ennätyksellisen alhaiseksi

    Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2018 oli 1-2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin vuosi toistuu yli 100 vuoden tilastojen perusteella keskimäärin kerran 10-15 vuodessa. Tosin ilmastonmuutoksen myötä yhtä lämpimiä tai lämpimämpiä vuosia on ollut viime vuosina tiuhaan: 2011, 2013, 2014 ja 2015.”

    Siinäpä onkin kaikki niin hyvin tiivistettynä, että eipä tuohon juuri lisättävää ole. Syykin lämpimille vuosille on selvästi kerrottu. Tämän vuosikymmenen jälkeen lämpimimpien vuosien top-10 lista on selvästi kovempaa luokkaa kuin koskaan aikaisemmin. Niin kovasti on 2010-luvun vuosien osalta ollut sille listalle tunkua. Viisi vuotta yhdeltä ainoalta vuosikymmeneltä top-10:een, kun vertailussa on mukana kymmeniä muitankin vuosia on sellainen juttu, että vaatisi pelkällä puhtaalla sattumalla jo todellista ihmettä. Vielä on tätä vuosikymmentä vielä yksi vuosi jäljellä, tiedä vaikka sieltä tulisi se kuudes top-10 lämmin vuosi. Niin tai näin, joka tapauksessa kyseessä on asia, joka ei millään johdu vain ja ainoastaan luonnollisesta vaihtelusta.

    1. 1930 -luvulla olisit voinut tehdä ihan samat johtopäätökset: top10 vuosia tulee solkenaan ja puolet jouluistakin on jo mustia. Vaan kuinkas sitten kävikään?

      Se että 2018 oli nippanappa top10 kamaa (2017 ja 2016 eivät ilmeisesti olleet) on mallien ennustuksiin nähden taas kerran pettymys. Huolimatta suosiollisista ilmanpainejakaumista ei ylletty lähellekään ennätystä.

      Vuosi 2018 vahvistaa sitä kuvaa, että 2005-2015 oli 1930 -luvun kaltainen heilahduksen ääripää. Viimeisen 8 vuoden trendi on jo selvästi laskeva ja jatkoa näyttää seuraavan koska talvesta näyttää tulevan kylmä.

      1. ”Kyllähän tuota on jenkkilässä ennakoitu jo viikon verran, siellä kun se on järisyttävämpi ilmiö kuin meillä. Nyt tuo ilmiö näkyy jo GFS kartoilla maanpinnan tasolla, eli tammikuun 5. päivän tienoilla arktinen ilmamassa sananmukaisesti rysähtää Skandinaviaan ja Eurooppaankin asti. Tästä seuraisi että tammi-helmikuu on selvästi normaalia kylmempi, ehkäpä samantyylistä kuin 1985 ja 1987?

        Jos jollakulla on sähkösopimuksena tunneittain vaihtuva pörssiin kytketty, niin kannattaa kiiruusti harkita sen muuttamista. Muutoin sähkölasku voi pompata kymmenkertaiseksi…”

        1. Niin, viikonloppuna tuo nyt tapahtuu, hieman myöhemmin kuin GFS tuolloin laski. Useamman viikon paukkupakkasjakso tuloillaan niin kuin jopa kuukausiennustekin arvailee. Eli siis mitä tarkoitat, vaaditko että GFS osaisi ennustaa tarkalleen 15 vrk?

  5. Kunpa ilmastonmuutos etenisi sen verran, että etelä-Suomeesa päästäisiin lumesta kokonaan eroon. Lumesta pelkkää haittaa, mieluummin katselen myös lumetonta luontoa, kuin lumellista. Lumellinen on todella tylsän näköinen ja muistuttaa Suomen ankeasta eristäytyneestä sijainnista. Kesä 2018 oli upein, mitä on koskaan ollut. Käsitys kesästä muuttui täysin ja todella tunsi, mitä on oikea kesä.

  6. Vuosi 2019 alkaa kylmästi, sillä polaaripyörre on ihan sekaisin – tai itse asiassa sellaista ei ole ollenkaan. Viikonloppuna taas pukkaa myrskyä ja sen jälkeen viimeinkin pakkaset alkaa, joille ei taida ihan heti loppua näkyä. Mielenkiintoinen tilanne, ehtiikö polaaripyörre muotoutua uudelleen lainkaan.

  7. vuosi 2018 oli mielestäni kesän ajalta liian kuuma tai liian paljon hellepäiviä peräkanaa. alkoi olla jo sisälläkin tukalat oltavat. myös viljelykset vähän kärsivät liiasta kuivuudesta. vettä vesihuollon puolesta pyydettiin käyttämään säästeliäästi. toivottavasti tästä uudesta vuodesta ei tule ihan näin kuuma. lämmintä saa olla, mutta muutama sadepäivä ei pahaa tee siinä välissä, niin on kaikilla hyvä mieli :) <3

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.