Ennätysmyrsky, paljon lunta

Julkaistu

Tammikuu, joko se meni? Juurihan vuosi vasta alkoi!

Säässä tammikuu on ollut tapahtumarikas. Saman kuun sisälle on mahtunut mm. vuodenvaihteen lumimyräkkä, ennätyksellinen Aapeli-myrsky heti seuraavana päivänä, täydellinen kuunpimennys, polaaripyörteen heikkeneminen ja sitä seurannut kylmän sään aalto.

Tässä blogitekstissä siitä, missä oli kylmintä ja missä lämpimintä, minkälaisia olivat Aapelin ennätystuulet, missä on eniten lunta sekä tietysti taustoista eli siitä, minkälainen suursäätila näihin kaikkiin tapahtumiin oikein johti.

Merisavua Helsingissä. Kuva: Joanna Rinne, Foreca

Lämpötila: Talven kylmin lukema toistaiseksi -38,7 astetta

Tammikuun 2019 alin mitattu lämpötila oli -38,7 °C, joka havaittiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lukema oli melko ”perinteinen” tammikuun kylmin lämpötila, kylmimmät lukemat ovat tammikuussa useimmiten -40 °C tuntumassa. Kylmin Suomessa mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 mitattu -51,5 °C ja vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun kylmin lämpötila (siinäpä vasta epäloogisen oloinen lause: lämpimin kylmin) on vuodelta 1973, jolloin lämpötila ei kertaakaan mittauksissa pudonnut alle -31,2 celsiusasteen.

Lue lisää → ”Ennätysmyrsky, paljon lunta”

Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä

Julkaistu

Vuosi 2018 on takana, 2019 edessä! Ennen tuleviin säätapahtumiin keskittymistä on aika paketoida viime vuosi. Tässä blogitekstissä katsellaan taaksepäin ja muistellaan, minkälaisessa säässä vuotta 2018 vietettiin.

Vuosi kokonaisuutena

Vuosi 2018 oli koko maassa 1-2 astetta vuosien 1981-2010 keskiarvoa lämpimämpi. Sademäärä puolestaan jäi koko maassa keskiarvoa alhaisemmaksi; maan etelä- ja länsiosassa, myös suuressa osassa läntistä Lappia, noin neljäsosa keskimääräisen vuoden sateista jäi puuttumaan.

Yksi syy sekä lämpöön että sademäärän vähäisyyteen oli lämmin ja vähäsateinen kesä. Korkeapainekaudet ja aurinkoinen hellesää jatkuivat pitkään. Toukokuu ja heinäkuu olivat mittaushistorian lämpimimpiä. Hellepäiviä oli yhteensä peräti 64, joka jäi yhdellä vuoden 2002 ennätyksestä. Toukokuussa hellepäiviä oli 14, kesäkuussa yhdeksän, heinäkuussa 27, elokuussa 13 ja syyskuussakin vielä yksi.

Lue lisää → ”Säävuosi 2018: Hellekesä, sateet vähissä”

Vuoden alkuun myrskyä, jopa hirmumyrskypuuskia!

Julkaistu

Vuosi vaihtuu aivan juuri, tätä kirjoittaessani vuotta on enää muutama tunti jäljellä!

Vuodenvaihteen myräkkä tulee olemaan melkoinen, mutta meteorologille sitäkin huomiotaherättävämpi on tiistain ja keskiviikon välisen yön ennuste. Silloin Suomessa puhaltavat tuulet, joiden kaltaisia en muista ennusteessa nähneeni 10 vuoden meteorologityön aikana ehkä kertaakaan. Voimakkaat myrskytuulet puhaltavat koko Pohjanlahdella, puuskissa on odotettavissa jopa hirmumyrskylukemia.

Ensin katsaus vuodenvaihteen säähän:

Uudenvuodenyön ennuste (Kuva: Foreca)

Kuva puhuu puolestaan. Sateettomia alueita ei Suomessa vuoden vaihtuessa juuri ole, lounaassa sateet tulevat osin vetenä. Pääkaupunkiseudun tilanne on siinä ja siinä, sateen kaikki olomuodot ovat mahdollisia.

Lue lisää → ”Vuoden alkuun myrskyä, jopa hirmumyrskypuuskia!”

Marraskuu: Sekä sateet, lumet että aurinko vähissä

Julkaistu

Marraskuusta siirrytään kohti joulukuuta! On siis aika katsoa taaksepäin ja tarkastella, minkälaisessa säässä marraskuuta vietettiin.

Lämpötilojensa puolesta marraskuu jakaantui Oulun eteläpuolella kahteen hyvinkin erilaiseen vaiheeseen: noin 19. marraskuuta asti sää oli vuodenajan keskiarvoa lämpimämpää, mutta sen jälkeen jopa keskiarvoa kylmempää. Kuukausi oli vähäsateinen ja myrskypäivien määrä jäi keskimääräistä vähäisemmäksi. Lumitilanne oli marraskuussa erikoinen. Lunta oli ajankohtaan nähden vähän, jopa Lapissa.

Kuva: Reijo Kärkkäinen

Suursäätila: Loppukuussa talvista

Lue lisää → ”Marraskuu: Sekä sateet, lumet että aurinko vähissä”

Tunnetko nämä pilvet?

Julkaistu

Tässä blogitekstissä katsellaan taivaalle!

Meille meteorologeille kerrotaan opintojen aikana erilaisista pilvityypeistä  ja niiden ominaisuuksista paljon. Opintoihin kuului kurssi, jolla kahlattiin erilaiset pilvityypit läpi kuvaesimerkkien kera, ja lopputentissä pistettiin nenän eteen kuvia, joissa näkyvät pilvet tentin suorittajien tuli tunnistaa.

Eri korkeuksilla näkyvien pilvien erotteleminen toisistaan pilviä katsellessa tulee meteorologiaa opiskeille jo aikalailla selkärangasta. Siksi välillä ei-meteorologiystävien havainnot ja kokemukset pilvistä palauttavat maan pinnalle – harvalle on itsestäänselvää se, sijaitseeko taivaalla näkyvä harmahtava matto alle kilometrin korkeudessa vai pitääkö kulkea ylöspäin useita kilometrejä, ennen kuin ollaan pilvien kanssa samalla korkeudella.

Tässä kohdassa minun on myönnettävä, että en itsekään osaisi enää antaa oikeita latinankielisiä kuvaussanoja kaikille näkemilleni pilville. Töissä riittää omassa tapauksessani se, että tunnistan parin kilometrin tarkkuudella, millä korkeudella pilvi sijaitsee ja tiedostan suurinpiirtein, mikä pilven syntymekanismi on ja mitä pilven olemassaolo kertoo ilmakehän ominaisuuksista sen kellumiskorkeudella. Pilvien tunnistamistentti kaikkine nimeämisineen voisi mennä penkin alle.

Stratocumulus castellanus opacus, altocumulus stratiformis, altostratus translucidus (kuva: Bernhard Mühr / wolkenatlas.de)

Tietenkään nämä tiedot eivät ole oikeasti tarpeellisia ja pakollisia kuin meteorologeille ja lentäjille, mutta pilvien katselu muuttuu vielä kiinnostavammaksi, kun niistä saa silmänilon lisäksi myös tietoa!

Lue lisää → ”Tunnetko nämä pilvet?”

Syyskuu oli lämmin ja kylmä, myrskyisä ja sateinen

Julkaistu

Lokakuu alkoi! Onpa aika edennyt vauhdilla, juurihan vasta oltiin kesälomalla (vaikka vietin omani kesäkuussa). Kuun vaihteessa on hyvä kurkistaa taaksepäin: tässä blogitekstissä katsellaan, millainen sää syyskuussa oli.

 

Kuva: Matti Hietala

Yleisilmeeltään kuukausi näytti lämpötilojen osalta koko Suomessa samalta: kolmisen ensimmäistä viikkoa olivat keskimääräistä lämpimämpiä, ajoittain jopa reilusti keskiarvon yläpuolella. Selvä muutos säätyypissä tapahtui kuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna, jolloin Suomeen alkoi virrata viileää ilmaa myrskytuulien säestämänä. Lämpötilat tipahtivat keskiarvon tuntumaan, monin paikoin sen alapuolelle. Muutos tuntui erityisen dramaattiselta siksi, että tipahdusta edelsi erityisen lämpimän ilmamassan vyöhyke, jonka yhteydessä yöllä lämpötila pysyi etelässä lähes 20 asteessa myöhäisestä ajankohdasta huolimatta.

Lue lisää → ”Syyskuu oli lämmin ja kylmä, myrskyisä ja sateinen”