Lumikaaos vai poutaviikko?

Julkaistu

Sadealueet tuottavat välillä meteorologeille harmaita hiuksia. Näin on juuri nyt: viime päivien ennusteet ovat tuoneet matalapaineen keskuksen lumisateineen eteläisen Suomen ylle tämän viikon puolivälissä.

Kuinka ollakaan, uusimmat ennusteet vievät mainostetun lumipyryn ennustettua eteläisempää reittiä pitkin ja tämän hetken tiedon mukaan lumikaaos sataa ja uppoaa suoraan Suomenlahteen.

Kuva: Foreca

Suomi kuuluu tällä hetkellä kylmän polaarisen ilmamassan piiriin. Keskileveysasteiden lauhat ilmat pysyttelevät Etelä-Euroopan, ajoittain Keski-Euroopan yllä. Lämpötilat pysyvät pian käytännössä koko Suomessa pakkasella päivin ja öin.

Talvinen ilmamassa on myöskin hyvin kuivaa, sateet jäävät enimmäkseen Keski-Euroopan asiaksi. Keskiviikoksi Etelä-Suomeen odotettu sadealue on tässä poikkeus: matalapaineen keskus liikkuu Brittein saarten, Tanskan ja Etelä-Ruotsin yli ja siihen liittyvät sateet kurottavat kohti Suomea. Aiemmissa ennusteissa ne yltivät meille asti, mutta uusimmissa sateet jäävät Suomenlahden päälle.

Kuva: Foreca

Suomessa sää on poutainen, ja etelärannikolle ulottuvat sateiden sijaan ainoastaan pilvet.

Tämäkin ennuste on edelleen vain ennuste: on mahdollista, että ennuste muuttuu takaisin, ja peruttu lumikaaos toteutuu sittenkin. On myös yhtä mahdollista, että sateet jäävät vielä etelämmäksi ja Tallinnassakin keskiviikkopäivä on poutainen. Seuraamme tilannetta!

Tällä hetkellä lumitilanne on Suomessa varsin erikoinen:

Kuva: Foreca

Tänään maanantaiaamuna lunta mitattiin maassa vasemman kartan mukainen määrä. Maan etelä- ja keskiosasta lumi puuttuu laajoilta alueilta kokonaan, toisaalta Keski-Lapissa lunta on yli metrin verran.

Oikeanpuoleinen kuva näyttää helmikuun viimeisen päivän lumensyvyyden keskiarvon vuosina 1981-2010. Tähän aikaan vuodesta lunta on keskiarvoisena vuonna koko maassa vähintään kymmenen sentin kerros. Maan keskivaiheilla on alueita, joilla maa on nyt paljaana, vaikka keskimääräisenä vuonna lunta olisi jopa yli 40 cm!

Lapissa tähän aikaan vuodesta lunta on yleensä 60-80 cm, ainoastaan Kilpisjärven tuntumassa yli 80 cm. Todellisuus on toinen: Meri-Lapissa lunta on puolen metrin verran, mutta muuten suuressa osassa Lappia lunta on yli 90 cm, eli selvästi enemmän kuin tähän vuodenaikaan yleensä.

Tänä aamuna (maanantaina 24.2.) lunta oli eniten Puolangan Paljakalla (126 cm) ja Sodankylän Vuotson ja Kittilän Pokan havaintoasemilla molemmilla 120 cm.

Miksi lunta on Etelä-Suomessa keskiarvoa vähemmän, mutta osassa Lappia keskiarvoa enemmän?

Syy löytyy koko talvikauden kestäneestä suursäätilanteesta: pohjoinen polaaripyörre on ollut vahva. Välimeren tienoilla on pysynyt sitkeä ja pitkäaikainen korkeapaine, ja ilmavirtaukset Suomeen ovat käyneet Atlantilta. Sää on ollut lauha ja sateinen. Etelässä sateet ovat tulleet lähes kokonaan vetenä, ja maa on pysynyt mustana. Lapista ovat jääneet puuttumaan kylmät, kuivat pakkaskaudet; juuri sellaiset, joka tällä viikolla on meillä alkamassa. Lappiin runsaat sateet ovat tulleet lumena, ja lumipeite on siellä paksu.

Nyt suursäätila on muuttunut. Alkava kylmä, kuiva jakso kestää ennusteiden mukaan ainakin tämän viikon ajan.

Luosto helmikuun puolivälissä (kuva: Joanna Rinne)

4 vastausta artikkeliin “Lumikaaos vai poutaviikko?”

  1. Incredible! Looks like Southern Finland is cursed this winter. Even a good possible spell of snow has steered just south of the coast.

  2. Ei päästy sitten oikein vieläkään lumitöihin Keski-Suomessakaan. By the way. On tullut huomattavat säästöt lumenaurauskuluista tänä talvena. Samalla on ilmasto pysynyt erittäin puhtaana aurauskaluston diesel-päästöistä.
    Hyvä ja edullinen talvi kaiken kaikkiaan sekä lämmityksen että lumitöiden suhteen. :)

  3. Aivan kuolematon poikkeusvuosi mm. Porvoon lumitalvitilanteen suhteen. Useana muistettavana talvena atlanttinen rymyaaltorintama on tullut lännestä Suomeen ja pysähtynyt poikittain Suomen yli kulkevaan itäiseen ilmanpainemuuriin, satamaan kosteutensa lumena suoraan Porvoonkin päälle. Ja sit taas lapioidaan ja kolataan, ja piha muistuttaa Juoksuhaudantietä.

    Tänä vuonna tuota pystypoikkirajaa ei ole ollut. Raja on mennyt vaakasuorassa (Lappi on saanut kaiken sen lumen), ja talven lumi on juossut itsestään pois pihalta alanaapurin ojiin. Mainio järjestely, kunhan pysyisi.

  4. Ainakin täällä Helsingissä tämä talvi on ollut edullinen remontoinnin sivukulujen putoamisen vuoksi. Runsaslumisina talvina kadut on täynnä lumeen hautautuneita autoja ja isoja lumikasoja, joiden siirtämisessä kestää ja kestää.

    Tämän vuoksi katuvuokraus kaupungilta roskalavan sijoitusta varten ei oikein toimi. On onnenkauppaa, onko saneerauskohteelle sopivalla katupaikalla iso kasa lunta, jonka voi lapioida ja kuljettaa pois vai onko katuvarsi autojen talvisäilytysvarasto.

    Yleisesti kulkeminen hankaloituu, kun ajokaistan ja tienvarren väliin tiivistyy korkea polanne, jonka yli vielä pääsee vauhdilla parkkiin, mutta parkista liikkeellelähtö onkin toinen juttu, kun pakettiauto on täytetty purkujätteellä. Kyllähän näistä aina selvitään, talviolosuhteet on tulleet tutuiksi vuosien kuluessa. Kuitenkin työn kannalta mukava yllätys, että tänä vuonna ei tarvitse autoa kaivaa lumesta vaan aikataulut pitävät sen osalta.

    Isoilla ja pienillä rakennustyömailla on varmasti sama tilanne ja säästöt ovat perustus- ja runkotyövaiheissa vieläkin suuremmat, kun ei tarvitse päivän aluksi kaivaa työmaata esiin lumen alta.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.