Keväisen lämmintä ja kovia puuskatuulia

Julkaistu

Loppuviikosta Suomessa puhaltaa lämmin föhntuuli ja lämpötila kohoaa lähes koko maassa nollan yläpuolelle, paikoin jopa +5…+7 asteeseen!

Lähipäivinä lämmin tuuli sulattaa lunta. Kuva: Matti Hietala
Lue lisää → ”Keväisen lämmintä ja kovia puuskatuulia”

Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla

Julkaistu

Tätä tekstiä kirjoittaessani helmikuinen vesisade ropisee ikkunaa vasten syöden tehokkaasti Helsingin hankia. Lumi on huvennut silmissä ja kadut paljastuneet sohjon alta, vaikka valtavat lumivallit vielä tukkivatkin teitä siellä täällä. Sadetta on piisannut, mutta muutos kärkkyy jo kulman takana. Luulen, että monien mielestä toivottu sellainen.

Käännekohta tiistaina

Lähipäivät menevät vielä totuttuun tapaan pilviverhon alla sateessa. Etelässä hanki on kahdessa vuorokaudessa huvennut paikoin yli 10 sentillä (Helsinki-Kaisaniemessä ja Helsinki-Vantaalla -13 cm, Turussa -9 cm ja Ahvenanmaan Jomalassa -19 cm) ja maanantaihin mennessä lunta ehtii sulaa lisää. Sitä vastoin pohjoiseen ja itään uutta lunta kertyy aina tiistaiyöhön saakka.

Ensi viikon auringonpaisteessa on jo kevättalven makua. Kuva: Matti Hietala

Tämän jälkeen läntisen Euroopan ylle on muodostumassa korkeapaineen alue, joka kääntää Suomenkin sään päälaelleen. Matalapaineille ja pitkään kestäneille sateille voidaan heittää hyvästit: tilalle tulee poutaisempia ja aurinkoisempia päiviä. Tiistaina ja viikon puolivälissä moni voikin jo havahtua siihen, kuinka paljon tehoa aurinko on saanut sitten tammikuun: pikkupakkasellakin lumi alkaa sulaa jo teiltä ja sulamisvesi tippuu räystäillä. Ilmassa on ensi viikolla jo kevättalven makua.

Lue lisää → ”Odotus palkitaan: säätyyppi muuttuu alkuviikolla”

Lunta voisi olla enemmänkin

Julkaistu

Viime viikon intensiivinen lumentulo on kiristänyt autoilijoiden ja jalankulkijoiden hermoja erityisesti maan eteläosassa, missä lunta kertyi tammikuun aikana ennätyksellisen paljon. Tällä hetkellä lumen syvyys vaihtelee Uudellamaalla 40 ja 60 sentin välillä, kun tyypillinen lumen syvyys helmikuulle olisi 20-30 cm. Sitä vastoin pohjoisesta löytyy varsin vähälumisia paikkoja: Sallan ja Kuusamon alueella lunta on paikoin vain 30 senttiä.

Helsingin kantakaupungissa jolla kulla on edessään iso urakka. Kuva: Markus Mäntykannas

Miksi lunta on kertynyt näin paljon?

Aapeli-myrskyn jälkeen Suomi tipahti polaarisen ilmamassan piiriin ja kylmässä ilmassa liikkuneet matalapaineet toivat Suomeen aika ajoin sateita, jotka tulivat yksinomaan lumena. Matalapainetoiminta ei ole ollut mitenkään erityisen vilkasta tammikuussa, mutta valtaosa sateista on tullut lumena ja näin ollen lumipeite on päässyt tasaiseen tahtiin kasvamaan. Pitkään sulana ja lämpimänä pysynyt Itämeri on myös antanut lisäpotkua lumisateille voimistaen niitä eteläisen Suomen yllä. Lunta onkin kertynyt etelään harvinaisen paljon, mutta lumisempiakin talvia on ollut. Viimeksi mm. helmikuussa 2010 lumensyvyys ylitti pääkaupunkiseudulla 60 cm, mutta kaikkien aikojen lumiennätykseen, 85 cm (Helsinki-Kaisaniemi, v. 1916), on vielä rutkasti matkaa.

Lue lisää → ”Lunta voisi olla enemmänkin”

Ennätysmyrsky, paljon lunta

Julkaistu

Tammikuu, joko se meni? Juurihan vuosi vasta alkoi!

Säässä tammikuu on ollut tapahtumarikas. Saman kuun sisälle on mahtunut mm. vuodenvaihteen lumimyräkkä, ennätyksellinen Aapeli-myrsky heti seuraavana päivänä, täydellinen kuunpimennys, polaaripyörteen heikkeneminen ja sitä seurannut kylmän sään aalto.

Tässä blogitekstissä siitä, missä oli kylmintä ja missä lämpimintä, minkälaisia olivat Aapelin ennätystuulet, missä on eniten lunta sekä tietysti taustoista eli siitä, minkälainen suursäätila näihin kaikkiin tapahtumiin oikein johti.

Merisavua Helsingissä. Kuva: Joanna Rinne, Foreca

Lämpötila: Talven kylmin lukema toistaiseksi -38,7 astetta

Tammikuun 2019 alin mitattu lämpötila oli -38,7 °C, joka havaittiin Sodankylässä 27. tammikuuta. Lukema oli melko ”perinteinen” tammikuun kylmin lämpötila, kylmimmät lukemat ovat tammikuussa useimmiten -40 °C tuntumassa. Kylmin Suomessa mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 mitattu -51,5 °C ja vuoden 1961 jälkeen lämpimin tammikuun kylmin lämpötila (siinäpä vasta epäloogisen oloinen lause: lämpimin kylmin) on vuodelta 1973, jolloin lämpötila ei kertaakaan mittauksissa pudonnut alle -31,2 celsiusasteen.

Lue lisää → ”Ennätysmyrsky, paljon lunta”

Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta

Julkaistu

Suomen kaikkien aikojen pakkasennätyksestä tulee tänään kuluneeksi tasan 20 vuotta. Kittilän Pokassa mitattiin 28.1.1999 hyytävät -51,5 astetta, joka on Suomen virallinen kylmyysennätys. Mikä sai lämpötilan laskemaan näin alhaisiin lukemiin? Palautetaan kyseinen päivä mieleemme ja analysoidaan tilannetta.

Suomen ennätys miltei Euroopan alhaisin

Suomessa mitataan keskimäärin joka toinen talvi vähintään 40 asteen pakkasia, sitä vastoin -45 astetta ja sitä kylmempiä lukemia on vuodesta 1961 lähtien mitattu vain kuusi kertaa, 2000-luvulla ei kertaakaan. 2000-luvun kylmin lukema on vuodelta 2006, jolloin Kittilän Pokassa lämpötila laski -43,6 asteeseen.

Kittilää edeltävä pakkasennätys on mitattu Sallan Naruskajärvellä, missä pakkanen kiristyi 50,4 asteeseen 6.1.1985. Suomen nykyinen pakkasennätys, 51,5 astetta, on Euroopan toisiksi alhaisin lukema – Euroopan pakkasennätyksen titteliä pitää tällä hetkellä Ruotsin Vuoggatjålme, missä mitattiin -52,6 astetta 2.2.1966. (*)

Selkeä ja heikkotuulinen sää tuo Suomeen talvisin kireimmät pakkaset. Kuva: Matti Hietala

Säätilanteen analysointia 28.1.1999

Lue lisää → ”Suomen pakkasennätyksestä, -51,5 °C, tasan 20 vuotta”

Lisää lunta Etelä-Eurooppaan

Julkaistu
Kuvituskuva Pyreneiltä

Etelä-Euroopassa on kehittymässä voimakas matalapaine, jonka tuulennopeus voi yltää puuskissa yli 30 metriin sekunnissa. Runsaat sateet tuovat myös vuorille paikoin kymmeniä senttimetrejä lunta päivässä.

Lue lisää → ”Lisää lunta Etelä-Eurooppaan”