Tuleeko Lappiin lumiennätys, etelään lumenpuute-ennätys?!

Julkaistu

Lumitilanne on varsin erikoinen! Maan etelä- ja keskiosassa lunta ei ole juuri lainkaan, kun Keski-Lapissa lunta on lähes kaksinkertainen määrä vuodenajan keskiarvoon nähden. Ennätyksetkin uhkaavat rikkoutua tänä talvena, mikäli sama meno jatkuu!

Tässä blogitekstissä siitä, kuinka erikoinen lumitilanne oikein on Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä tilastojen valossa sekä siitä, mistä tilanne johtuu ja miltä tulevaisuus näyttää ennusteiden valossa.

Kuva: Foreca

Helsinki, Kaisaniemi

Helsingin Kaisaniemessä on juuri nyt täysin lumetonta. Tänä talvikautena (2019-2020) lunta on tähän mennessä mitattu Kaisaniemessä vain kahdessa eri jaksossa: 30.11.-3.12. (neljän päivän putki) ja 10.12.-11.12. (kahden päivän putki). Molemmissa jaksoissa lumensyvyys oli 2 cm koko jakson ajan. Kaisaniemessä ei siis ole vielä tämän talvikauden aikana mitattu kahta senttiä paksumpaa lumipeitettä. Lumilinnan rakennusta saa toistaiseksi etelässä odottaa.

Tilastojen mukaan pysyvä lumi, eli talven pisin yhtäjaksoinen jakso, jolloin havaintoasemalla on mitattu lumipeite, alkaa vuosien 1981-2010 mittausjakson keskiarvon mukaan Helsingin Kaisaniemessä 31.12. Pysyvää lunta, tai lunta ylipäänsä, ei vielä tämänhetkisten ennusteiden mukaan ole tiedossa alueelle ainakaan tammikuun puolella, eli pysyvä lumi viivästyy keskiarvosta ainakin kuukauden.

Lumien osalta vastaavia talvikausia on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Kaisaniemessä silti koettu ennenkin: myöhäisin pysyvän lumen alku sijoittuu vasta peräti maaliskuulle. Talvella 2007-2008 pysyvä lumijakso alkoi Kaisaniemessä vasta 2.3. ja kesti 9 päivän ajan. Lunta oli enimmilläänkin vain 6 cm. Helmikuisia pysyvän lumen alkuja Kaisaniemessä nähtiin vuosina 1925, 1930, 1975 ja 1993.

Mittaushistorian vähälumisin talvi Helsingin Kaisaniemessä oli talvi 1963-1964, jolloin lumipeite oli paksuimmillaankin vain 15 cm. Jos sattuisi käymään niin, että tämä talvi jatkuu yhtä vähälumisena etelässä, lumimääräennätykset paukkuisivat alarajoiltaan kirkkaasti – tähän asti lunta kun ei Kaisaniemessä ole mitattu kahta senttiä enempää.

Jyväskylä

Jyväskylänkään mittauspaikalla lunta ei tällä hetkellä ole. Jyväskylässä lunta on esiintynyt tämän talvikauden aikana kolmessa jaksossa: 31.10. lunta oli maassa vain yhden päivän ajan, 3.11. alkoi 16 päivää kestänyt lumijakso ja 27.11. alkoi jakso, jonka olisi voinut ajatella olevan pysyvä lumi. Se jäi silti vain 52 päivää kestäväksi, 17.1. jälkeen maa on Jyväskylän lentoaseman lumenmittauspaikalla ollut lumeton.

Jyväskylässä lunta saadaan todennäköisesti vielä maahan, mutta vasta aika näyttää, tuleeko seuraava lumijakso olemaan pidempi kuin juuri päättynyt.

Jyväskylässä ennätyksiä ei sentään enää voida lumipeitteen lyhyyden suhteen rikkoa, vuonna 2014 lumi pysyi maassa pisimmilläänkin vain 47 vuorokauden ajan. Keskimääräinen lumipeiteaika Jyväskylässä on kuitenkin pituudeltaan 149 vrk eli yli 5 kuukautta.

Sodankylä

Suuresta osasta Suomea lunta puuttuu, mutta Sodankylässä tilanne on päinvastainen: Keski-Lapissa lunta on tällä hetkellä reilusti enemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Tätä kirjoittaessani 21.1. Suomen runsaslumisin paikka on Sodankylän Vuotso, jossa lunta on tasan metrin paksuinen kerros. Tämän vuodenajan lumipeitteen paksuuden keskiarvo alueella on 50-60 cm, eli lunta on lähes kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna.

Sodankylässä lumi satoi 14.10., päivä ennen ensimmäisen ehjän lumipeitteen keskimääräistä satamisaikaa eli varsin keskiarvoiseen aikaan. Sodankylässä keskimääräinen lumipeiteaika on 202 päivää eli noin 7 kuukautta.

Suurin Sodankylässä mitattu lumensyvyys on ollut 119 cm. Näin paljon lunta oli maassa 6.4.2000. Mikäli lumentulo jatkuu häiriöttä ja lumipeite pääsee kasvamaan painumatta kasaan, ei ole millään tavalla mahdotonta, että Keski-Lapin tienoilla rikotaan tänä talvena lumimääräennätyksiä samaan aikaan kuin etelässä lumimäärät saattavat jäädä jopa ennätysalhaisiksi!

Mistä tämä johtuu?

Miksi Keski-Lapissa on ehkä jopa ennätyksellisen paljon lunta samaan aikaan kun etelässä lunta on jopa ennätyksellisen vähän? Syy löytyy suursäätilasta.

Etelä-Euroopan ylle on parkkeerannut pitkäksi aikaa korkeapaineen alue. Se muuttaa muotoaan ja elää ameebamaisesti, mutta saa silti aikaan sen, että Suomessa on jo useita viikkoja vallinnut vahva länsivirtaus. Meille puhaltaa jatkuvasti lauhaa, kosteaa ilmaa ja sateita suoraan Atlantilta.

Lappiin ei ole juuri päässyt kylmiä, kuivia korkeapaineita, vaan sinne on työntynyt lumisadealue toisensa jälkeen. Maan etelä- ja keskiosassa puolestaan on ollut lauhempaa kuin keskimääräisenä talvena. Sateet ovat maan keskiosassakin tulleet osin vetenä ja sulattaneet lumia. Föhn-tuulitilanteita on päässyt syntymään jo useita: tilanteita, joissa länsituuli puhaltaa Skandien yli suoraan Suomeen. Vuoriston yli noussut ja kuivunut ilmavirtaus lämpiää alas tullessaan ja lämmin ilma puhaltaa meille.

Viime yönä, 20.-21.1. välisenä yönä föhn-tuuli puhalsi vahvana ja yölämpötila oli paikoin Länsi-Suomessa jopa 9,2 °C. Samoilla alueilla saattaa olla reilusti kylmempää juhannusyönä!

Minkälaisena sää jatkuu?

Yksinkertainen vastaus: sama meno jatkuu toistaiseksi. Etelä-Euroopan korkeapaine pysyy vahvana, länsivirtaus puhaltaa ja sää on reilusti vuodenajan keskiarvoa lämpimämpää lähes koko maassa. Lappiin sataa lisää lunta, maan keskiosassa sade tulee milloin missäkin olomuodossa ja etelässä sataa lähes silkkaa vettä ja lämpötilat pysyvät öisinkin enimmäkseen plussalla. Tämän talvikauden ennusteita pystyisi melkein tuottamaan copy-pastea käyttäen.

5 vastausta artikkeliin “Tuleeko Lappiin lumiennätys, etelään lumenpuute-ennätys?!”

  1. No… kyllä tänne komenttipalstalle kohta kertyy copypaste metereologien juttuja. Kiitoksia lumikatsauksesta. :)

  2. Miten 149 vrk on yli 5 kuukautta? Vaikkapa marras-maaliskuu jakso on 151 vrk pitkä (normaali vuosi, ei karkauspäivää).

  3. Olisiko perimmäinen syy kuitenkin polaaripyörre? Polaaripyörre on tainnut olla voimakkaimmillaan juuri Skandinavian kohdalla ja se on kulkenut Lapin yllä. Lappi siis on ollut koko ajan rajavyöhykkeellä. Toisaalta talvi alkoi Lapissa aikaisin ja lumipeitettä alkoi kertyä aikaisin samaten. Koska polaaripyörre ilmeisesti on nyt harvinaisen voimakas, se on myös generoinut voimakkaita länsivirtauksia ja Föhn -ilmiötä toisensa perään.

  4. Moi, Joanna! Ehkä muistat, kun joulukuussa kehuin sua, koska annoit toivoa meille Lounais-Suomen eläjille toteamalla, että lauha länsivirtaus ei ole välttämättä loputon ja että voisi tulla jopa valkoinen joulu. Kiitin sua optimistisen asenteen valamisesta, vaikka itse lopuksi ns. köyhän miehen meteorologina totesin, että tämä oli tässä: Ei talvea tänä vuonna! Murehdin, että hevoset joutuvat kurassa tarpomaan. No, hevoset ovat nyt sitten täysin tottuneita kuraan ja velliin. Ja pienet pakkasjaksot kuivattavat tarhat ja heidän jalkansa. Ei tämä niin kauheaa ole! Ja kevät on aivan ovella. Ihmiset ovat Britanniassa ja Keski-Euroopassa aina selättäneet talvet! Tähän vain kerta kaikkiaan pitää tottua – ja ehkä 20 vuoden kuluttua kukaan ei Etelä-Suomessa enää stressaannu lumettomasta talvesta. Lappiin voi matkustaa hakemaan lumen eksotiikkaa – brittien tavoin.

    1. Tällainen talvinen suursäätila toistuu muutaman kerran vuosisadassa, eli kyllä sitä lunta ja pakkasta on pääsääntöisesti jatkossakin tarjolla.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.