Sää sekaisin: Tammikuisen yön ennusteessa +9 astetta – ei talvea vieläkään näkyvissä etelään

Julkaistu

Talvi ei ota alkaakseen eteläisimmissä Suomessa tälläkään viikolla. Föhn-tuuli lämmittää tiistain vastaisena yönä niin, että korkeimmat lämpötilat saattavat läntisessä Suomessa olla jopa 8–9 asteessa. Perämerelle on tulossa jopa myrskyä. Viikon puolivälin pieni viileneminen jää vain väliaikaiseksi.

Tiistain vastaiseksi yöksi on odotettavissa sekä erittäin lauhaa ilmaa että puuskaista tuulta, Perämerellä voi olla myrskyä.

Tammikuun erikoinen sää jatkuu tälläkin viikolla. Föhn-tuuli hönkii tiistain vastaisena yönä Norjan vuoriston yli ajankohtaan nähden erittäin lämmintä ilmaa Suomeen.

– Tulossa on lämpimän ilman aalto. Isossa osassa Länsi-Suomea lämpötilat ovat ensi yönä 6–8 asteessa, ylimmillään +9 asteessa mahdollisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, sanoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lukemat vastaavat alueen keskimääräisiä huhtikuun loppupuoliskon päivän korkeimpia lämpötiloja.

Mittaushistorian tammikuun korkein lämpötila on 10,9 astetta, joka on mitattu 6. tammikuuta 1973 Jomalassa Ahvenanmaalla. Tässä tammikuussa on ollut tähän mennessä korkeimmillaan 9,1 astetta 15. tammikuuta Hammarlandin Märketissä.

Myrskyä ja tuulinen viikko

Korkeiden lämpötilojen lisäksi tulossa on myös voimakkaita tuulia.

– Maanantai-illan ja alkuyön aikana myrsky on mahdollista Perämerellä ja Merenkurkussa. Maa-alueilla tuuli tuntuu eniten Pohjois-Pohjanmaan rannikolla ja sisämaassa. Muuallakin maan etelä- ja keskiosassa on tuulista, ennustaa Joanna Rinne.

Sää viilenee tiistaipäivän aikana. Tiistaina iltapäivällä maan etelä- ja keskiosassa ollaan 0–4 plusasteessa, Lapissa on pakkasta. Sää on suuressa osassa maata aurinkoista, Pohjois-Suomen yli kulkee nopealiikkeisiä lumikuuroja. Myös tiistai on tuulinen, mutta ei näillä näkymin enää myrskyisä.

Keskiviikon vastaisena yönä ja keskiviikkona aamulla lumikuuroja kulkee maan etelä- ja keskiosan yli. Tämän hetken ennusteen mukaan lunta ei kuitenkaan olisi tässä kohtaa tulossa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle.

Keskiviikkona päivällä pakkasta voi olla myös etelässä, Lapissa ollaan -10 asteen tienoilla. Päivä on poutainen ja laajalti aurinkoinen, mutta edelleen tuulinen, joten lämpötilat tuntuvat mittarilukemia viileämmiltä.

Viileneminen jää lyhytaikaiseksi

Torstaiksi sää jo kuitenkin lauhtuu uudelleen. Suomeen leviää jälleen myös sateita. Keski- ja Pohjois-Suomeen on tulossa lunta, mutta sademäärät eivät ole isoja. Lännessä ja etelässä ollaan torstaina päivällä plussalla.

– Tämänkin jälkeen sää jatkuu vaihtelevana. Edelleen meille tulee ajoittain lauhaa ilmaa ja sateita, välillä käydään pakkasen puolella. Talvea ja pysyvää lunta ei ole näköpiirissä etelään tällä kymmenen päivän ennustejaksolla. Sateet ovat etelässä yhä enimmäkseen vettä, toteaa Joanna Rinne.

Maa on yhä lumeton etelässä ja myös osassa maan keskiosaa. Kuva: Maarit Siitonen, Jyväskylä 17.1.2020

Loppuviikolla Lapissa voi jälleen olla kireitä, yli 25 asteen pakkasia. Sunnuntaina Utsjoella mitattiin talven tähän asti kylmin lämpötila, -37,9 astetta.

Terminen talvi ei ole vieläkään alkanut osassa etelää ja länttä. Vertailukauden 1981–2010 tilastojen mukaan talvi alkaa näilläkin alueilla keskimäärin jo marraskuun puolella. Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötilan katsotaan olevan pysyvästi nollan alapuolella.

12 vastausta artikkeliin “Sää sekaisin: Tammikuisen yön ennusteessa +9 astetta – ei talvea vieläkään näkyvissä etelään”

  1. Säätyyppi on itse asiassa juuri sellainen kuin Uudessa Ilmastossa kuuluukin olla talvella, eli jatkuva matalapainevyöry Atlantilta. Tämä on ollut hallitseva säätyyppi talvisin jo 30 vuotta, ja tällä vuosikymmenellä se on yltynyt entisestään. 1990- ja 2000-luvuilla usempina vuosina oli kuukauden tai parin talvinen jakso jossain kohtaa talvea. Vuodesta 2014 lähtien matalapainevyöry ei ole enää tauonnut paria viikkoa pidemmäksi ajaksi kertaakaan. Pisin tauko oli n. 3vk tammikuussa 2016.

    Matalapaineiden ja lämpövirtausten yhä voimistuessa on hyvin todennäköistä, että tämän vuosikymmenen aikana nähdään ensimmäinen musta talvi myös Lapissa.

    1. No sittenhän tämä ”Uusi Ilmasto” on erittäin hyvä asia Grönlannin jäätiköiden kannalta. Siellä nimittäin on erittäin kylmää ollut koko tammikuun samasta syystä kuin Etelä-Suomessa lämmintä. Meidän ei siis tarvitse olla lainkaan huolissamme jäätikön sulamisesta.

    2. No ei mitenkään kyllä koko Lappi mene lumettomaksi vielä tällä vuosikymmenellä. Kilpisjärvellä on lumitalvia vaikkka ilmasto parilla asteella lämpenisi. Onhan joillain Norjan tutntureillakin lunta koko vuoden. Kyllä se talvi tulee tänäkin vuonna jopa Rymättylään. Toki nyt tulee melkein joka maakuntaan uusi tammikuun lämpötilaennätys.

      1. Oulun läänissä ja Lapissa tammikuu on ollut 7-10 astetta keskiarvoa lämpimämpi:

        https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1231244452

        Tuohon vielä pari astetta lisää, niin iso osa Lappiakin jää vaille lunta.

        1. Marraskuun alkupuoli taisi olla ainakin saman verran kylmempi, mutta silloin emme jostain syystä saaneet tiedotetta?

        2. Periaatteessa kyllä mutta nämä tämän vuoden lukemat ovat jo niin poikkeuksellisen korkeita, että olisin erittäin yllättynyt, jos edes näin lämmintä tulisi edes koko 2020-luvulla. Ei se mahdotonta ole mutta en usko.

          Lauhaa tulee toki riittämään mutta nyt on mittarit todella vinksallaan.

    3. Tälle näkemykselle ei nyt ole oikein mitään todellista faktaa tai ainakaan se ei liity ns. ihmisen aiheuttamaan ilmanmuutokseen. Sinällään toki, mikäli kyse on luonnollisesta vaihtelusta, olisi silloin kyse normaalista ilmaston muutoksesta (erillään kirjoitettuna). Kannattaa lukea tämä: https://www.cicero.oslo.no/en/posts/news/unseasonal-temperatures-for-norway

      ”Then, whether a winter (since we are interested in this season) is colder, warmer or average will depend on the atmospheric circulation dominating during that season. This is an intensive area of research at the moment, at the interface between climate and weather. We currently do not understand very well whether some circulation patterns will be more likely in a warmer world, but the consensus regarding the NAO (or AO) is that the oscillation is probably not affected by climate change. For example, the NAO/AO was negative for most of the 2019 spring and summer, and now it is positive. Scientists still expect the NAO/AO to oscillate between positive and negative (and also neutral of course) conditions in the future.”

      1. On siis toki suorastaan todennäköistä, että jatkossakin valtaosa talvista on matalapainevoittoisia ja varsin lauhoja. Pidän kuitenkin epätodennäköisenä, että aivan heti tulisi näin lämmintä talvea perään. Poikkeamat ovat olleet niin käsittämättömän suuria. Se on siis mahdollista mutta en usko siihen. Edellisestä yhtä lämpimästä talvesta on 12 vuotta. 2015 ei päässyt aivan näin korkealle.

        Sama lämpenevä trendi näkyy kaikkina vuodenaikoina, mutta talvisäässä muutos näyttää olleen selvin. Jos ajatellaan kesiä, niin meillä on (jostain syystä) aina neljän vuoden välein todella helteinen kesä. Katsokaapa vaikka: 2002, 2006, 2010, 2011, 2014 ja 2018. Poikkeaman sykliin teki tuo 2011. Mutta: vastapainoksi meillä on ollut myös monta melko viileää tai ainakin keskilämpötiloiltaan melko tavanomaista kesää kuten 2012, 2015, 2016, 2017 ja 2019.

        Suureksi pettymyksekseni helmikuut näyttävät jo ”menetetyiltä” kuukausilta. Ennen se oli suosikkikuukauteni: rapsakoita, aurinkoisia talvisäitä ja lumen narinaa. Nyt joka vuosi on vesisadetta ja sohjoa – jos ylipäänsä on lunta siis. Poikkeuksia 2010-luvulla ovat olleet 2010, 2011, 2012 ja 2018.

  2. 1200-1300 -luvuillahan Suomessa oli sedimenttitutkimusten mukaan jatkuvasti tällaisia talvia ettei lunta ollut kuin pohjoisessa. Ilmeisesti syy on ollut jatkuvasti vahva ja suppea polaaripyörre. Toisaalta tällainen ilmiö tukee arktisen jäätikön kehitystä, sillä kylmä pysyy ringin sisällä.

  3. Matalapainepyöritystä on kyllä aina riittänyt mutta nyt on huimasti lämpimämpää kuin muina talvina. Esimerkiksi 2014-15 oikeaa talvea ei etelään tullut mutta silloin oli sentään välillä lunta maassa pitempään eikä Keski-Suomi ollut paljaana kokonaan.

    Kirjoittajalle kysymys: mikä voisi ”räjäyttää” tämän jatkuvan matalapainemyllyn? Mitä se vaatisi?

    1. Hei! Hyvä kysymys. Tämän talven lämpö Suomessa johtuu Etelä-Euroopan ylle parkkeeranneesta äärimmäisen sitkeästä korkeapaineen alueesta, joka pakottaa meille Pohjois-Euroopan ylle voimakkaan länsivirtauksen. Länsivirtaus tuo meille matalapaineiden mukana lauhaa ilmaa ja kosteutta Atlantilta. Jotta loputtoman oloinen matalapaineiden virta päättyisi, eteläinen korkeapaine pitäisi saada pois pelistä; silloin matalapaineilla olisi mahdollisuus päästä jälleen Keski-Eurooppaan ja pohjoiset ja itäiset kylmät ilmamassat pääsisivät meille.

  4. Aivan järkyttävä ”talvi” täällä etelässä. Tämä on todella epänormaalia. Kuukaudesta toiseen lämpötila siellä +5 ja +10 asteen välillä, sataa vettä ja tuulee kovaa, eli sellainen perinteinen vappusää. Tai juhannussää. Mihin katosi vuodenajat?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.