Meteorologit totisen paikan edessä: Entä jos terminen talvi jää tulematta?

Julkaistu

Meteorologit saattavat kuluvana talvikautena joutua uuden tilanteen eteen: mitä jos terminen talvi jää osassa maata kokonaan tulematta? Näin ei ole Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa mantereen puolella vielä kertaakaan käynyt, mutta Ahvenanmaalla talvi jäi tulematta talvikaudella 2014-2015. Termisellä talvella tarkoitetaan vuorokauden keskilämpötilan painumista pysyvästi pakkasen puolelle.

Onkin mielenkiintoista pohtia, puhutaanko termisen talven uupuessa pitkäkestoisesta termisestä syksystä, joka sitten jossain vaiheessa vaihtuu suoraan kesäksi. Termisen kevään ja syksyn määritelmähän on sama: lämpötilan täytyy olla pitkäluonteisesti 0 ja +10 asteen välillä. Jos terminen talvi jää etelässä tulematta, kevään alkamisen määrittäminen on hyvin mutkikasta. Onko meillä tulevaisuudessa Etelä-Suomessa enää vain kaksi termistä vuodenaikaa: keskimäärin neljän kuukauden mittainen kesä ja loput syksyä?

Tammikuun keskilämpötilat lyövät ennätyksiä

Tammikuun keskilämpötila on tähän mennessä ollut usealla mittausasemalla ennätyskorkea. Ajanjaksolla 1.-20.1.2020 Helsinki-Kaisaniemen keskilämpötila oli 3,4 astetta, Helsinki-Vantaan 2,3 astetta ja Turussa 2,6 astetta. Lämpimintä tällä ajanjaksolla on ollut Ahvenanmaalla Kökarin mittausasemalla, jonka keskilämpötila on huimat 4,8 astetta. Lounaissaaristomme olosuhteet ovatkin vastanneet Pariisin tyypillistä tammikuun keskilämpötilaa (4,9 astetta).

Helsinki-Kaisaniemessä mittaushistorian lämpimin tammikuu on tähän mennessä koettu vuonna 1930, jolloin keskilämpötila oli 1,4 astetta. Kun katsoo tammikuun loppupuolen ennusteita, näyttää todennäköiseltä, että kuluvan kuun aikana rikotaan useita keskilämpötila- ja paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Elämme mahdollisesti mittaushistoriamme lämpimintä tammikuuta.

Ruoho vihertää vielä tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla Helsingin Kulosaaressa, eikä termisestä talvesta ole tietoakaan. Kuva: Markus Mäntykannas

Voiko terminen talvi jäädä kokonaan välistä?

Euroopan keskuksen (ECMWF) tuoreimman kuukausiennusteen mukaan sää jatkuu tavanomaista lauhempana vielä helmikuunkin puolella. Tässä alkaa siis väistämättä jo pohtia mahdollisuutta termisen talven poissaololle. Tiettävästi Manner-Suomen alueella tällaista ei ole vielä mittaushistoriamme aikana koettu, mutta Ahvenanmaalla terminen talvi jäi Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan välistä talvikaudella 2014-2015. Tällöin keskilämpötila pysyi nollan yläpuolella läpi kaikkien talvikuukausien.

Moni muistaa poikkeuksellisen leudon talven 2007-2008, jolloin lunta oli niukalti ja säätyyppi muistutti kovasti kulunutta talvea. Tällöin Helsingin Kaisaniemessä terminen talvi alkoi vasta maaliskuun 19. päivänä ja sitä kesti vaivaiset yhdeksän päivää. Turussa talvi alkoi samana vuonna 14. helmikuuta, Ahvenanmaalla Helsingin tapaan vasta maaliskuun 19. päivänä. Katso menneiden talvien säät tarkemmin Forecan havaintohistoriasta!

Talven 2007-2008 lämpötilat muistuttavat kovasti tätä talvikautta. Kuva: Foreca Havaintohistoria, Helsinki, Kaisaniemi (tammikuu 2008)

Tulevaisuudessa lienemme yhä useammin otsikossa esitetyn kysymyksen äärellä: entä jos terminen talvi jääkin välistä? Elämmekö tällöin ”ikuista” termistä syksyä vai pitäisikö termisten vuodenaikojen määritelmää muuttaa: voimmeko siirtyä suoraan syksystä kesään? Tässä on paljon pohdittavaa meille meteorologeille, sillä elämme täysin uuden asian äärellä. Vaikka vielä nykyilmastossa termisen talven poisjääminen onkin hyvin poikkeuksellista, vuosisadan loppupuolella näin voi lounaisrannikolla käydä joka kolmas vuosi.

Tilhi paistattelee päivää tammikuisessa auringonpaisteessa. Kuva: Sirpa Jyske

17 vastausta artikkeliin “Meteorologit totisen paikan edessä: Entä jos terminen talvi jää tulematta?”

    1. Mää ajattelen tämän näin.
      – Vuoden vaihteen jälkeen
      alkaa terminen kevät,joka
      jatkuu kesään asti.
      – Kesän jälkeen alkaa
      terminen syksy,joka
      puolestaan jatkuu
      vuoden vaihteeseen asti.

  1. Niin että jos esimerkiksi Helsingin osalta tammikuun ennätys on 90 vuotta vanha ja se nyt menee rikki, niin tästä voi heti hakea vahvistusta ilmastonmuutosuskolle? Koska viimeisten 30 vuoden tammikuiden trendi on jyrkästi laskeva, niin tämä ennätys odotusarvollisesti tulee kestämään todella kauan.

    1. Voisi tietysti väittää, että menee ne tammikuun lämpöennätykset rikki vähän muuallakin kuin Helsingissä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjssa poksahtaa moni ennätys. Mutta kuten tunnettua, tämä johtuu enemmän säästä kuin ilmastosta.

    2. Voisitko ystävällisesti antaa linkin tutkimukseen, tilastoon tai aineistoon, missä näkyy tämä laskeva trendi? Ilmatieteen laitokselta, kun latailin muutamien paikkojen tammikuiden keskilämpötiloja, oli kaikissa nouseva trendi. Onko sinulla parempaa mittausaineistoa, kuin Ilmatieteen laitoksella?

      1. Ilmatieteenlaitoksen datasta laskettu Helsingin tammikuiden lineaarisen trendin mukainen viileneminen on noin 3 astetta viimeisen 32 vuoden ajalta. Kyseessä on siis tilastomatemaattinen suure jonka voi laskea jollain ohjelmistolla (vaikkapa Excel).

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Pienimmän_neliösumman_menetelmä

    3. Ystävällisesti pyydän sinua olemaan valehtelematta julkisella foorumilla. Viimeisen 30 vuoden aikana tammikuiden keskilämpötilojen trendi ei ole ollut jyrkästi laskea. Vaihteleva se on ollut niin kuin koko mittaushistorian aikana, ja lähinnä 2010-luvulle on osunut useita 30 vuoden keskiarvon alittavia kuukausia. Mistään trendistä, puhumattakaan jyrkästä trendistä ei voi puhua, kun 30 vuoden lämpimin kuukausi (ennen tätä vuotta) osuu jakson jälkimmäiselle puolikkaalle, samoin kuin kylminkin. Todellakin viimeisen 10 vuoden tammikuut ovat menneet mainitun keskiarvon alle 6 kertaa, mutta nyt siis ”trendi” kääntyy kertaheitolla aivan toiseen suuntaan, kun erittäin todennäköisesti lämpöennätys rikotaan selkeästi. Yksittäisen kuukauden yksittäisellä lämpötilalla suuntaan tai toiseen ei ole merkitystä ilmastoa tarkasteltaessa, koska silloin on kyse ”cherry-picking”-hämäyksestä. Maapallolta löytyy itse asiassa paikkoja, joissa pitkälläkin aikavälillä keskilämpötilat ovat laskeneet. Olennaista on kuitenkin kokonaisuuden, koko maapallon ilmaston, ja siihen vaikuttavien mekanismien tarkastelu monesta eri näkökulmasta, ja siihen tarvitaan usean eri tieteenalan tutkimusta, mitä ilmastontutkimus käytännössä on. Kun eri tieteenaloilla saadaan erilaisista aineistoista samansuuntaisia tuloksia yhä uudelleen, voidaan puhua trendeistä, joilla oikeasti on merkitystä.

      1. Jos saan jatkaa tästä ilmastomuutos asiasta vielä eräältä kantilta. Eikös ole kummallista, että Suomen tavoite hiilineutraalista valtiosta ensimmäisenä maailmassa on jyrkässä ristiriidassa hallinnon oman toiminnan kanssa. Suomessa tuetaan turpeentuotantoa, joka on monelta kannalta erittäin turmiollista toimintaa. Turve on polttoaineena paljon pahempi kuin kivihiili. Tuhottu suo toimii sitten hiilidioksidin ja happamuuden lähteenä, myrkyttää lähivesistöt. Suo toimii ennen turpeen poistoa hiilinieluna ja turpeen noston jälkeen kaikki käntyy päälaelleen. On turha kehua ympäristön suojelutoimilla niin kauan kuin soiden tuhoaminen jatkuu.
        BBC kirjoitti etusivullaan Suomen ilmastopolitiikasta: https://www.bbc.co.uk/news/extra/MtJYmYFONq/finland_carbon_neutral_in_15_years

  2. Yksi hyvä ”sääntö” voisi olla, jos talvi ei ole alkanut kun siirrytään tähtitieteelliseen kevääseen maaliskuun lopulla siirrytään myös termiseen kevääseen.

  3. Olisiko niin, että vaikkaterminen talvi saapuisikin vasta maaliskuussa – auringon päivisin lämmittäessä – sillä ei taitais olla vaikutusta esim. lumipeitteeseen? – Eikö olekin niin, että korkeapaineen aikana pakkanen kiristyy yön aikana, mutta korkeapaine tietää myös aurinkoisia päiviä? – Ja jos sitten pilvet lämmittävät maapalloa, silloin sataa ja on yhtä lauhaa öin ja päivin? – Toivotaan kuitenkin vaihtelevaa säätä ja – olosuhteista riippumatonta aurinkoista kevämieltä!

  4. Lisätään vielä.

    Voihan olla että Suomessa olisi tarpeen määritellä vuodenajat uudestaan (ne kun kai vielä voidaan sentään päättää Suomen sisällä eikä EU tasolla..)
    Mutta miten ne määritellään? Onko talvi, jos on 20 pakkasta mutta täysin lumeton maa? Onko talvi, jos vuorokauden lämpötila on 0,1 astetta mutta maassa puolen metrin hanki?
    Kyllä ainakin itsestä tuntuu, että nyt on ”talvi” vaikkei täällä etelässä lunta olekaan. Henkilökohtaista, että onko tämä nyt hyvä vai huono talvi. Jos olisin omakotitalolämmittäjä, varmaan hyvä talvi.

    Moni mieltää, että kesä alkaa kesäkuussa. Suurimmassa osassa termisesti se alkaa viimeistään toukokuussa. Mutta toukokuun kesä ei vielä tunnu kesältä, koska puissa ei ole lehtiä. Ja vesistötkin ovat vielä kylmiä. Keskikesä (”hellekesä”, jolloin Suomi voi hyvinkin olla Euroopan kuumimpia kolkkia) tuntuu selvästi erilaiselta kuin alku tai loppukesä.
    Syyskuussa on vielä termisesti kesä, mutta ei se enää kesältä tunnu kun on jo niin pimeää ja alkaa lehdet kellastua.

    Pitäisikö vuodenajat määritellä valon määrän mukaan? Se pysyy vuodesta toiseen vakiona. Ehkä ottaen myös kasvukaudet huomioon? Ehkä nykyiset termiset määritelmät on aika heittää romukoppaan?

  5. Mutta mitenkäs Italiassakin on vuodenaika nimeltä talvi? Onkohan siellä erilaiset kriteerit meteorologiassakin siitä miten vuodenajat määritellään? Joskus Barcelonan matkalla keväisin, kun oikein hiki virtaa, on kuumempi kuin Suomessa kesällä ja ravintolassa pyytää jäätelöä jälkkäriksi, niin tarjoilija tokaisee: ”Jäätelöä, sitä saa vasta kesällä.” Minusta tuntuu, että on vähän turhaa hätäilyä alkaa miettimään tuleeko talvea vai ei, kyllä tulee, jos ei tänä vuonna, niin lähestulkoon joka vuosi. Ainakin Lapissa kelpaavat nykyiset vuodenaikamäärittelyt hyvin. Ja yleensäkin Suomessa on käytössä sanonta monena vuotena ollut: ei tullut kesää tänä vuonna.

    1. Tosiaan olisi kiva tietää miten muualla Euroopassa on talvi määritelty. Onko Ruotsissa, Virossa tai Saksassa käytössä sama ”terminen talvi” nimitys? Miten niissä maissa määritellään talvi? Voiko Suomen talven kestoa jotenkin verrata siellä oleviin talven kestoihin?

    2. Minun muistini ja tietoni mukaan termisiä vuodenaikoja käytetään vain pohjoismaissa ja niistäkin vain Ruotsissa ja Suomessa.

      Maailmalla vuodenajoista puhuttaessa vuosi on yksinkertaisesti jaettu neljään kolmen kuukauden mittaiseen ajanjaksoon joita kutsutaan meteorologisiksi vuodenajoiksi. Pohjoisella pallonpuoliskolla: kevät 1.3. – 31.5. kesä 1.6. – 31.8. syksy 1.9. – 30.11 sekä talvi 1.12 .- 28.2.(karkausvuonna 29.). Eteläisellä pallonpuoliskolla kevät ja syksy sekä talvi ja kesä vaihtavat paikkoja.

      Kuriositeettina Irlannissa vuodenajoista puhuttaessa käytetään kelttiläistä kalenteria.

  6. Pakkanen ja lumi yhdessä kuuluvat Suomen talveen etelää myöten 1,5 kk-6 kk vuodesta pitkän ajan tilastojenkin mukaan. Vaihtelua on toki aina ollut, mutta Suomen talvessa ei kyllä normaalisti nurmikot viherrä tammikuun lopulla, maa on laajalti roudatonta, linnut laulavat kevättä jne. Jopa nykyilmastossa!

    Lähitulevaisuudessa ”talvi” on vaikeampi määrittää ainakin Etelä- Suomessa, mutta silloin en muutenkaan enää Etelä- Suomessa halua asua näin talvilajien harrastajan näkökulmasta.

  7. Vuosihan jaetaan vuodenaikojen mukaan neljään osaan eli kevät, kesä, syksy ja talvi. Aika usein näkee nämä vuodenajat ryhmitettynä kolmen kuukauden pituisiin jaksoihin eli kevättä ovat maalis-, huhti- ja toukokuu, kesä-, heinä- ja elokuu ovat kesäkuukausia, syksyyn kuuluvat syys-, loka- ja marraskuu ja talvikuukausia ovat joulu-, tammi- ja helmikuu. Suomi on pitkä maa, joten tuommoinen listaus ei missään nimessä päde koko maassa ja tuskinpa missään ihan noin kirjaimellisesti. Jos talvi ei tänä vuonna tule lainkaan eteläiseen Suomeen, niin kevään voisi katsoa alkavan maaliskuun alusta. Tuntuisi aika oudolta, jos kevät (ehkä hienoin vuodenaika) jätettäisiin kokonaan pois ja siirryttäisiin suoraan syksystä kesään.

  8. Vuonna 2008 oli auringonpilkkuminimi kuten myös tällä hetkellä. Helsinki Kaisaniemen vuositilastoissa myös monet erityisen leudot talvet ajoittuvat auringonpilkkuminimien ajankohtiin muutamien vuosien tarkkuuksilla. Meteorologilta olisi mielenkiintoista kuulla minkälaisia vaikutuksia auringonpilkkuminimeillä on todettu maapallon säätilaan. Maapallolle saapuva kosminen säteilyhän, jota mitataan esimerkiksi Oulussa neutronimittauslaitteistolla, lisääntyy ja vaikuttaa ilmakehän hiukkasiin.
    Leudon talven jälkeen vaikuttaa myös usein tulevan kylmä kesä. Onko näin ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.