Arctica vs. Atlantica: Lämpötilaero voi pian olla yli 40 astetta etelän ja pohjoisen välillä!

Julkaistu

Suomi on pitkä maa ja erityisesti näin talvikuukausina se näyttäytyy huiminakin lämpötilaeroina. Pohjoiseen Suomeen valahtaa viikonlopun aikana napa-alueelta arktisen kylmää ilmaa, mutta eteläinen Suomi pysyy Atlantin leudon ilman syleilyssä. Maan keskivaiheilla kulkeekin pian kahden hyvin erilaisen ilmamassan taistelutanner, jonka pohjoispuolella hyytävä talvi-ilma halajaa kohti etelää, mutta vastassa on periksiantamaton ja lempeä talvilämpö. Sunnuntain ja alkuviikon aikana lämpötilaero voi etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä käväistä 40 asteessa.

Lämpötilaero voi alkuviikolla kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä jopa yli 40 asteeseen. Kuvat: Markus Mäntykannas

Arctica vs. Atlantica: Lappi hyytyy, etelässä tarkenee

Arktisen kylmät ilmamassat ovat tänä talvena pysytelleet tiiviisti napa-alueen ympäristössä ja meillä länsivirtaukset ovat jyllänneet tehokkaasti. Viikonlopun aikana asetelmaan tulee pieni muutos, sillä Lappiin pääsee pitkästä aikaa valumaan paikoin jopa arktisen kylmää ilmaa usean päivän ajaksi. Etelässä on kuitenkin vastassa Atlantin lämpö, ja näiden kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle maan keskiosaan syntyy sunnuntaiksi matalapaineen keskus ja lumisadealue.

Lapin kylmenemiseen liittyvät olennaisesti korkeapaineen selänne, tuulten heikkeneminen ja voimakas säteilyjäähtyminen. Näin tammikuussa maanpinta kylmenee nopeasti pitkäaalto- eli lämpösäteilyn karkaamisen seurauksena aina, jos taivas on selkeä ja tuuli tyyntyy. Alkuviikolla pakkanen voi tämän ilmiön myötä kiristyä Lapissa paikoin 30-40 asteeseen, etelärannikolla mitataan vielä sunnuntaina viiden asteen lämpötiloja. Lämpötilaero voikin reilun vuorokauden sisällä kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä yli 40 asteseen.

Tähän mennessä kuluneen talven kylmin lukema, -37,9 astetta, mitattiin 19. tammikuuta Utsjoella. Alkuviikolla saattaa olla paikoin tätäkin kylmempää. Nähdäänkö Lapissa jopa 40 asteen pakkashuippuja?

Alkuviikon aikana Lapin ylle levittäytyy arktisen kylmää ilmaa. Eteläisin Suomi pysyy pääsääntöisesti plussan puolella.

Talven kylmimmät hetket lähestyvät – kevät voi kuitenkin alkaa aikaisin

Lähestymme tilastojen valossa talven kylmimpiä hetkiä. Sisämaassa kylmintä on yleensä tammi-helmikuun vaihteessa, rannikoilla ja saaristossa vasta helmikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Tammikuun loppupuoli onkin tyypillisesti se aika vuodesta, jolloin talven kovimmat pakkaslukemat mitataan.

Helmikuun aikana lisääntyvä auringonsäteily alkaa jo väistämättä nostaa päivälämpötiloja, mutta pakkanen pääsee paukkumaan erityisesti öisin ja aamuisin. Voisi siis todeta, että muutaman viikon kuluttua olemme jo ohittaneet talven kylmimmät hetket ja tämän jälkeen auringon lämmitys alkaa tuntua.

Mitä kauemmin meillä on lumetonta ja meret ovat jäättömiä, sen lyhyemmäksi talvi jää. Jos terminen talvi on vielä saapuakseen maan etelä- ja länsiosaan, en usko, että siitä tulee enää kovinkaan pitkä. Näin leuto alkutalvi ja lämmin Itämeri vauhdittavat kevään alkamista: mitä vähemmän meillä on lumi- ja jääpeitettä, sen vähemmän auringonsäteilyltä kuluu energiaa niiden sulattamiseen. Lumeton maaperä ja sulat meret imevät itseensä tehokkaasti lämpöä ja voivat aikaistaa kevään saapumisen.

6 vastausta artikkeliin “Arctica vs. Atlantica: Lämpötilaero voi pian olla yli 40 astetta etelän ja pohjoisen välillä!”

  1. Jos ilmamassojen vallalla oleva levoton liikehdintä pysähtyisi tuossa kohtaa edes muutamaksi päiväksi, niin -50 voisi poksahtaa. Näyttää kuitenkin ettei näin käy mutta silti se -40 voinee mennä rikki.

  2. Tietääkö muuten voimakas ja tiivis polaaripyörre hyvää napajäätikölle?

    1. Peruspiirteittäin: vahva napapyörre (talviaikaan) tarkoittaa käytännössä erittäin kylmää napa-alueilla. Mitä kylmemmäksi ilman lämpötila käy, sitä vähemmän se voi pitää sisällään vesihöyryä, joka tarkoittaa vähäistä sadantaa eli jäätiköille kertyy niukemmin uutta massaa.

    2. Napajäätikkö laajenee koska napa-alueelle ei pääse virtaamaan lämmintä ilmaa. Tämä on kuitenkin pitkä prosessi, yhdellä vuodella ei ole merkitystä. Polaaripyörteen dynamiikan trendit voivat kuitenkin vaikuttaa jäätikön laajuuteen.

    3. Polaaripyörre näyttelee merkittävää roolia:

      https://www.researchgate.net/publication/235703820_Northern_Hemisphere_circumpolar_vortex_trends_and_climate_change_implications

      Kysymys on siis sen luonnollisesta vaihtelusta.

      1. Olisi mielenkiintoista, jos käsittelisitte miksi pelkästään Lapin sisällä on huomattavan usein tämän kaltaisia lämpötilaeroja esimerkiksi Etelä-Lapin ja Keski/Pohjois-Lapin välillä, kuten myös Länsi-Lapin ja Itä-Lapin välillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.