Author: Markus Mäntykannas

Eurooppa on juuri toipunut raivokkaasta Ciara-myrskystä, kun jo seuraavat myllerrykset tekevät tuloaan. Atlantilla on nyt otollinen kasvualusta voimakkaille matalapaineille, ja lähivuorokauden aikana yksi niistä on saavuttamassa liki hirmumyrskyn voiman Irlannin länsipuolella. Atlantilla onkin nyt alkamassa mielenkiintoinen tapahtumaketju, jossa matalapaine toisensa perään puhkeaa myrskyksi saakka. Loppuviikon aikana Atlantilla syntyy peräti kolme voimakasta myrskyä, ja vaikutukset tuntuvat sunnuntaina myös Suomessa.

Ciara väistyi, nyt tulee Dennis!

Lue lisää → ”Atlantilla jysähtää taas: Loppuviikolla syntyy kolme myrskyä – vaikutukset tuntuvat Suomessakin”

Islannin länsipuolelle syntyvä syvä matalapaine pistää säät uusiksi viikonvaihteessa Euroopassa. Sunnuntain ja maanantain aikana 10 kilometrin korkeudessa kulkeva suihkuvirtaus on Länsi-Euroopan yllä erittäin voimakas ja maanpinnallakin koetaan todennäköisesti laaja-alaisia myrskytuhoja, kun tuuli yltyy puuskissa jopa hirmumyrskylukemiin. Suomeen tämä jättimatalapaine pyöräyttää keväiset kelit ja rankkoja vesisateita: hyvästi Etelä-Suomen pikatalvi!

Viiden päivän pikatalvi päättyy – maanantaina vaakavettä ja +6

Tämä viikko toi monen kaipaamaa vaihtelua Etelä-Suomen säähän: pakkasta, aurinkoa ja vähän lumihiutaleitakin. Lumipeite vahvistui maan keskiosassa, mutta viikonloppuna lähestyvä muutos uhkaa taas sulattaa hankia. Kylmyys kulminoituu ensi yönä, kun maan etelä- ja keskiosassa pakkanen voi kiristyä 10 ja 20 asteen välille. Tämän jälkeen se on adiós pakkasille: lauantaina nollaraja kipuaa vauhdilla kohti pohjoista.

Lämpenemisen myötä sää muuttuu myös harmaampaan suuntaan. Voisi todeta, että ikuinen marraskuu tekee paluun viikonloppuna suureen osaan maata. Sunnuntaina etelärannikolla lämpöasteita voi olla jo viisi, ja lämpötilan nollaraja kulkee jo Etelä-Lapin korkeudella saakka.

Eurooppaa ravisuttava jättimatalapaine uhittelee maanantaina myös Suomea. Maanantain vastaisena yönä ja aamulla vettä voi sataa maan etelä- ja länsiosassa kaatamalla. Lounaistuuli voimistuu sen verran voimakkaaksi, että sade voi tulla vaakatasossa. Voimakas tuuli puskee meille Atlantin merellistä lämpöä ja nollaraja kipuaa tässä vaiheessa jopa Sodankylän korkeudelle saakka ja osa Lapinkin sateista muuttuu vedeksi. Tehokas hankiensulatuspäivä siis.

Hirmumyrskypuuskat uhkaavat Länsi-Eurooppaa: häiriöitä lentoliikenteeseen ja tuulituhoja

Islannin länsipuolella syvenevä matalapaine voimistaa viikonvaihteessa tuulia Skandinaviassa ja Länsi-Euroopassa. Voimakkaimmat tuulet näyttäisivät osuvan sunnuntai-illalle ja maanantain vastaiselle yölle, jolloin puuskahuiput voivat olla 30-40 m/s. Kansainvälinen hirmumyrskytuulen raja on 33 m/s.

Tuuli voimistuu vaarallisen voimakkaaksi erityisesti Iso-Britannian, Irlannin, Benelux-maiden ja Saksan alueella – myrskypuuskia riittää myös Skandinaviaan ja Suomen merialueille. Maanantain vastaisena yönä myrskypuuskia voi esiintyä myös Suomessa etelä- ja lounaisrannikolla ja osittain sisämaankin puolella, jolloin paikalliset tuulivahingot ovat mahdollisuuksien rajoissa.

Laaja-alaisempaa tuulivahinkoa on odotettavissa keskiseen Eurooppaan ja Britteinsaarille. Voimakkaan tuulen vuoksi myös lentoliikenne saattaa takuta osassa Eurooppaa sunnuntain ja maanantain aikana.

Tammikuu rikkoi Suomessa liudan lämpöennätyksiä, ja nyt poikkeuksellinen talvilämpö koettelee eteläistä Eurooppaa. Kulunut maanantai löi usean eteläeurooppalaisen ällikällä, sillä lämpötila kohosi monilla alueilla suomalaisiin hellelukemiin – ja tämä kaikki tapahtui keskellä vuoden tilastollisesti kylmintä aikaa!

Espanjassa ylitettiin 28 asteen raja, ”hellettä” Italian Torinossa saakka

Lue lisää → ”Eurooppa kylpi tänään talvihelteessä: Pohjois-Italiassa saakka 27 astetta, Espanjassa lähes 30”

Kahlasimme läpi tilastoja kolmen kaupungin osalta vuodesta 1961 lähtien selvittääksemme, mitä on tapahtunut talvien lämpötiloille ja sademäärille. Selvityksessä on mukana Helsinki (Kaisaniemi), Jyväskylä ja Sodankylä. Määrittelimme ilmastolliset keskiarvot 30 vuoden aikajaksoissa, joista viimeinen tosin jää 29 vuoden mittaiseksi. Tulokset puhuvat lämpenevien ja sateisempien talvien puolesta.

Lämpötila noussut voimakkaimmin pohjoisessa

Lue lisää → ”Selvitys: Näin talvet ovat lämmenneet Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä”

Talven ystävät Etelä-Suomessa: pitkä odotuksenne saatetaan viimein palkita ensi viikolla, sillä ennustemalleissa näkyy tällä hetkellä selvä kylmeneminen heti sunnuntain jälkeen. Jos kylmä korkeapaine pääsee vaikuttamaan Suomen yllä, mitataan ensi viikolla etelässäkin yli 20 asteen pakkasia. Kyseessä voi hyvinkin olla kuluneen talven kylmin viikko.

Edessä talven kylmimmät viikot

Lue lisää → ”Käännös talvisempaan? Helmiholotna voi pian hyydyttää etelänkin – ”Kaikki sade alas lumena””

Suomi on pitkä maa ja erityisesti näin talvikuukausina se näyttäytyy huiminakin lämpötilaeroina. Pohjoiseen Suomeen valahtaa viikonlopun aikana napa-alueelta arktisen kylmää ilmaa, mutta eteläinen Suomi pysyy Atlantin leudon ilman syleilyssä. Maan keskivaiheilla kulkeekin pian kahden hyvin erilaisen ilmamassan taistelutanner, jonka pohjoispuolella hyytävä talvi-ilma halajaa kohti etelää, mutta vastassa on periksiantamaton ja lempeä talvilämpö. Sunnuntain ja alkuviikon aikana lämpötilaero voi etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä käväistä 40 asteessa.

Arctica vs. Atlantica: Lappi hyytyy, etelässä tarkenee

Arktisen kylmät ilmamassat ovat tänä talvena pysytelleet tiiviisti napa-alueen ympäristössä ja meillä länsivirtaukset ovat jyllänneet tehokkaasti. Viikonlopun aikana asetelmaan tulee pieni muutos, sillä Lappiin pääsee pitkästä aikaa valumaan paikoin jopa arktisen kylmää ilmaa usean päivän ajaksi. Etelässä on kuitenkin vastassa Atlantin lämpö, ja näiden kahden erilaisen ilmamassan rajavyöhykkeelle maan keskiosaan syntyy sunnuntaiksi matalapaineen keskus ja lumisadealue.

Lapin kylmenemiseen liittyvät olennaisesti korkeapaineen selänne, tuulten heikkeneminen ja voimakas säteilyjäähtyminen. Näin tammikuussa maanpinta kylmenee nopeasti pitkäaalto- eli lämpösäteilyn karkaamisen seurauksena aina, jos taivas on selkeä ja tuuli tyyntyy. Alkuviikolla pakkanen voi tämän ilmiön myötä kiristyä Lapissa paikoin 30-40 asteeseen, etelärannikolla mitataan vielä sunnuntaina viiden asteen lämpötiloja. Lämpötilaero voikin reilun vuorokauden sisällä kasvaa etelärannikon ja Pohjois-Lapin välillä yli 40 asteseen.

Tähän mennessä kuluneen talven kylmin lukema, -37,9 astetta, mitattiin 19. tammikuuta Utsjoella. Alkuviikolla saattaa olla paikoin tätäkin kylmempää. Nähdäänkö Lapissa jopa 40 asteen pakkashuippuja?

Talven kylmimmät hetket lähestyvät – kevät voi kuitenkin alkaa aikaisin

Lähestymme tilastojen valossa talven kylmimpiä hetkiä. Sisämaassa kylmintä on yleensä tammi-helmikuun vaihteessa, rannikoilla ja saaristossa vasta helmikuun ensimmäisten viikkojen aikana. Tammikuun loppupuoli onkin tyypillisesti se aika vuodesta, jolloin talven kovimmat pakkaslukemat mitataan.

Helmikuun aikana lisääntyvä auringonsäteily alkaa jo väistämättä nostaa päivälämpötiloja, mutta pakkanen pääsee paukkumaan erityisesti öisin ja aamuisin. Voisi siis todeta, että muutaman viikon kuluttua olemme jo ohittaneet talven kylmimmät hetket ja tämän jälkeen auringon lämmitys alkaa tuntua.

Mitä kauemmin meillä on lumetonta ja meret ovat jäättömiä, sen lyhyemmäksi talvi jää. Jos terminen talvi on vielä saapuakseen maan etelä- ja länsiosaan, en usko, että siitä tulee enää kovinkaan pitkä. Näin leuto alkutalvi ja lämmin Itämeri vauhdittavat kevään alkamista: mitä vähemmän meillä on lumi- ja jääpeitettä, sen vähemmän auringonsäteilyltä kuluu energiaa niiden sulattamiseen. Lumeton maaperä ja sulat meret imevät itseensä tehokkaasti lämpöä ja voivat aikaistaa kevään saapumisen.