Käännös talvisempaan? Helmiholotna voi pian hyydyttää etelänkin – ”Kaikki sade alas lumena”

Julkaistu

Talven ystävät Etelä-Suomessa: pitkä odotuksenne saatetaan viimein palkita ensi viikolla, sillä ennustemalleissa näkyy tällä hetkellä selvä kylmeneminen heti sunnuntain jälkeen. Jos kylmä korkeapaine pääsee vaikuttamaan Suomen yllä, mitataan ensi viikolla etelässäkin yli 20 asteen pakkasia. Kyseessä voi hyvinkin olla kuluneen talven kylmin viikko.

Tuoko helmikuun alku viimeinkin kunnon talven? Kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki Uunisaari (tammikuu 2019)

Edessä talven kylmimmät viikot

Talven selän taittumisesta on vanhassa kansanperinteessä eriäviä näkemyksiä. Säätilastojen perusteella vuoden kylmin viikko on sisämaassa helmikuun ensimmäinen, rannikoilla ja saaristossa helmikuun toinen viikko. Näin ollen olemme siis matkalla kohti talven taittumista ja tilastollisesti kylmimpiä hetkiä.

Tällä hetkellä myös sääennusteet tukevat tilastollisia havaintoja, sillä ensi viikosta saattaa muotoutua kuluneen talven kylmin viikko maan etelä- ja keskiosaan. Muutos voikin tuntua hurjalta, kun viime viikkojen plussa- ja vesikeleistä painutaan selvästi pakkasen puolelle. Ennusteessa on kuitenkin vielä epävarmuuksia: antaako Atlantin jatkuva matalapainevyöry viimein periksi, jolloin kylmä ja talvinen korkeapaine pääsisi vahvistumaan ainakin tilapäisesti.

Pääseekö arktinen ilma valahtamaan Suomeen ensi viikolla? Talvisen sään mahdollistava asetelma näyttää lupaavalta alkuviikon jälkeen.

Stratosfääri lämpenee ja polaaripyörre jakaantuu: kylmän sään todennäköisyys kasvaa

Leveysasteitamme kiertävä yläilmakehän polaaripyörre on tänä talvena ollut erittäin voimakas, jolloin arktisen kylmät ilmat ovat pysyneet tiiviissä paketissa pohjoisen napa-alueen ympäristössä. Stratosfääri on tämän viikon aikana kokemassa merkittävän lämpenemisen Siperian yllä, mikä todennäköisesti johtaa ensimmäistä kertaa tänä talvena polaaripyörteen jakaantumiseen.

Tämän myötä arktisen kylmää ilmaa pääsee herkemmin valumaan eteläisemmille leveysasteille. Erityisesti helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys kasvaa leveysasteillamme. On kuitenkin äärimmäisen hankala sanoa, minne kylmä ilma vaeltaa – se kun on täysin sattumanvaraista.

Talvi voi päästä näyttämään kyntensä ensi viikolla

Viikonloppuna eteläinen Suomi saa vielä vetistä ja lauhaa kyytiä, mutta tämän jälkeen länsivirtaukset näyttävät hyytyvän ainakin hetkeksi. Maanantaista eteenpäin pohjoisesta voi päästä purkautumaan hyvin kylmää ilmaa, jonka myötä pakkanen voi yöaikana kiristyä maan eteläosassa 20 ja keskisessä Suomessa 30 asteeseen.

Jos tässä asetelmassa liikkuu sadealueita, kaikki sade tulee alas lumena etelässäkin. Tämän hetken ennusteessa ensi viikko näyttääkin talven ystävien kannalta kuluvan talven lupaavimmalta, jos näin voi sanoa. Painotan kuitenkin, että ennusteeseen liittyy vielä epävarmuuksia. Kylmeneminen voi jäädä tilapäiseksi, jos länsivirtaustrendi ei syystä tai toisesta heikkenekään.

22 vastausta artikkeliin “Käännös talvisempaan? Helmiholotna voi pian hyydyttää etelänkin – ”Kaikki sade alas lumena””

  1. Tulisipa ennätyslämmin helmikuukin!

    Kuluneen tammikuun lämmityssähkön kulutus putoaa noin 25 % keskimääräisestä täällä Jyväskylän leveysasteella. Tosin rahallinen säästö jäänee sähkön jatkuvan hinnannousun takia nollaksi.
    Arvokasta polttopuutakaan ei takoissa ole vielä tarvinnut polttaa vaan hakkuutähteitä, oksia ja havupuuta etupäässä, ja niitäkin erittäin vähän. Joten ilmastoon ei ole joutunut kovinkaan paljon hiilidioksidia eikä haitallisia hiukkaspäästöjä.
    Suomalaisten ilmastotalkoot ovat edistyneet loistavasti sekä lämmityksien kautta että lumitöihin liittyvien pakokaasupäästöjen kautta. :)

    1. Kerrostalossa asuessa sähkölasku putoaa muutamiin satasiin vuodessa jos sähkön hinta on suurin murhe talvessa.

      Enemmän huolettaa maanviljelijöiden, luonnon ja eläinten kuten saimaannorpan puolesta. Tietkin ovat rapakunnossa nastojen jyystäessä päällysteitä rikki jo kolmen kuukauden ajalta. Asfaltin valmistaminen kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä sekin.

    2. Jatkuisi vaan, kerrankin ihana talvisää ja tarkenee ulkoillakin eikä tarvitse skraapata autoa. Pakkanen ja lumi haittaavat eniten meitä köyhiä joilla ei ole webastoja ja lämpimiä autotalleja, eikä varaa kääntää pattereita täysille!

    3. Samaa mieltä! Tässähän on hyödyllinen takaisinkytkentä: mitä lämpimämpi talvi sitä pienemmät päästöt eli sitä helpompaa päästä päästötavoitteisiin mitä enemmän ilmasto lämpenee. Espoossakaan ei ole tänä talvena tarvittu 300 litraa polttoöljyä tunnissa kuluttavaa lumensulatuskonetta eivätkä sairaalat täyty liukastuneista.

    4. Suomen hiukkaspäästöt eivät vaikuta maapallon mittakaavassa yhtään mitään, eivät edes paikallisesti. Ilmassa on nokea ja muuta kuraa jatkuvasti niin suuria määriä mm yläilmakehän tuulten tuomina. Huomaa esim Australian metsäpalot joiden globaali vaikutus on sama kuin Suomen kaikki hiukkaspäästöt seuraavan 2 tuhannen vuoden aikana.

  2. Joo, talvi on ollut tähän mennessä suopea omakotiasukkaita kohtaan. Ja tosiaan, eipä ole dieselit pörränneet lumitöissä, kallista polttoainetta on säästynyt. Täällä eteläisellä rannikkoseudulla ei ole meidän huushollissa tarvinnut vielä takkaan laittaa tulia kertaakaan, ilmalämpöpumppu on hoidellut lämmityshommat. ILP sopiikin lämmitykseen oikein hyvin näillä keleillä. Tuo mahdollinen kylmä henkäys tullessaan kyllä tekee monet ihmiset onnellisiksi, itse en semmoista kaipaa.

  3. Markus, jos ensi viikolla etelässä sää viilenee reippaasti, niin onko mahdollista avoinna olevan meren vuoksi saada reippaita paikallisia lumisateita? Käykö ilmavirta mahdollisesti sopivalta suunnalta?

    1. Hei Riku,
      Kiitos kysymyksestä. Nyt merelliset lumipyryt eivät vaikuta kovinkaan todennäköisiltä. Alkuviikon kylmänpurkutilanteessa tuuli käy pohjoisesta ja päällämme on korkeapaine. Ilmavirtaus on kuiva, eikä tällä ilmansuunnalla yleensä pääse muodostumaan merellisiä lumisateita (”Sea effect snow”). Suurimmat lumikertymät liittyvät yleensä kylmiin (arktisiin) itävirtauksiin, jolloin varsinkin etelärannikolle syntyvä rannikkokonvergenssi ja sen yhteisvaikutus sulan meren kanssa voi tuoda suuriakin kertymiä. Tällainen asetelma ei ole todennäköinen ensi viikolla.

  4. Teidän oma 29.1. tehty ennuste ei ole yhteneväinen esittämiäsi pakkaslukemien kanssa. Vain pikkupakkasta.

    1. Juu, mitenkähän on kovien pakkasten laita, kun tuo Itämeri on sula ja melkoisen lämmin. Luulisi meren hieman vaikuttavan lämpötiloihin eteläisemmissä osissa maata. Tosi hankala paikka ennustajille, jos se hirmukylmä ilmamassa tulee, niin ei se tietty paljon kysele onko meri lämmin.

      1. Hei Jukka,
        Kylmänpurku saapuu meille alkuviikolla luoteen ja pohjoisen puolelta, joten ilma kulkee pääsääntöisesti mannerta pitkin. Näin ollen meri ei juurikaan lämmitä ilmaa sen reitillä muualla kuin länsirannikolla.

    2. Hei,
      Mitä paikkakuntaa olet katsonut? Blogissa puhun alimmista yölämpötiloista, ja paikallinen vaihtelu heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa on hyvin suurta. Paikkakunnalla A pakkasta voi olla suotuisissa pinnanmuodoissa keskusta-alueella 5-10 astetta, kun taas naapuripitäjällä B pakkanen voi paukkua yli 20 asteessa. Talvisissa korkeapainetilanteissa on lähes mahdoton ennustaa, kuinka kovaksi pakkanen pääsee missäkin kiristymään, kun paikallinen vaihtelu on suurta. Täytyy myös ottaa huomioon inversion, pilvisyyden ja tuulisuuden vaikutus. Kysy toki lisää, jos jokin jäi epäselväksi – tarkennan mielelläni.

      1. Kiitos. Ymmärrän sanomasi. Otsikko vain oli hieman dramaattinen. Mutta nautitaan nyt niistä kolmesta pakkaspäivästä etelässäkin.

    3. Samaa vähän kummastelen, katselin Loimaan (joka ei ihan rannikkoakaan ole sentään eikä ihan eteläisintäkään osaa eli voisi kuvastaa mainittua aluetta) ennustetta ja siinä on alin ennustettu -7 ja muuten -5 tienoilla parina yönä. On siinä melkoinen ero -20 lukemiin. Nyt katsoin Tampereen, sinne on -9 ja Jämsä -11 ennusteissa, mutta sanoisin että se on jo Keski-Suomessa. Ja siinäkin on valtava ero vielä -20 lukemiin.

  5. Kittilän noteeraus tänään 112 cm lunta ja lisää tulee rutkasti loppuviikon aikana.

  6. Tuli kyllä aika puskista parahin Markus tämä polaaripyörteen hajoaminen ja myös tuo maanantain arktinen tummansininen kartta (artikkelissasi) tuossa Pohjois-Euroopan ylläkin hieman yllätti. Tiistaina 28.1 julkaistussa kuukausiennusteessanne punainen väri jyllää melkein koko neljä viikkoa (eikä Siperian ylläkään näyttänyt olevan tummansinistä väriä), joten jos tämä suursäätila nyt päivässä muuttui näin radikaalisti, ei noilla kuukausiennusteilla ole kyllä sitten kovinkaan suurta arvoa. Ja totta edellinen kommentti. Ensi viikolle on Etelä- ja Keski-Suomeen luvattu hyvin maltillisia pakkasia (Forecan päivitys 30.1.2020 kello 9.00), joten hieman kyllä mietityttää tuo artikkelisi ja varsinkin sen dramaattisuus…(:

    1. Tässä todellisuus: https://www.ventusky.com/?p=48;-120;1&l=temperature-2m

    2. Hei SaunaTero,
      Kiitos kommentistasi. Pahoittelen, jos artikkelissa jäi tärkeä sanoma epäselväksi: polaaripyörteen mahdollinen hajoaminen ei siis automaattisesti tarkoita sään kylmenemistä meillä. Pyörteen hajoamisen tai jakautumisen seurauksena tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kuitenkin kasvanut keskileveysasteilla, mutta on mahdoton sanoa, missä ja milloin – kylmän ilman valuminen eteläisemmille leveysasteille kun on kovin paikallista ja sattumanvaraista. Kuukausiennusteesta ei puolestaan kannata yrittää tulkita yksittäisten päivien säätä: joskus on käynyt niinkin, että tietyn viikon lämpötilapoikkeama on tavanomaista lämpimämpään suuntaan, vaikka useampi päivistä olikin kylmiä. Viikkoon on saaattanut mahtua pari niin lämmintä päivää, että se riittää keikauttamaan lämpötilapoikkeaman positiiviseksi kylmistä päivistä huolimatta.

  7. 10 centtiä lunta pariksi päiväksi ja senjälkeen lauhaa ja paksua loskaa maassa seuraavat 3 viikkoa, ei kiitos !

  8. Forecan tekstit ovat yleensä varsin ymmärrettäviä maallikollekin, mutta nyt on pakko esittää kysymys: mikä ihme on holotna?

    1. Holotna on luultavasti lainasana Venäjältä tarkoittaen ’kylmää’.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.