Kahlasimme läpi tilastoja kolmen kaupungin osalta vuodesta 1961 lähtien selvittääksemme, mitä on tapahtunut talvien lämpötiloille ja sademäärille. Selvityksessä on mukana Helsinki (Kaisaniemi), Jyväskylä ja Sodankylä. Määrittelimme ilmastolliset keskiarvot 30 vuoden aikajaksoissa, joista viimeinen tosin jää 29 vuoden mittaiseksi. Tulokset puhuvat lämpenevien ja sateisempien talvien puolesta.
Lämpötila noussut voimakkaimmin pohjoisessa
Ilmastolliset vertailukaudet ovat Suomessa 30 vuoden mittaisia. Käytämme tässä selvityksessä vuosia 1961-1990, 1971-2000, 1981-2010 ja viimeisimpänä epävirallista vertailukautta 1991-2019.
Helsinki
Helsingissä (Kaisaniemi) talvikuukausien (joulu-helmikuu) keskilämpötila on noussut vertailukausien aikana seuraavasti:
- 1961-1990: -4,8 °C
- 1971-2000: -3,8 °C
- 1981-2010: -3,5 °C
- 1991-2019: -2,7 °C
Jyväskylä
Jyväskylässä (lentoasema) talvikuukausien keskilämpötila on noussut seuraavasti:
- 1961-1990: -8,3 °C
- 1971-2000: -7,4 °C
- 1981-2010: -7,3 °C
- 1991-2019: -6,4 °C
Sodankylä
Sodankylässä talvikuukausien keskilämpötila on noussut seuraavasti:
- 1961-1990: -14,0 °C
- 1971-2000: -13,2 °C
- 1981-2010: -12,7 °C
- 1991-2019: -11,6 °C
Voimakkaimmin lämpötila on vertailukaupungeista noussut Sodankylässä, missä vertailukausi 1991-2019 oli 2,4 astetta kautta 1961-1990 lämpimämpi. Jyväskylässä keskilämpötila oli noussut 1,9 ja Helsingissä 2,1 astetta. Yksittäisistä talvikuukausista eniten ovat lämmenneet joulukuut.
Talvisademäärä kasvussa
Lämpötilan ohella selvitimme myös, mitä on tapahtunut keskimääräiselle talvisademäärälle näissä kaupungeissa. Hypoteesi oli se, että lämpeneminen on lisännyt sademäärää, sillä lämpimämpään ilmakehään mahtuu enemmän kosteutta.
Helsinki
- 1961-1990: 132,4 mm
- 1971-2000: 136,9 mm
- 1981-2010: 148,4 mm
- 1991-2019: 150,1 mm
jyväskylä
- 1961-1990: 123,3 mm
- 1971-2000: 120,2 mm
- 1981-2010: 127,1 mm
- 1991-2019: 130,2 mm
Sodankylä
- 1961-1990: 86,1 mm
- 1971-2000: 95,8 mm
- 1981-2010: 95,4 mm
- 1991-2019: 103,7 mm
Talvien keskisademäärä on kasvanut ensimmäisestä vertailukaudesta kaikissa verrokkikaupungeissa, vaikka Jyväskylässä ja Sodankylässä kasvu ei olekaan ollut täysin suoraviivaista. Keskimäärin eniten talvisademäärä on noussut Sodankylässä, missä kasvua on tullut 20,4 % ensimmäiseen vertailukauteen nähden. Jyväskylässä sademäärä nousi 5,6 % ja Helsingissä 13,4 %.
Lämpimämpi ilmakehä = suurempi sademäärä
Vuosikymmenten varrella kasvaneet talvisademäärät eivät ole sattumaa. Lämpimämpään ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä ja sen myötä myös sademäärät kasvavat. Talvisademäärä on kasvussa koko Suomen alueella, mutta voimakkainta kasvu tulee ilmastoennusteiden mukaan olemaan maan pohjoisosassa. Aikaisemmassa blogitekstissä pohdittiinkin, kuinka sademäärän kasvaminen saattaa johtaa Lapissa entistäkin lumisempiin talviin, mutta vastaavasti etelässä ja varsinkin rannikoiden lähettyvillä yhä suurempi osuus sateesta tulee vetenä.
Tässä tammikuiden keskilämpötilat mitattuina tunnin välein vuorokausittain Jyväskylän lähistöllä vuosina 2010-2020:
2020…..0 C
2019…..- 10
2018…..- 5
2017…..- 5
2016…..- 15
2015…..- 6
2014…..- 10
2013…..- 7
2012…..- 9
2011…..- 8
2010…..- 16
Onhan tämä aikamoinen poikkeus kieltämättä, mutta suunta on positiivinen, kun lämmityskulut samoin savukaasut ovat laskemaan päin.:)
Milloin Sodankylästä on tullut kaupunki???
Jäti taktisesti pois vertailukauden 1931-1960.
Tässä analyysissä on tarkoitushakuisesti poimittu kirsikoita, jotta saadaan mahdollisimman harhaanjohtava lopputulos.
Ensinnäkin aloitusvuodeksi on otettu (Ilmatieteenlaitos ottaa) sellainen vuosiluku että kylmät 1960 -luku, 1970 -luku ja 1980 -luku saadaan siihen alkupäähän. Jos aloitetaan 1930 -luvulta niin luonnollinen vaihtelu tulee esiin ja homma muuttuu täysin.
Sitten itse analyysimenetelmä on sellainen, joka peittää sen ettei viimeiseen 30 vuoteen ole enää lämmennyt. Analyysi laahaa perässä ja seuraava datapiste 10 vuoden kuluttua tällä menetelmällä vasta osoittaa trendin kääntymisen. Kannattaisi käyttää vaikka polynomisovitusta eikä itse keksiä matemaattisesti näin alkeellisia menetelmiä..
Kiitos Markus ja kumppanit. Selkeä esitys.
Tammikuu oli muuten 2. lämpimin koko maan osalta, eli ennätys vuodelta 1925 on edelleen voimassa. Se on noin kerran sadassa vuodessa kun Föhn -tuulet osuvat näin hyvin. Seuraavan kerran ennätystä voidaan yrittää siis joskus 2100 -luvulla.
Tai sitten kurjuusennätys tulee taas ensi- tai sitä seuraavana vuonna kun nämä talvet menevät jatkuvasti surkeammiksi. :(
Hyvä :) Toivottavasti saadaan vieläkin enemmän lämpenemistä talviin.
Näinhän se on kuten blogisti asian esittää. On lämmennyt ja sadettakin saadaan talvisin enemmän. Ihmettelen vain tuota aloitusvuotta 1961. Vuosia sitten joku ihmetteli asiaa ja selitys oli, että tietojen digitointi on tässä vaiheessa. Noin vertailun vuoksi olisi mukava verrata samojen paikkakuntien tietoja aikaisemman lämpenemisen ajalta, mikä tapahtui 1910-luvulta tuonne 30-luvun loppuun. Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä säätietoja on kirjattu muistiin jo yli 100 vuotta yhtäjaksoisesti. Datan puolesta vertailun voisi hyvinkin tehdä.
Nyt kun aloituskohta on 1961, se on keskellä 40-luvulta alkanutta viilenevää vaihetta, joka jatkui 1970-luvulle asti. Kun aloitetaan tulkinta vuodesta 1961, saatu kuva on harhaan johtava. Parempi käsitys talvisäiden muuttumisesta saataisiin, kun vertailtaisiin 80-luvulta alkanutta lämpenemistä tuohon aikaisempaan lämpenemiseen.
Sinänsä ilmaston lämpenemisessä ei ole paljon kiisteltävää. On lämmennyt jo toista sataa vuotta, jos ei pidempäänkin. Joka ei usko tutkikoon vaikka jäidenlähtötilastoja, esimerkiksi Torniojoesta tai Näsijärvestä.
Tornionjoen jäät nimenomaan kertovat että on lämmennyt ainakin 1600 -luvun lopulta lähtien ja lämpeneminen tasaantui 1900 -luvulla. 1930 -luvulla saavutettiin yksi lämpöhuippu ja nyt 2000 -luvulla toinen aika lailla samoihin. Kun jätetään kirsikanpoiminta ja katsotaan pidempää aikasarjaa, niin hiilidioksidiperustaiselle lämpenemiselle ei löydy tukea.
Kaikkien aikojen lämpimin tammikuu:
Säähistorian siipien havinaa Pohjois-Karjalassakin
Juuri päättynyt tammikuu oli Suomen mitatun säähistorian lämpimin. Aikaisemmille tammikuun keskilämpötilaennätyksille sanottiin hyvästit, kun uudet ennätysnumerot kirjattiin lähes kaikilla Etelä- ja Keski-Suomen sääasemilla, vieläpä selvästi. Pohjois-Karjalassa normaali tammikuun keskilämpötila ylitettiin dramaattisesti 8-9 asteella.
Merkittävin ennätys syntyi Helsingin Kaisaniemessä, josta on vertailutietoja aina vuodesta 1844 lähtien. Siellä entinen, vuodelta 1930 peräisin ollut tammikuun keskilämpöennätys lyötiin peräti 1,6 asteella.
Erikoista Helsingin ennätyksessä on lisäksi se, että tänä vuonna mitattu tammikuun ennätyslukema +3,0 astetta on helmikuutakin korkeampi. Vuonna 1990 Kaisaniemessä mitattiin tähänastiseksi helmikuun ennätykseksi +1,6 astetta. Myös maaliskuun kaikkien aikojen korkein Helsingin keskilämpötila on lähes sama (+3,1, 2007) kuin nyt tammikuussa.
Myös Pohjois-Karjalassa entiset tammikuun ennätykset lyötiin mennen tullen huolimatta 27. päivän reippaasta pakkaspiikistä, joka laski siihenastista kuukauden keskilämpötilaa noin puolella asteella.
Tammikuun huomattavaa lämpimyyttä kuvastaa myös hyvin se, että nyt päättynyt kuukausi oli selvästi lämpimämpi kuin normaalilämpöinen marraskuu (Joensuun normaali -2,3), joulukuu (normaali -7,1) tai maaliskuu (normaali -4,4) helmikuusta (normaali -9,7) puhumattakaan.
Reippaita ennätysparannuksia
Pisin Pohjois-Karjalan sääasemien yhtämittainen vertailujakso (1926-2020) löytyy Tohmajärven Kemiestä, jossa entinen ennätys -3,2 koheni 1,7 asteella lukemiin -1,5.
Joensuun lentoasemalla Liperissä (1955-2020) lämpimin tammikuu oli rekisteröity tähän mennessä vuosina 1989 ja 2008, jolloin kumpanakin vuonna yllettiin -4,1 asteeseen. Nyt uudet ennätysnumerot kirjataan luvuin -1,8, jossa on parannusta huikeat 2,3 astetta.
Juuan Niemelän (1962-2020) entinen, vuodelta 1989 peräisin ollut ennätys -4,8 astetta meni murskaksi vieläkin selvemmin, kun päättyneen tammikuun lukemat olivat -2,2.
Juuasta – ei kuitenkaan Niemelästä – on tämänvuotista hieman korkeampi -2,0:n lukema vuodelta 1925, mutta vuosilta 1942-1961 Juuan tiedot puuttuvat. Ne alkavat Niemelän asemalta vuonna 1962.
Myös Lapissa oli selvästi normaalia lämpimämpää mutta ei kuitenkaan ennätyslämmintä: Keski-Lapin Sodankylässä mitattiin -9,4 asteen keskilämpötila, joka on nelisen astetta normaalia korkeampi.
2000-luku on murskannut ennätyksiä
2000-luku on ollut täynnä eri kuukausien keskilämpötilaennätysten murskajaisia. Helsingissä ennätykset on rikottu kuutena, Joensuun lentoasemalla seitsemänä ja Juuassa sekä Tohmajärvellä kahdeksana kuukautena 12:sta. Jos tämä ei ole ilmastonmuutosta, niin mikä sitten.
1800-luku oli selvästi 1900- ja 2000-lukuja viileämpi. Helsingin Kaisaniemestä löytyy kuitenkin yksi vanha ennätys. Elokuu 1846 oli Helsingissä ja mitä ilmeisimmin myös muualla Suomessa harvinaisen lämmin, sillä keskilämpötila päätyi kuumimpien keskikesän kuukausien lukemiin, +20,6 asteeseen.
Lähimmäksi Helsingissä on ylletty toisen maailmansodan aloittaneen vuoden 1939 elokuussa, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin +20,0. Lämpimin Helsingin 2000-luvun elokuu on toissavuodelta 2018, jolloin numerot olivat +18,6 astetta.
Eero Könönen
———————-
Tammikuun ennätyskeskilämpötilat eri sääasemilla (suluissa normaali):
Reijola (oma havaintoasemani) -1,7
Helsinki, Kaisaniemi 3,0 (-3,9)
Ilomantsi, Mekrijärvi -2,7
Joensuu, Linnunlahti -2,0
Juuka, Niemelä -2,2 (-10,7)
Lieksa, Lampela -2,3 (-10,5)
Liperi, lentokenttä -1,8 (-9,6)
Liperi, Tuiskavanluoto -1,5
Sodankylä, Tähtelä -9,4 (-13,6)
Tohmajärvi, Kemie -1,5 (-9,6)
Valtimo -2,6x (-10,7)
———————————-
TILASTOJA:
Ennätyskeskilämpötilat eri kuukausina neljällä sääasemalla:
Helsinki, Kaisaniemi (1844-2020)
Tammikuu: +3,0 (2020)
Helmikuu: +1,6 (1990)
Maaliskuu: +3,1 (2007)
Huhtikuu: +6,8 (1921)
Toukokuu: +14,5 (2018)
Kesäkuu: +18,8 (1936)
Heinäkuu: +21,7 (2010)
Elokuu: +20,6 (1846)
Syyskuu: +14,9 (1934)
Lokakuu: +10,2 (1961)
Marraskuu: +5,6 (2015)
Joulukuu: +4,0 (2006)
Liperi, Joensuun lentoasema (1955-2020)
Tammikuu: -1,8 (2020)
Helmikuu: -0,5 (1990)
Maaliskuu: +1,0 (2007)
Huhtikuu: +5,0 (2001)
Toukokuu: +13,3 (2018)
Kesäkuu: +18,2 (1999)
Heinäkuu: +21,8 (2010)
Elokuu: +17,4 (1955)
Syyskuu: +12,5 (1955)
Lokakuu: +7,5 (1961)
Marraskuu: +2,8 (2005)
Joulukuu: +0,3 (2006)
Juuka, Niemelä (1962-2020)
Tammikuu: -2,2 (2020)
Helmikuu: -0,8 (1990)
Maaliskuu: +0,7 (2007)
Huhtikuu: +3,9 (2001)
Toukokuu: +12,0 (2018)
Kesäkuu: +17,8 (1999)
Heinäkuu: +20,5 (2010)
Elokuu: +16,1 (1961)
Syyskuu: +11,3 (1963)
Lokakuu: +6,2 (2000)
Marraskuu: +2,6 (2005)
Joulukuu: +0,0 (2006, 1972)
Tohmajärvi, Kemie (1926-2020)
Tammikuu -1,5 (2020)
Helmikuu: -0,2 (1990)
Maaliskuu: +1,4 (2007)
Huhtikuu: +5,5 (2001)
Toukokuu: +12,8 (2018)
Kesäkuu: +18,3 (1999)
Heinäkuu: +20,9 (2010)
Elokuu: +16,3 (2018, 1927)
Syyskuu: +11,9 (1934)
Lokakuu: +7,4 (1961)
Marraskuu: +2,6 (2005)
Joulukuu: +0,7 (2006)
Poiminta: Ilmatieteen laitoksen sääarkisto
Tässäkin olisi ollut hyvä ottaa esille, että miten ilmanpaine on käyttäytynyt Pohjois-Atlantin alueella mistä nuo ilmapaketit ovat talvisin tänne tulleet. AO ja NAO ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia nyt viimeisen 30 vuoden ajan. Tulos on tietysti sen mukainen lämpötilan ja sateisuuden osalta unohtamatta ilmakehän yleistä lämpenemistä.
1930 -luvullakin näytti että ilmasto muuttuu kovaa vauhtia, kunnes alkoi 50 -vuoden viileneminen. 2000 -luku menee vielä heittämällä luonnollisen vaihtelun rajoihin ja sitten koittaa taas se heilahdus toiseen suuntaan.
Merkittävin tammikuun ennätys syntyi Helsingin Kaisaniemessä, josta on vertailutietoja aina vuodesta 1844 lähtien. Siellä entinen, vuodelta 1930 peräisin ollut tammikuun keskilämpöennätys lyötiin peräti 1,6 asteella.
Erikoista Helsingin ennätyksessä on lisäksi se, että tänä vuonna mitattu tammikuun ennätyslukema +3,0 astetta on helmikuutakin korkeampi. Vuonna 1990 Kaisaniemessä mitattiin tähänastiseksi helmikuun ennätykseksi +1,6 astetta. Myös maaliskuun kaikkien aikojen korkein Helsingin keskilämpötila on lähes sama (+3,1, 2007) kuin nyt tammikuussa.
2000-luku on ollut täynnä eri kuukausien keskilämpötilaennätysten murskajaisia. Helsingissä ennätykset on rikottu kuutena, Joensuun lentoasemalla seitsemänä ja Juuassa sekä Tohmajärvellä kahdeksana kuukautena 12:sta. Jos tämä ei ole ilmastonmuutosta, niin mikä sitten.
1800-luku oli selvästi 1900- ja 2000-lukuja viileämpi. Helsingin Kaisaniemestä löytyy kuitenkin yksi vanha ennätys. Elokuu 1846 oli Helsingissä ja mitä ilmeisimmin myös muualla Suomessa harvinaisen lämmin, sillä keskilämpötila päätyi kuumimpien keskikesän kuukausien lukemiin, +20,6 asteeseen.
Lähimmäksi Helsingissä on ylletty toisen maailmansodan aloittaneen vuoden 1939 elokuussa, jolloin keskilämpötilaksi mitattiin +20,0. Lämpimin Helsingin 2000-luvun elokuu on toissavuodelta 2018, jolloin numerot olivat +18,6 astetta.
Eero Könönen, Sääharrastaja Pyhäselästä
2000-luvulla kuukauden ylin lämpötila koko Suomen osalta(ei keskilämpötila) on 6 kuukauden osalta 2000-luvulla rikottu. Kuukauden alimpia lämpötiloja ei olla rikottu kertaakaan 2000-luvulla. Vastaava tilasto keskilämpötiloista olisi kiinnostava vertailla, kun Joensuussakin pelkästään 7 kuukauden keskilämpötila on rikottu 2000-luvulla.
Pieni korjaus hyvään kommenttiisi Kaisaniemen osalta;v.2002 siellä oli elokuun keskilämpötila + 19.4 astetta.
Sodankylä Tähtelä tilastot löytyvät vuodesta 1901 alkaen, joten laskeskelin 30 vuotiset talvikuukausien lämpötilan keskiarvot myös ajalle ennen vuotta 1961.
Ohessa tulokset lisättynä Markuksen listan alkuun:
1901-1930 -12,8
1911-1940 -12,0
1921-1950 -11,9
1931-1960 -12,1
1941-1970 -13,2
1951-1980 -13,4
1961-1990 -14,0
1971-2000 -13,2
1981-2010 -12,7
1991-2019 -11,6
Tuossa voisi jo olla näkevinään jonkinlaista jaksollisuutta. Aika sitten näyttää jatkuuko lämpeneminen edelleen vai joko siirrytäänkö jossain vaiheessa jäähdyttelemään.
Kiitokset tästä. Tämä osoittaakin juuri sen, että 1961-1990 on se luonnollisen oskillaation kylmin jakso. Varsinkin 1960 -luvun ja 1980 -luvun talvet olivat kylmiä. Menisivätkö nuo vuosikymmenet ihan kylmimpään kymmenykseen 1000 -vuotisessa katsannossa?
Sitten vaan ihan pokkana otetaan nuo siihen alkuun ja tehdään johtopäätös hurjasta ihmisen aiheuttamasta lämpenemisestä…
Yksi korjaus edelliseen laskelmaani eli 1911-1940 talvikuukausien keskiarvo on -12,5 ei -12,0.
Laskeskelin Sodankylän talvikuukausien keskiarvot myös 10-vuotiskausille.
Niistä erottaa tarkemmin lämpimien ja kylmien kausien ajoittumisen.
1901-1910: -12,0
1911-1920: -14,1
1921-1930: -12,4
1931-1940: -11,1
1941-1950: -12,3
1951-1960: -12,9
1961-1970: -14,3
1971-1980: -13,1
1981-1990: -14,5
1991-2000: -11,9
2001-2010: -11,7
2011-2019: -11,1
Silmäilinpä tuossa vielä aiheeseen liittyen Markus Hotakaisen kirjaa ”Alavilla mailla hallanvaara”. Hotakainen perustaa tietonsa Ilmastokatsaus-lehtiin ( tai niiden edeltäjiin ) sekä ilmatieteen laitoksen arkistoon. Etelä-Suomen osalta hän kirjoittaa 1800-luvun kesistä, että ne olivat pysyneet ”suurin piirtein yhtä lämpimänä” eli keskilämpötila on ollut noin 15 astetta, mutta 30-luvulla se nousi asteen verran.
Talvista Hotakainen kirjoittaa seuraavasti. ”1800-luvulla talvet olivat kylmiä, Helsingissäkin keskilämpötila oli pitkään -4,5 astetta.” Ja edelleen; ”Ennen vuosisadan vaihdetta talvet alkoivat kuitenkin lämmetä. Ensin hitaammin ja epätasaisemmin, mutta sitten yhtäjaksoisesti 1920-luvun alusta lähtien. 1930-luvun luvun lopulla talvet olivat Etelä-Suomessa jo 2,5 astetta lauhempia kuin 1800-luvun puolivälissä.”
Keväät olivat lämmenneet jo 1880-luvulta lähtien 2 astetta. Syyskuukaudet lämpenivät vasta 1930-luvulla asteen verran.
1961-1990 talvet Helsingissä olivat jopa kylmempiä kuin 1800-luvulla. 2,5 asteen lauhtuminen talvien osalta tapahtui pidemmän ajan kuluessa kuin tämä viime vuosikymmenien noin 2 asteen lämpeneminen. Miten mahtoi käydä keväille, syksyille ja kesille 1940-luvulta alkaneen viilenemisen myötä? Jäähtyivätkö nekin takaisin 1800-luvun tasolle?
Jonkinlaisen vihjeen kevään säistä saa Näsijärven jäidenlähtötilastoista. Vuosina 1873 – 1902 jäät lähtivät vain kerran huhtikuun puolella ( 30.4.1894 ). Vuosina 1961 – 1990 näin kävi 3 kertaa. 1800-luvun keväiden kylmyydestä kertoo paremmin se, että jäidenlähtö em. jaksolla tapahtui 20.5. tai myöhemmin 12 kertaa. 1961-1990 näin kävi 2 kertaa. Keväät ilmeisesti eivät 1930-luvun tasolta enää jäähtyneet 1800-luvun tasolle.
Voisiko blogin kirjoittaja käsitellä keväät samalla tavalla kuin talvet on tässä käsitelty? Aihe on mielenkiintoinen.
Eero Könöselle; Jos sinulla on tiedossa kaikki Kaisaniemen elokuiden keskilämpötilat, aineistosta voisi laskea sen, kuinka usein elokuun keskilämpötila on 20,6 astetta tai enemmän. On meinaan ollut viileällä 1800-luvulla melkoinen äärikuukausi tuo elokuu.
Juurikin se asia tässä kohkaamisessa unohtuu, että 1960-1990 talvet olivat kylmiä manner-ilmaston talvia. Talvet 1990-2020 taas ovat olleet lähempänä normaalia 1000 -vuotisessa katsannossa. Ja tosiaan 1800 -luvun alkupuoli varsinkin oli kokonaisuudessaan kylmää aikaa.
Kohta joudut ottamaan käyttöön vielä pitempiä aikajaksoja: Paleocene-Eocene Thermal Maximum, a global heating event that occurred approximately 55.5 million years ago.
Laitoin vielä yllä esitettyyn listaan ”ilmastonmuutoslisän”, eli paljonko mallien mukaan suurin piirtein olisi pitänyt lämmetä edellisestä jaksosta.
1901-1930 -12,8
1911-1940 -12,0 (+0.1)
1921-1950 -11,9 (+0.2)
1931-1960 -12,1 (+0.3)
1941-1970 -13,2 (+0.4)
1951-1980 -13,4 (+0.5)
1961-1990 -14,0 (+0.6)
1971-2000 -13,2 (+0.6)
1981-2010 -12,7 (+0.7)
1991-2019 -11,6 (+0.7)
Yhteensä lisää olisi pitänyt tulla noin 4 astetta, eli siitäpä voi sitten päätellä onko Suomessa tapahtunut mitään ilmastonmuutosta.
Sitten voidaankin kysyä onko datan perusteella hirveästi syytä tehdä mittavia yhteiskuntaan vaikuttavia muutoksia?
Kyllähän Suomen talvet ovat lämmenneet jo vuodesta 1820 alkaen. Sen näkee hyvin FMI:n ylläpitämästä Itämeren laajuuden historiasta. Lämpeneminen huipentui 1930-lukunn, jolloin Itämeren keskimääräinen jäänlaajuus oli jopa vähäisempi, kuin 2010-luvulla. Sitä historiaa voi tarkastella tekemäni blogin kautta.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/onko-itameren-jaan-laajuuden-vaheneminen-ilmaston-lampenemisen-indikaattori/
Kyllähän Foreca on oikeassa, että viimeisen 60 vuoden aikana on hieman lämmennyt. Sen näkee Itämeren jäästäkin. Mutta 1930-lukuun nähden lämpeneminen on vähäistä, noin 0,3 C. Silloin 1900-luvun alussa oli tosi lauhoja talvia ja niistä wanhat lehtileikkeen mainiosti kertovat. Kannattaisi siis tutustua Suomen sää- ja ilmastohistoriaan hieman pidemmällä aikajänteellä, niin saisi paremman kokonaiskuvan viime vuosisatojen säistä ja ilmaston kehittymisestä.
Tässä sitä säähistoriaa yli 100 vuoden takaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/