Onko Suomi maailman harmain maa?

Syksyisen harmaa Espoon Keilaranta. (Kuva: Foreca)

”Suomi on varmasti maailman harmain maa!”

En yhtään epäile, etteikö tämä lausahdus murahda taas lukuisten suomalaisten suusta, kun pitkän ja kuuman kesän jälkeen hämärä, sateet ja pilvisyys ovat alkaneet taas lisääntyä. Päivä lyhenee etelässä 40-45 minuutin viikkotahtia ja Lapissa peräti tunnilla, joten muutokset voivat tuntua aika rajuilta. Meille Pohjoismaissa eläville on jopa surkuhupaisaa puhua siitä harmaudesta, jonka jokainen syksy tuo meille tullessaan, emmekä voi muuta kuin ottaa sen nöyränä vastaan aina uudestaan ja uudestaan.

Saimmekin hiljattain mielenkiintoisen haasteen asiakkaaltamme (Hartwall) ja päädyimme tarkastelemaan harmautta meteorologian näkökulmasta. Onko tosiaan niin, että Suomi saattaisi olla maailman harmain maa?

Suomessa harmaudesta keskustellaan läpi syksyn ja alkutalven – erityisesti siihen aikaan syksystä, kun siirrytään talviaikaan. Tällöin valoisasta ajasta nipistetään kokonainen tunti iltapäivästä, mikä saa harmaan ajanjakson tuntumaan entistäkin harmaammalta. Kaiken lisäksi me suomalaiset vielä pukeudummekin keskimäärin “harmaasti”, ja olemme useissa kaupungeissa suosineet harmaata arkkitehtuuria.

Lähestymistapa tutkia Suomea maailman harmaimpana maana tuntui sen verran hauskalta ja kiehtovalta idealta, että päätimme tarttua haasteeseen ja tarkastella asiaa säätilastojen valossa.

Mitä on harmaus?

Kansankielessä harmaus voidaan määritellä hyvinkin eri tavalla, joten käsitteenä se on kovin subjektiivinen. Joku voi kokea loppusyksyn varhain pimenevät päivät harmautena, toinen puolestaan kokee räntäsateen harmautena ja kolmas sumun. Jollekin taas kaikki edellä mainitut tekijät ovat harmautta. Miten sinä määrittelisit harmaan sään?

Meteorologisessa mielessä harmaudelle ei ole erikseen määritelty omaa laskentatapaa tai indeksiä, mutta päätimme eri sääparametrejä yhdistellen luoda sellaisen. Tarkastelu ei välttämättä olekaan tällä erää kovin tieteellinen, mutta leikkimielisesti ajateltuna hyvinkin mielenkiintoinen ihmisten näkökulmasta.

Sää vaihtelee paikkakunnittain paljon, joten maantieteellisesti Suomen kokoisen valtion ”harmausindeksin” määrittäminen ei ole kovinkaan yksinkertainen asia. Säätilastojen vertailu eri parametrien osalta tulee tehdä tiettyjen sijaintien välillä. Ehtona tarkastelulle oli lisäksi se, että tarkasteluun valittavista sijainneista on tilastoitu virallisia tai satelliittiin pohjautuvia säähavaintoja useampien vuosien ajalta. Voidaksemme edelleen rajata kohteita ja aineistoa otimme vertailuun vain Euroopan pääkaupungit.

Erityisesti marraskuulla tuntuu olevan suomalaisten silmissä selvä harmausimago ja tämän vuoksi otimme tarkasteltavaksi juuri sen kuukauden tilastot. Päivän lyheneminen, pilvisyyden lisääntyminen, sumut, tihkusateet ja sateiden olomuodon jatkuva vaihtelu tekevät kuukaudesta erityisen harmaan tuntuisen – pysyvää lumipeitettäkään ei ole satanut suureen osaan maata, mikä korostaa harmauden tuntua.

Miksi marraskuu on niin pilvinen pohjolassa?

Harmauteen vaikuttaa ennen kaikkea pilvisyys. Paksut pilvet estävät auringonvalon tunkeutumisen maanpinnalle, joten sankka, koko taivaan kattava pilvipeite on varmastikin suurin yksittäinen harmauteen vaikuttava tekijä. Talvikautena Suomi on pilvinen, koska auringon lämmittävä ja pilviä haihduttava vaikutus puuttuu. Ilmassa on runsaasti kosteutta, ja alhaisissa lämpötiloissa tarvitaan aina joko tuulta tai vahva korkeapaine, jotta pilvet hälvenisivät.

Eurooppalaisten pääkaupunkien osalta Helsinki osoittautuikin heti toiseksi pilvisimmäksi pääkaupungiksi Tallinnan jälkeen marraskuussa. Tyypillisesti lounaasta saapuvat tuulet ja sateet sekä Itämeren kosteuttava vaikutus tuovat runsaasti pilvisiä päiviä erityisesti Etelä-Suomen ja Viron rannikkoalueille.

TOP 5: PIlvisimmät eurooppalaiset pääkaupungit marraskuussa (satelliittihavainnot)

Sateinen ja pilvinen sää mielletään usein harmaaksi. Marraskuussa sateen olomuoto voi olla mitä tahansa lumipyryn ja tihkusateen välillä. Itämeren rannoilla marraskuu on vielä yksi vuoden sateisimpia kuukausia, sillä merivesi on usein ilmaa lämpimämpää, mikä johtaa sateiden voimistumiseen. Seuraavassa taulukossa tarkastelemme Länsi- ja Pohjois-Euroopan sateisimpia pääkaupunkeja, ja tässä vertailussa Helsinki sijoittuu jaetulle kolmannelle sijalle Tallinnan kanssa.

TOP 5: Sateisimmat Länsi- ja Pohjois-Euroopan tarkastelualueella sijaitsevat pääkaupungit marraskuussa (säähavainnot)

Sumu voimistaa harmauden tuntua

Sumu jos mikä on harmautta! Sumua tosin ei mitata suoranaisesti säähavaintoasemien mittalaitteilla, joten päätimme tarkastella sen sijaan ilmankosteutta. Korkean suhteellisen ilmankosteuden aikoina sumutkin ovat todennäköisempiä, jolloin pilvien, sumun ja mahdollisen tihkusateen yhdistelmä luo maiseman hyvinkin harmaaksi.

TOP 5: Euroopan pääkaupunkien suurin keskimääräinen suhteellinen ilmankosteus marraskuussa.

Helsinki maailman toiseksi pimein pääkaupunki

Vähäinen päivänvalon määrä ja matalassa kulmassa lankeava auringonpaiste eivät tuo helpotusta harmauden intensiteettiin. Iltapäivän aikana koettu hämärä hetki auringonlaskun jälkeen voi tuntua pitkältä erityisesti pilvisenä ja sumuisena päivänä. Valoisan ajan vähäisyydessä Helsingin pesee ainoastaan hieman pohjoisempana sijaitseva Reykjavik. Helsinkiä voisikin talviaikana kutsua Euroopan ohella myös maailman toiseksi pimeimmäksi pääkaupungiksi.

TOP 5: Euroopan pimeimmät (lyhyin valoisa aika) pääkaupungit marraskuussa.

Summa summarum: Helsinki Euroopan harmain pääkaupunki!

Vetääksemme yhteen kaikki harmauteen vaikuttavat osatekijät määrittelimme harmausindeksin Hartwall Original Long Drinkin pyytämälle selvitykselle. Indeksi laskettiin antamalla jokaisesta edellä mainitusta sijoituksesta pisteitä niin, että ensimmäiselle sijalle tullut saa viisi (5) pistettä, toinen neljä (4) pistettä, kolmas kolme (3) pistettä, neljäs kaksi (2) pistettä ja viides yhden (1) pisteen. Jos pääkaupunki ei mahtunut viiden parhaan joukkoon, jäi se ilman pisteitä. Tasasijoituksista annettiin yhtä paljon pisteitä molemmille. Eniten yhteispisteitä kerännyt Helsinki osoittautuikin tarkastelussa Euroopan harmaimmaksi pääkaupungiksi.

Euroopan harmaimman kaupungin määrittämiseksi käytimme neljää eri parametria. Tässä lista eri pääkaupunkien sijoituksista, joissa Helsinki ylsi sijalle yksi.

Helsingin harmaus on syvimmillään marraskuussa

Syvin harmaus näyttäisi koittavan nimenomaan marraskuussa. Tarkastelussa huomasimme kuitenkin, että täyspilvisiä päiviä on itse asiassa joulukuussa vielä marraskuuta enemmän (21,8 vs 22,8 päivää). Toisaalta joulukuussa lumi peittää maata jo marraskuuta todennäköisemmin, mikä luo maisemaan valoa. Tuore lumipeite heijastaa osan valosta takaisin, jolloin kokonaiskuva ei tunnu niin harmaalta kuin mustan maan aikana.

Juhlikaamme harmautta!

Paras päivä juhlia Helsinkiä Euroopan harmaimpana pääkaupunkina on marraskuun loppupuolella. Ja kuka tietää, jos Suomi osoittautuisikin maailman harmaimmaksi maaksi, jos tarkastelu tehtäisiin kaikkien 196 valtion välillä. Todennäköisesti sijoituksemme yltäisi hyvin korkealle, jopa kärkikastiin.

Suomen sijainti 60. leveyspiirin pohjoispuolella Atlantin matalapaineiden reitillä tuo meille runsaasti harmaita päiviä ja erityisesti talviaikana taivas on merellisen sijaintimme johdosta usein pilvessä. Helsinki on talviaikana auringonpaistetuntien ja valoisan ajan vähäisyyden vuoksi maailman toiseksi pimein pääkaupunki Reykjavikin jälkeen, ja jos tätä tulosta hieman laajentaa koko Suomen mittakaavaan ottaen huomioon myös runsaan pilvisyyden ja ilmankosteuden, voi hyvinkin olla, että Suomen talvi on yksi maailman harmaimpia. Asialla on myös positiivinen puoli: jos talvista harmautta ei olisi ja sää olisi aina kirkas, olosuhteet meillä vastaisivat Siperian talvista kylmyyttä, jolloin pakkanen paukkuisi -30…-50 asteen lukemissa kuukausitolkulla. Kiittäkäämme ja juhlistakaamme siis harmautta siitä, että pystymme näin pohjoisessa elämään!

Ps. Hartwall Original Long Drink kääntää Suomen marraskuisen harmaan sään ylpeydenaiheeksi ja järjestää vuoden harmaimpana päivänä 17.11. useita tapahtumia eri puolella Suomea. Lue lisää tempauksista täältä!

Syksyisen sumun nielemät veneet. Kuva: Tiina Asula, Foreca

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Sää ja liukkaus, Vuodenajat. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

29 vastausta kirjoitukseen

  1. Tarja sanoo:

    Jos ihmisellä on harmaus mielessäkin, niin kait siitä sitten valitetaan, mutta itselle sumuinen, hämyinen marraskuu tuo mielihyvää ja vaihtelua ruskan hengästyttävien värien jälkeen.
    On juurikin aika nauttia lämpimiä juomia mukavasti torkkupeiton alla lukien mieleistä kirjaa tai antaa ajatuksien vaeltaa usvaisen maiseman tuoman entisten sukupolvien läheisyyden tunteen mukana …. kynttilän valo, leivinuunissa räiskähtelevät tulet lämmittävät mieltä ja kehoa 😍😍😍 jne….ihanaa, antoisaa aikaa tuo harmaus !

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Moi Tarja, kiitos kommentista. Kyllä harmaudesta tosiaan löytää positiivisiakin puolia: marraskuussa voi luvan kanssa ottaa vähän rennommin ja nauttia :-)

  2. Ville M sanoo:

    Hieno analyysi. Tähän vielä lisänä että 1/3 kaikista ihmisistä jotka elävät 60 asteen latitudin pohjoispuolella ovat suomalaisia. Olkaamme siis ypeitä sitkeydestämme ja harmaansietokyvystämme.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos lisäyksestä, Ville. Olkaamme ylpeitä näistä ominaisuuksista!

  3. Leone sanoo:

    On lottovoitto syntyä Suomeen, niinhän sitä aikoinaan koulussa julistettiin. Sään puolesta kaikkea muuta – paitsi että 2018 on ollut hieno kun korkeapainetta on riittänyt.

  4. Leone sanoo:

    Terminen talvi muuten saattaa alkaa lähipäivinä aina Jyväskylän korkeudelle asti, eli ehkä tässä marraskuussa saadaan harmauden sijaan valkeutta, kun pikku lauhtuminen marraskuun alkuun ensin selvitetään takaisin pakkasiin.

  5. Tilastomies sanoo:

    Onko käytetty Helsingin osalta Hki-Vantaata vai Kaisaniemeä? Ainakin 1971-2000 normaalikauden mukaan Helsingin keskimääräinen suhteellinen kosteus on 84 % (Vantaa 88 %, artikkelissa mainittu 88 %) ja sademäärä 68 mm (Vantaa 69 mm, artikkelissa mainittu 70 mm).

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Tilastomies, kiitos kommentista. Voi olla, että tässä on nyt jonkin verran eroavaisuuksia ilmastollisessa tarkastelukaudessa (vrt. 1971-2000 ja 1981-2010). Osa tarkastelusta, kuten suht. ilmankosteus ja pilvisten päivien lukumäärä, on tehty satelliittihavaintojen antamien keskiarvojen perusteella, joissa tarkastelukausi on kattanut eri vuodet.

  6. desesperaato sanoo:

    Tosi hauska harmauskilpailu! Joskus huonekaluja maalatessa huomasin, että harmaa on oikeastaan aika kaunis väri, varsinkin sellainen vaaleanharmaa. Sumuiset, hämärät päivät ovat aina viehättäneet minua. Helteitä en voi sietää. Helsinki on ihan kivassa seurassa Baltian ja Pohjolan pääkaupunkien joukossa.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos kommentista, harmaa varmasti jakaa mielipiteet, mukava huomata että siitä löytyy positiivisiakin puolia!

  7. houdi sanoo:

    sumu, usva, ,- miten vaan tekee tiettyjä asioita nähtäväksi,- mitä emme muuten huomaisi
    Itse asun kesät vanhassa moottoripurressa.135 yötä tänä kesänä,usvaiset syys aamut oli todella vähissä, ehkä 1-2,.sitä en tajua mistä niiden puute johtuu mutta jäin kaipaamaan

  8. Kalaneuvos sanoo:

    Mielenkiintoista tilastojen pohdintaa. Onhan marraskuu hieman kolkon tuntuinen, kun on pimeää ja lämpimien ilmojen ansiosta maa pysyy yhä pidempään lumettomana. Eikös tästä ole ollut jossain artikkeleissa puhetta, että jos ilmastonmuutos etenee ennusteiden mukaan, Suomen talvet tulevat olemaan entistä harmaampia tulevaisuudessa.

    Toki harmaus jakaa ihmiset niin kuin muutkin säätilat, jotkut pitää ja jotkut ei. Ehkä siihen voi saada ”valoa” omalla asennoitumisella ja tekemällä jotakin, mistä itse pitää.

    Markus, nostit tekstissäsi esille asian, joka monelta unohtuu. Toden totta, jos meillä olisi talvella sää aina kirkasta, olosuhteet olisivat todella ankarat ja talvi olisi hyvin pitkä. Joten on sinällään hienoa, että harmaus toimii eräänlaisena luonnon ”lämpöpatterina”.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei! Kiitos kommentista. Näinhän se on: lämpenevät talvet – ikävä kyllä – ovat vahvasti kytköksissä myös harmaampiin talviin. Lämpimämpi ilma voi pitää sisällään enemmän kosteutta ja tämä näyttäytyy meillä runsaampina talvisateina ja pilvisten päivien lukumäärän kasvuna.

      Näin on, Atlanttia ja sen aiheuttamaa harmautta käy siis kiittäminen siitä, että harmaa sää pitää meillä pitkäkestoiset paukkupakkaset pääosin loitolla.

      • Päivi sanoo:

        Marraskuusta selviää mukavasti, kun koristelee pihan ja kodin kausivaloilla. Ulkoilukin on mukavaa, kun saa katsella kauniisti tuikkivia valosarjoja puissa ja pensaissa. Kumpa ihmiset ymmärtäisivät, että ne eivät ole pelkästään jouluvaloja.
        Sisällä on mukava katsella elävää kynttilän liekkiä tai takkatulta.
        Harmaus on usein korvien välissä =D

  9. Jussi sanoo:

    Tällaisen kesän ja syksyn (väri-ilotuksineen) jälkeen kestää vaikka pikimustan marraskuun. Kasvukausi on ollut puutarhurin toiveuni. Helsingissä kaikkein vaateliaimmatkin hedelmäpuut ovat kantaneet hedelmää. Päärynät, persikat ja aprikoositkin tuottivat satoa ja miten aromikkaita! Viinirypäleet eivät ikinä ole olleet näin makeita.
    Kumpulan mittausaseman tehoisa lämpösumma lähestyy 2000:ta. Käsittämätön luku.

  10. Tauno Ihalainen sanoo:

    Harrastan tähtitidettä ja marras-joulukuun saa kaukoputket olla vähällä käytöllä. Samoin tietysti valoisan kesän. Suomessa tähtiharrastukseen soveltuvat alkusyksyksystä pari kuukautta ja kevättalvesta maaliskuu huhtikuun alkupuolelle. Joskus kuten 2012-13 oli, on elokuusta alkaen enimmäkseen pilvessä helmikuulle saakka. Ei silti valittamisen aiha, harrastuksensa voi itse ainakin vielä valita.

  11. Roy Bäckström sanoo:

    Missä se ihmisten vaikutus näkyy, onko nyt harmaanpi kun pitäisi, vai olisiko tämä taas todiste luonnollisen kierron vaikutuksesta?

    • Leone sanoo:

      No ei ainakaan näkynyt tässä(kään) lokakuussa, siitä on nimittäin tulossa laajalti keskimääräistä kylmempi kun loppukuu vedetään raakasti pakkaselle. Uutisoinneista jäi tietysti päällimmäisenä mieleen noin yhden päivän lämpöaalto joka katsottiin peruuttamattomaksi ilmastonmuutokseksi. Sillä aikaa todellisessa maailmassa lokakuiden ainakin 35 vuoden viilenemistrendi elää ja voi hyvin…

    • Leone sanoo:

      Näyttäisi että lokakuu 2018 pääsee kylmyysrankingissa top10 listalle vuodesta 1961 alkaen, paikoin ehkä jopa top5 listalle jos loppukuu menee oikein kylmäksi. Koko vuotta ajatellen tämä on huono juttu ilmastonmuutoksen kannalta, sillä sen ranking lämpimyyslistalla putoaa varmaan muutaman pykälän, ehkä jopa top30 listan ulkopuolelle.

      Uutisoinneissa päällimmäisenä jää varmasti mieleen helteisen heinäkuun hehkutus, jonka vauhdittamaa lämmintä jaksoa toukokuu-elokuu juhlittiin jopa FMI:n pääjohtajan toimesta:

      https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/656560294

      Noh, korkeapainevoittoisen sään kääntöpuoli on kylmät talvikuukaudet ja sitä myöten kylmempi ilmasto…

      • Jere sanoo:

        Laitapa Leone tilastofaktaa lokakuun keskilämmöstä. Aikaisemminkin olet joutunut pyörtämään ennenaikaiset arvailusi.

  12. Mies sanoo:

    Niin jäi kylmän purkaus taas säälittävän hennoksi, koko marraskuun alkupuolisko mennään huomattavan kuumassa säässä. Järkyttävää tämä lämpeneminen, on nykyään jo poikkeuksellista että suomessa on 1981-2010 krskiarvoja kylmempi talvi!

  13. Eero Hietanen sanoo:

    Hei, katsoitteko kaikki Euroopan pääkaupungit vai vain 10 pohjoisinta? Välimerellinen talvisateiden ilmasto nimittäin aiheuttaa sen, että esimerkiksi Rooma menee marraskuun sademäärässä kaikkien listattujen ohi (toki lähteenä wikipedia). Muissa parametreissa ei varmaankaan sijoituksia keski-ja eteläeurooppaan toki jaeta.

  14. Arja Lihjander sanoo:

    Miksi puhut Suomalaisista, monikon 1. Persoonassa? Me Suomalaiset sitä ja Me Suomalaisite tätä. Miksi niin monesti artikkeleissa, jotka liittyvät Suomeen puhutaan kuin koko Suomi olisi yhtä homogeenistä massaa? Mikä taas ei pidä ollenkaan paikkaansa. Esim: Minä en katso linnanjuhlia, puhu harmaudesta, pukeudu harmaaseen, saatikka ole maalannut ainuttakaan rakennusta harmaaksi jne… Vain tuollaisella kielenkäytöllä pidetään yllä aivan tyhjänpäiväsiä ja olemattomia myyttejä Suomalaisesta sisusta, sisäänpäin kääntyneisyydestä, sääntöuskollisuudesta ja muusta vastaavasta roskasta

    • Ryokan sanoo:

      Monikon 1. persoona on tyylikysymys, jota kirjoittaja voi vapaasti käyttää. Sitäpaitsi ainakaan minusta, joskus työksenikin kielen kanssa toimineesta, tuo ei vaikuttanut erikoiselta. Kirjoittajahan ei väitä, että kaikki toimisivat samalla tavalla, vaan kirjoittaa meistä pohjoisessa asuvista ja keskimääräistä harmaammin pukeutuvista. En oikein ymmärrä miksi tällaisesta pitäisi hermostua, kun fakta lienee se, että pohjoisessa asuvatasuvat pohjoisessa ja Suomessa käytetään sekä pukeutumisessa että arkkitehtuurissa vähemmän värejä kuin maailmalla yleisesti.

      Olisi hyvä muistaa, että asioiden käsittely on mahdotonta ilman yleistyksiä. Ne sisältävät luonnollisesti aina poikkeukset. Lisäksi olisi hyvä huomioida kirjoituksen tyyli, jossa jo aluksi tulee esille leikkimielinen lähtökohta. Kaikesta ei tarvitse harmistua ja ottaa itseensä.

      Juttuhan oli mielenkiintoinen ja viihdyttävästi kirjoitettu. Herätti ajatuksia ja muistutti mieleen mm. sen hämmästyttävän eron rakennetun ympäristön väreissä minkä näkee esim. Lapissa kulkiessaan Suomesta Norjaan.

  15. Walbruna sanoo:

    Entä siirtyminen pysyvään kesäaikaan? Vaikka yhtään valoisaa tuntia ei syksyyn / kevääseen tulisikaan lisää, valoisuutta vaikuttaisi olevan enemmän, koska se osuisi paremmin ihmisten valveillaoloaikaan ja vapaa-aikaan.

  16. Markku sanoo:

    Minusta on nimenomaan lottovoitto syntyä Suomeen. Neljä vuodenaikaa ainakin täällä kainuun korvessa onneksi vielä toteutuu yleensä. Kannattaa opetella harrastamaan sellaisia asioita, mitkä sopii kulloiseenkin vuodenaikaan eikä mököttää nurkassa, jos on hieman sumuista tai pimeää tai kylmää tai lumista etc.
    Minä ainakin nautin jokaisesta vuodenajasta.
    Viime kesä oli hienoin minkä muistan koskaan olleen, ei ollut edes niitä perinteisiä syöpäläisiä, kun oli niin kuumaa ja kuivaa.

  17. sienestäjä sanoo:

    Pysyvään kesäaikaan tietenki. Kansanterveydelliset syyt: ulkoilu ja liikkeelle lähtö sohvalta todennäköisempää iltapäivisin, jos valoisampaa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.