Loppuvuoden talvisen sään tarjoaa omegakorkeapaine

Julkaistu

Matalapainevyöry on toistaiseksi tullut päätökseensä. Joulumyrskyn aiheuttanut matalapaine väistyy, tuulet heikkenevät ja tästä alkaakin nyt kestoltaan määrittelemättömän pitkä ja pääasiassa poutainen pakkasjakso koko maassa.

Luoteisvirtauksessa Tapaninpäivänä kulkeutuneet lumikuurot toivat vihdoin vähän valkeutta maisemaan eteläisessä Suomessa ja pääkaupunkiseudullakin. Ehkä tämä lumipeite riittää täyttämään ensilumimääritelmänkin joillain asemilla, eikä tämä lumi hetkeen sula pois.

Omegakorkeapaine tuo talvisemman loppuvuoden

Edellisestä mainittavan arvoisesta korkeapaineesta Suomen yllä taitaa nyt olla kulunut jo reilu pari kuukautta. Alkuviikon aikana ylemmän ilmakehän suihkuvirtaus on pohjoisen Euroopan alueella muodostamassa kreikkalaisen Ω -kirjaimen muotoisen kentän ja sallii laajemman korkeapaineen alueen muodostumisen Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Suursäätilan muutoksesta oli operatiivissa säämalleissa viitteitä jo edellisenä viikonloppuna – nyt sen uskaltaa jo äänenkin sanoa. Muutama epävarmuus toki liittyy vielä korkeapaineen lopulliseen sijaintiin ja kestoon, mutta kaiketi loppuvuodesta on tulossa viime aikoja talvisempi.

Sunnuntaista lähtien lämpötila näyttäisi pysyvän pakkasen puolella suuressa osassa maassa yötä päivää. Terminen talvi päässee alkamaan rytinällä maan etelä- ja keskiosassa yli kuukauden aikataulusta jäljessä. Suurimpana epävarmuutena ennusteissa on kuitenkin korkeapaineen lopullinen sijainti ja laajuus: heti Suomen länsipuolella on nimittäin lauhempaa ilmaa ja matalapaineita. Voikin olla, että lämpötila niiden myötä kohoaa ajoittain lännessä ja etelässä nollan yläpuolelle, mutta toisaalta korkeapaine näyttää melko sinnikkäältä.

Korkeapaineen asettuessa Suomen itä- tai kaakkoispuolelle se pyöräyttää meille annoksen Venäjän mantereista ja kylmää ilmaa. Alkuviikko näyttää vielä sen verran kuivalta, ettei sateita juurikaan ole tiedossa, mutta mahdollisesti myöhemmin ensi viikolla lämpimän merialueen, Suomenlahden, yli kaakosta tai idästä tulevat kylmät ilmavirtaukset voivat laukaista sakeitakin lumikuuroja meren yllä. Mikäli ennuste toteutuu, voi lunta vuodenvaihteen jälkeen tulla tupaan enemmänkin erityisesti etelä- ja lounaisrannikolla. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin vielä useita, joten laitetaan ennuste seurantaan.

Millä mielin sinä otat vastaan uuden aikakauden alun sään osalta?

Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen syntymisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)
Suihkuvirtaus on muodostamassa loppuvuoden viimeisinä päivinä Ω -muotoisen virtauskentän sallien laajan korkeapaineen muodostumisen Suomen lähettyville. (Kuva: Markus M / MTV)

 

22 vastausta artikkeliin “Loppuvuoden talvisen sään tarjoaa omegakorkeapaine”

  1. Erinomainen kirjoitus jälleen Markus ja mielenkiintoinen. Mitäs sanoin.. MJO:n muutos marras-joulukuun tilasta teki talven Suomeen. Täältä voit lukea sivut 40-41 tarkasti ja kannattaa lukea koko artikkeli :
    https://www.hitpages.com/doc/5226155565121536/1/

    Koko marras-joulukuun tuo indeksi on ollut faaseissa 2-5. Viimeksi lokakuussa on nähty faaseja 1, 6, 7, 8. Nyt sinne päästiin taas ja sehän on talvi ! :
    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/MJO/foregfs.shtml

    MJO:sta puheen ollen löytyi mielenkiintoinen uusi sivu tuosta Australialaisilta… joka kertoo minkälainen sadanta on maapallolla eri faaseissa sekä ilmanpainepoikkeama :
    http://www.cropscience.org.au/icsc2004/poster/2/6/1362_donalda.htm

    Tässä vielä kuvat tuolta, miten tuo vaikuttaa koko maapallolle ja myös Suomeen :
    http://www.cropscience.org.au/icsc2004/poster/2/6/1362_donalda-4.gif (ilmanpainepoikkeama )
    http://www.cropscience.org.au/icsc2004/poster/2/6/1362_donalda-3.gif (sadantapoikkeama)

    Sinänsä ei yllätä, että faasit 7-8 tuottavat kylmimmän kuvion suomeen tuonkin sivun mukaan, faasissa 8 islannin päällä on k-paine, ja faasissa 7 suomen päällä korkeapaine.

    Mutta ei tuo MJO ole kuin El ninon ja La ninan vaikutus Suomeen. Pohjois-Atlantin sääilmiöt vaikuttavat varmasti 70-80% Suomen säästä. Ja niillä on paljon suurempi vaikutus tänne kuin El ninolla omasta mielestäni. MItä mieltä Markus ?

  2. Suorastaan taivaallista keliä ainakin viikon ajan. Venäjällä on ainakin yksi tehdas, joka toimii, ja se on pakkastehdas. Ei tästä ole mahdoton jatko sellainenkaan, että paukkupakkaset pääsevät pyörähtämään meille. Yksi GFS -ajo sitä jo yrittää tarjota.

  3. Kaksi lähes identtistä GFS -ajoa sen puolesta, että reilun viikon päästä pienet lumipyryt ja perään terveisiä Siperiasta.

    1. Jo sen olisi aikakin, niin järkyttävästi tämä ihmisen aiheuttama ilmaston saastuttaminen on lämmittänyt Suomea ja koko maapalloa, entiset lokakuun lopun säät ovat nykyään tavanomaisia joulukuun lopun säitä.

      1. Mies, mikä ilmastonmuutos Tampereella oli 30-luvulla ?:
        http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195011596939/artikkeli/kokosimme+kaikki+tampereen+mustat+joulut+1930+alkaen+2000-luku+ei+ole+edes+pahimmasta+paasta.html

        Saasteet lisääntyivät tuolloinkin ja kovasti näyttäisi kylmentyneen 60-luvulle mentäessä.

        1. Mielenkiintoinen tilasto, jonka mukaan mustat Joulut eivät 1930 -luvulta lähtien ole olleet ainakaan lisääntyvässä trendissä. Tämä on tietysti sopusoinnussa sen kanssa, ettei keskilämpötilakaan ole 1930 -luvulta ollut kasvutrendissä.

  4. Hiihtomiehenä tämä Venäjän mantereinen ja kylmä ilma on enemmänkin kuin tervetullut. Esim. Vantaalla hiihdetään Suomen Cupia tammikuun puolessa välissä. Näillä keleillä siellä varmastikin laitetaan lumitykit laulamaan. Innoissani olen seurannut josko löytyisi Hakunilasta webcameja, että pääsisi asiaa seuraamaan. En ole löytänyt.

    Eli parastahan olisi sellainen -10 C ja 40-50 cm lunta. Saapi vallita sellainen keli huhtikuun loppuun ja sitten taas kesäksi.

  5. Kuiva pikkupakkanen on ihan ok, ja korkeapaine pitänee huolen siitä ettei luntakaan saada liiemmin riesaksi. Mitään pakastinkelejä en sentään kaipaa, sairastahan sellainen olisi. Maaliskuussa saisikin sitten jo koittaa kevät.

  6. Nyt näyttäisi tosiaan olevan tulossa tammikuun alkuun toistaiseksi kovin ja pisin pakkasjakso tälle talvelle. GFS-ennusteen mukaan eteläänkin mahdollisesti -10 tai -20 astetta pakkasta, pohjoiseen -20 tai yli -30 astetta pakkasta.

    Saattaa tosin olla, että ainakin kovimpien pakkasten aika jää kuitenkin melko lyhyeksi. Vähän näyttäisi tällä hetkellä viitteitä olevan eteläisten ja lounaisten ilmavirtausten voimistumisesta uudelleen tammikuun 10. päivän tienoilla ja sen jälkeen. Ei välttämättä mene lämpötilat tuolloin plussalle, mutta eipä olisi kovia pakkasiakaan tuolloin. Pikkupakkasta lähes koko maassa, melko hyvää talvisäätä ulkoilemiseen ainakin omasta mielestäni. Tuohon ajankohtaan on silti vielä niin pitkä aika ja sen verran paljon epävarmuutta ilmassa, että ei tuosta uskalla vielä sanoa mitään.

  7. Käsittääkseni jos kunnon pakkaset saadaan tähän kohtaan sillä voi olla ihan dramaattisetkin vaikutukset lopputalven säihin. Merialueet kun viilenee ja ehkä saadaan jäätäkin niin vaikka lauha lounaisvirtaus-säätyyppi tekisikin jossain kohtaa paluun niin sekään ei enää toisi yhtä lämmintä ilmaa? Kuinka nopesti näillä ennustetuilla tulevilla pakkasilla vedet viilenee / jäätä alkaa muodostua, osaatko Markus arvioida?

    1. Jesse, Itämeren pintaveden lämpötilaennustetta voit seurata täältä: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/veden_lampotila/itameri

      Toki mitä lämpimämpi pintavesi on, sitä paremmin lauhat tuulet pääsevät perille ja sitä todennäköisemmin voi esiintyä korkeita talvilämpötiloja. Sen sijaan yhtenäinen jääpeite sitoo itseensä paljon lämpöä sulaessaan, joten osa lämmöstä ”katoaa” jääpeitteen vaikutuksesta.

      1. Joskus muistan lukeneeni jonkun tieteellisen artikkelin tuosta, että meren lämmönsiirto kyky ilmaan menee 1/10 osaan kun jään paksuus on vain 10cm. Ja se menee 1/100 osaan kun jään paksuus on 1m. En ole aivan varma muistanko suhdelukuja oikein. Mutta jokatapauksessa jää estää haihtumisenkin kun sitä on edes ohut kerros. Tänä talvena Itämerestä ei varmaan voi jäätyä maksimissaan kuin 50%. Todennäköisin skenaario on että Itämerestä jäätyy 20-30% pinta-alallisesti. Alkutalvi oli niin lämmin kuitenkin. Ainoastaan alkutalvi 1929 (marras-joulukuu) jakso on ollut lämpöisempi täällä Tampereella päin kuin tämä 2015 alkutalvi jakso (marras-joulukuu) :
        https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1g8&display=line

        Alkutalvenkin pitäisi olla viileämpi, että Itämerestä voisi jäätyä reilusti yli 50%.

  8. Kyllä tämä on mukavaa, kun vihdoinkin tuli pakkaset, kirkas taivas ja aurinko paistaa hetken, vaikkakin matalalta. Valitettavasti täällä Kymenlaaksossa emme saaneet lunta kuin muutaman hiutaleen. Toisaalta nytpä maa routii ja siitä on talveen monta. Oi, jospa saataisi parin viikon sisään sitä kaakkoisvirtauksen lumisadetta. Kerralla ja kunnolla. Eläköön neljä vuodenaikaa !!! Ja kestäköön omega !

    1. Joo, ihmetyttää aina tämä kiima hirmupakkasten perään, ikään kuin ei olisi jo riittävän kylmä ennestään. Minusta neljän vuodenajan hehkuttamisessa on kyse jonkinlaisesta itsepetoksesta, jokainen ymmärtää ettei arkkupakastimessa ole kiva elää, mutta olosuhteiden pakosta tilanne pitää jotenkin itsesuggestiolla perustella mieluisaksi. No, pari viikkoa enää niin pääsee lämpimään karkuun, joten talvi jää joka tapauksessa osaltani lyhyeksi.

      1. Minun näkökulmastani kylmyys ja lumi on vain rahanmenoa monelta kantilta. Lisäksi se on epämukavuustekijä. Myös liikenteessä vaarallisempaa.

    2. Toki sen myönnän itsekin, että aurinkoinen pakkassää voi olla synkkää pimeyttä parempi.

  9. Pakkasukko näyttää kiristävän otettaan pikkuhiljaa kohti Tammikuun puoliväliä. Pilvisessä säässä oltaneen -10…-15 lukemissa, selkeillä alueilla kauempana merialueista -20…-30 haarukassa. Melkoinen täyskäännös siis suursäätilassa. Auringon fluxin mukaan alkutalvi oli erikoisen lauha, mutta nyt ollaan synkassa. Olisko supervoimakas El Nino antanut matalapaineille ekstrapuhtia?

    1. Kyllä Leone se selittyy, EL Ninon ja La ninan alueen yläilmakehän ilmiöistä osittain. MJO :sta. Lämmin Atlanti antaa myös puhtia matalapaineille ja todennäköisemmin kylmän talven Grönlantiin. Tällä hetkellä Grönlannin pääkaupunkiin on ennustettu pakkasennätystä joulukuulle :
      http://www.foreca.fi/Greenland/Nuuk/15vrk

      Tuolla taitaa olla wikipedian mukaan -26C pakkasennätys.

  10. Miltäs nyt näyttää, koska se ns. Pietarin tykki iskee rannikolle?

    1. Lumikuurot ovat mahdollisia lauantaista alkaen. Kaikista kylmin ilmamassa on Suomenlahden ja eteläisen Suomen yllä näillä näkymin su-ma -akselilla ja virtaus käy kaakosta, jolloin sakeitakin lumisateita voi ajautua jatkuvalla syötöllä e-rannikolle. Lumikuurot ovat mahdollisia vielä ensi viikonkin puolella.

      1. Mielenkiintoista nähdä miten käy. Herra Takala opetti joskus 2000-luvun alkupuoliskolla kelikoulutuksessa miten ”Pietarin tykki” kehittyy ja tämä tuleva keli taitaa istua juuri siihen kategoriaan.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.