Säävuosi 2015: Mittaushistoriamme lämpimin?

Julkaistu

Kulunut vuosi lähestyy loppuaan antaen pian tilaa uudelle tulokkaalle. Vuosi 2015 on alustavien arvioiden mukaan sijoittumassa keskilämpötilaltaan mittaushistoriamme (v. 1900 alkaen) lämpimimmäksi vuodeksi keskilämpötilan ollessa tällä hetkellä n. 4,5 astetta. Perässä seuraavat vuodet 1938 (4,0 astetta), 2014 (3,8 astetta), 1989 (3,8 astetta) ja 2011 (3,7 astetta). Maan keskivaiheilla ja Lapin koillisosassa kuluneesta vuodesta on myös tulossa poikkeuksellisen, paikoin jopa ennätyksellisen sateinen (havaintojakso 1961-2015). Varmistus lopullisista sijoituksista ja tilastoista saataneen viralliselta säätaholtamme tuota pikaa.

Säävuosi 2015 oli läntisten ja lounaisten ilmavirtausten dominoima: kuuluimme valtaosan vuodesta Atlantin merelliseen säätyyppiin, idän mantereiset ilmamassat pysyivät pääosin maamme itäpuolella. Matalapainetoiminta oli vilkasta lähes läpi vuoden ja kesäaikanakin syklonit kurittivat Suomea sateine ja tuulineen. Talvi ja kevät olivat lounaisvirtausten myötä tavanomaista leudompia, pohjoisessa kevät oli jopa poikkeuksellisen leuto. Toukokuun aikana tavanomaista lämpimämmässä säässä koettiin taitekohta, jolloin merellisen kostea ja tuulinen säätyyppi painoi lämpötilat keskiarvojen alapuolelle kesä- ja heinäkuun ajaksi. Ensimmäistä hellepäivää odoteltiin vuonna 2015 harvinaisen kauan aina kesäkuun 29. päivään saakka. Elokuu toi suursäätilaan muutoksen pitkäkestoisella korkeapaineella ja hellepäiviäkin kertyi 15 kappaletta. Syksy toi mukanaan tyypillisen, nopeasti vaihtelevan säätyypin, ja loppuvuodesta Suomi päätyi myrskymatalapaineiden reitille.

Tammikuu

Tammikuusta muotoitui lämpöoloiltaan kahtiajakoinen kuukausi: maan etelä- ja keskiosassa oli tavanomaista leudompaa, pohjoisessa sen sijaan monin paikoin keskimääräistä kylmempää. Talvikauden alin lämpötila, -39,6 °C, mitattiin Utsjoella 11. päivänä. Lämpimintä oli Kristiinankaupungissa 1. tammikuuta, +7,5 astetta. Vilkas matalapainetoiminta toi tammikuussa Suomeen runsaita sateita: paikoin länsirannikolla, Kainuussa ja Lapin lounaisosassa sadekertymät olivat poikkeuksellisen suuria. Läntisessä Suomessa useilla mittauspisteillä satoi jopa ennätyksellisen paljon (v. 1961 alkaen). Eniten sanoi Tornion Torpissa, jossa sadetta kertyi 129 mm.

Itämeren jäätalvesta muotoutui hyvin leuto. Jäätalven huippu, 51 000 km², saavutettiin jo 23. tammikuuta.

Kuva 1: Itämeren jäätalvesta muototui hyvin leuto. Suomenlahti lainehti jäättömänä tammikuun loppupuolellakin (kuva: Markus Mäntykannas / Helsinki, Eiranranta)
Kuva 1: Itämeren jäätalvesta muototui hyvin leuto. Suomenlahti lainehti jäättömänä tammikuun loppupuolellakin (kuva: Markus Mäntykannas / Helsinki, Eiranranta)

Helmikuu

Suursäätilan pysyessä samanlaisena lauha matalapaineputki jatkui vielä helmikuunkin puolella. Kuukausi oli harvinaisen leuto, maan keski- ja itäosassa paikoin yli seitsemän astetta tavanomaista leudompi. Terminen kevät alkoi monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa Oulun korkeudella saakka jopa 1-2 kuukautta etuajassa 18.-19. helmikuuta. Myös lumitilanne oli kuukauden edetessä erikoinen: etelä- ja lounaisrannikolla lunta oli laajalti alle 10 cm, mutta Kainuun Ristijärvellä ja Kilpisjärvellä lumen syvyys oli parhaimmillaan yli 1,1 metriä.

Kaiken kaikkiaan talvesta 2014-2015 muotoutui maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen leuto, myös talvisademäärät olivat tavanomaista suurempia. Meteorologin näkökulmasta katsottuna talvi 2014-2015 oli esimakua siitä, mihin suuntaan talvemme ovat kuluvan vuosisadan aikana menossa: maan etelä- ja lounaisosasta pysyvä lumipeite saattaa kadota kokonaan, kun taas talvisateiden lisääntyessä lumen syvyys voi sydäntalvella kasvaa niillä alueilla, joilla lämpötila pysyy pääosin pakkasen puolella. Näin ollen etelän lumettomien talvien kontrastina esimerkiksi Kainuun ja Lapin sydäntalvet voivat tulevaisuudessa olla nykyistä lumisempiakin.

Runsaiden talvisateiden johdosta Ruotsissa oli helmikuussa paikoin ennätyksellisen lumista: itärannikolla Luulajassa mitattiin paikkakuntakohtainen kaikkien aikojen uusi lumensyvyysennätys, 111 cm. Toisaalla Ruotsin Skånessa annettiin kevätkauden ensimmäinen ruohikkopalovaroitus jo 9. helmikuuta.

Yhdysvaltojen itäisissä osavaltioissa erittäin suuret lumikertymät aiheuttivat ongelmia helmikuun aikana. Bostonin alueella lumensyvyys kasvoi parhaimmillaan 140 senttimetriin. Lisää aiheesta täällä.

Kuva 2: Helmikuun lumitilanteessa oli suuria eroja etelän ja pohjoisen välillä (kuvat: Markus M. / Tuomas T. / Helsinki ja Pudasjärvi)
Kuva 2: Helmikuun lumitilanteessa oli suuria eroja etelän ja pohjoisen välillä (kuvat: Markus M. / Tuomas T. / Helsinki ja Pudasjärvi)

Maaliskuu

Maaliskuussa tavanomaista lauhempi sää jatkui. Länsirannikolla ja pohjoisessa kuukaudesta muotoitui paikoin poikkeuksellisen lauha, muuallakin kuukausi oli harvinaisen lauha. Ahvenanmaan Jomalassa lämpötila kohosi 8. päivänä 13,5 asteeseen ja tämä olikin koko maaliskuun korkein lukema. Sallassa pakkanen kiristyi vielä kuun loppupuolella 28,5 asteeseen 22. päivänä. Maaliskuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Takatalvi toi paikoin eteläisimpään Suomeen ja pääkaupunkiseudulle kuun viimeisenä päivänä vielä 20 cm:n lumikerroksen. Runsaat lumisateet yllättivät maaliskuun loppupuolella myös Norjassa Oslon seutuvilla, missä lunta kertyi enimmillään 60 cm vuorokauden aikana.

Kuva 3: NASA:n satelliittikuva paljastaa maan etelä- ja lounaisosan lumettomat alueet maaliskuun alussa. Merijäätä esiintyi lähinnä Perämeren pohjukassa ja Suomenlahden itäosassa (kuva: NASA)
Kuva 3: NASA:n satelliittikuva paljastaa maan etelä- ja lounaisosan lumettomat alueet maaliskuun alussa. Merijäätä esiintyi lähinnä Perämeren pohjukassa ja Suomenlahden itäosassa (kuva: NASA)

Huhtikuu

Huhtikuu ei tuonut muutosta alkuvuoden suursäätilaan: Suomi kuului yhä matalapaineiden reitille ja sää jatkui tavanomaista lämpimämpänä, Länsi- ja Pohjois-Lapissa huhtikuu oli harvinaisen leuto. Huhtikuun korkein lämpötila mitattiin 12. päivä Kauhavalla: 17,1 astetta. Paikoin Pohjanmaalla ja maan itäosassa huhtikuun sadekertymä oli harvinaisen suuri. Huhtikuu toi mukanaan myös kovia tuulia ja esimerkiksi 8. päivänä maa-alueilla myrskypuuskat aiheuttivat tuhoja.

Huhtikuun loppupuolella starttasi kuta kuinkin elokuulle jatkunut ”vitsaus”, jonka aikana matalapaineet kuljettivat juuri ja juuri Suomen etelä- ja kaakkoispuolelle kesäisen lämmintä, helteistäkin ilmaa, kun taas Suomi jäi toistuvasti kylmempään polaari-ilmamassaan, ja osa sateista tuli huhti- ja toukokuun puolella lumena. Kuun viimeisinä päivinä esimerkiksi Sotkamossa lunta kertyi vielä 28 cm.

Kuva 4: Huhtikuun loppupuolella kesäiset ilmat käväisivät hyvin lähellä, mutta Suomi jäi toistuvasti kylmemmälle ja sateisemmalle puolelle (kuva: Markus M./MTV)
Kuva 4: Huhtikuun loppupuolella kesäiset ilmat käväisivät hyvin lähellä, mutta Suomi jäi toistuvasti kylmemmälle ja sateisemmalle puolelle (kuva: Markus M./MTV)
Kuva 5: Huhtikuun loppu oli vielä luminen osassa maata (kuva: Liikennevirasto)
Kuva 5: Huhtikuun lopulla lumipeite palasi osaan maata (kuva: Liikennevirasto)

Toukokuu

Toukokuussa kevät eteni maltillisesti, ja kuukaudesta muotoutuikin maan etelä- ja länsiosassa tavanomaista kylmempi. Suursäätila suosi yhä Suomeen lännestä saapuvia matalapaineita sateineen ja tuulineen, kesäiset korkeapaineet jäivät Etelä-Euroopan ja Venäjän asiaksi. Toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää, ja viimeksi näin on käynyt vuonna 1998. Toukokuun ylimmäksi lukemaksi jäi Mikkelissä 26. päivänä mitattu 21,7 astetta. Melko viileästä ja epävakaisesta säätyypistä huolimatta terminen kesä alkoi kuta kuinkin ajallaan eteläisessä ja keskisessä Suomessa.

Pohjanmaan rannikoilla ja paikoin Lapissa toukokuu oli poikkeuksellisen sateinen; tyypillisesti toukokuun sademäärä on alle 50 mm, mutta esimerkiksi Kittilän Kenttärovalla vettä kertyi 116 mm. Toukokuun aikana paikanettujen maasalamoiden määrä oli mittaushistoriamme kolmanneksi alhaisin (v. 1960 alkaen).

Tavanomaista selvästi lämpimämpää oli useaan otteeseen mm. läntisellä Välimerellä ja Kanariansaarilla. Lanzarotella mitattiinkin toukokuun kaikkien aikojen uusi lämpöennätys, 42,4 astetta (aikaisempi 36,6 °C, v. 1986 toukokuussa). Myös Espanjassa mitattiin uusia paikkakuntakohtaisia ennätyksiä ja esimerkiksi maan itäosassa, Carcaixentissa, lämpötila kohosi 44,4 asteeseen kuun loppupuolella.

Kuva 6: Pohjois-Eurooppa jäi toukokuussa lähes poikkeuksetta suihkuvirtauksen "kylmään kuoppaan" (kuva: Foreca).
Kuva 6: Pohjois-Eurooppa jäi toukokuussa suihkuvirtauksen ”kylmään kuoppaan” (kuva: Foreca).

Kesäkuu

Suomi jämähti kesäkuun ajaksi polaarisen suihkuvirtauksen kylmemmälle puolelle matalapaineen solan alueelle. Suuressa osassa maata kuukausi oli tavanomaista viileämpi, paikoin harvinaisen viileä. Vielä kesäkuun viimeisellä viikolla sisämaasta löytyi useita havaintoasemia, joilla 20 astetta ei oltu ylitetty. Kesän ensimmäinen hellepäivä koitti vasta 29. kesäkuuta, jolloin Mikkelissä päästiin 25,4 asteeseen. Tämä olikin toisiksi myöhäisin ensimmäinen hellepäivä (ed. 6.7.1987) viimeisen 50 vuoden aikana. Kesäkuu oli jälleen laajalti tavanomaista sateisempi kuukausi, ja eniten satoi Pyhäjärvellä, 173 mm.

Etelä-Eurooppa ja ajoittain keskinenkin Eurooppa kylpivät paahtavassa helleaallossa, lämpötila kohosi kuun loppupuolella Länsi-Euroopassa laajalti 30-40 asteen lukemiin. Aika ajoin voimakkaat ukkoset ja jättirakeet moukaroivat erityisesti Benelux-maita ja Saksaa.

Kuva 7: Sade ja paiste vuorottelivat kesäkuussa (kuva: Markus M. / Onkiniemi)
Kuva 7: Sade ja paiste vuorottelivat kesäkuussa (kuva: Markus M. / Onkiniemi)
Kuva 8: Länsi-Eurooppa helleaallon kourissa (kuva: Markus M. / MTV)
Kuva 8: Länsi-Eurooppa helleaallon kourissa (kuva: Markus M. / MTV)

Heinäkuu

Viileä ja epävakainen kesäsää jatkui heinäkuussakin. Kuukausi oli koko maassa tavanomaista viileämpi, Kainuussa ja Itä-Lapissa jopa poikkeuksellisen viileä. Matalapaineen kylmä sola piti yhä Suomea otteessaan ja kuukausi oli jälleen tavanomaista sateisempi yleispiirteeltään. Eniten vettä kertyi Suomussalmella: 161 mm. Heinäkuun alkupuolella Suomi sai ohimenevästi maistiaisia Etelä- ja Keski-Euroopan helleaallosta, ja 3. heinäkuuta Kouvolan Utissa mitattiinkin kuukauden korkein lämpötila, 31,4 astetta. Heinäkuisia hellepäiviä kertyi vain kolme kappaletta ja heinäkuusta muodostui toiseksi vähähelteisin sitten vuoden 1959. Viileästä heinäkuusta kielivät myös salamatilastot: heinäkuussa maasalamoita mitattiin ennätyksellisen vähän. Lisätietoa täältä.

Etelä- ja ajoittain Keski-Euroopassakin tukala helleaalto jatkui lähes taukoamattomana. Esimerkiksi Lontoon Heathrow’lla mitattiin 1. heinäkuuta Iso-Britannian uusi lämpöennätys, 36,7 astetta, ja monilla paikkakunnilla läntisessä Euroopassa rikottiin paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä. Rajuilmat trombeineen ja rakeineen moukaroivat heinäkuussakin.

Kuva 9: Uimarannat olivat heinäkuussa autioita (kuva: Markus M, Hankoniemi)
Kuva 9: Uimarannat olivat heinäkuussa autioita (kuva: Markus M/ Hankoniemi)

Elokuu

Auringonpalvojien ja helteiden ystävien odotus palkittiin vasta elokuussa, jolloin pitkäkestoinen korkeapaine vahvistui Suomen eteläpuolelle ja toi mukanaan peräti 15 hellepäivää. Elokuusta muodostui kesän lämpimin kuukausi ja se oli Länsi- ja Pohjois-Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen lämmin. Elokuun korkein lämpötila, 27,8 °C, mitattiin Turun Artukaisissa 25. päivänä. Elokuu oli vuoden ensimmäinen kuukausi, jolloin satoi yleispiirteittäin tavanomaista vähemmän. Tornion Aapajärvellä sadetta kertyi kuitenkin 97 mm. Kesä-elokuun salamointi jäi ennätyksellisen vaisuksi.

Kuva 10: Elokuinen korkeapaine jämähti Suomen ylle tuoden lämpimät ja aurinkoiset säät (kuva: Markus M / MTV)
Kuva 10: Elokuinen korkeapaine jämähti Suomen ylle tuoden lämpimät ja aurinkoiset säät (kuva: Markus M / MTV)

Syyskuu

Syyskuu oli lämpöoloiltaan tavanomaista lämpimämpi, Lapissa paikoin jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen lämmin. Lapissa syyskuun toisella viikolla mitatut yli 20 asteen lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden hyvin korkeita, ja kuukauden korkeimmaksi lukemaksi jäi sekä Inarin Angelin 11. päivänä että Lappeenrannan Konnunsuolla 1. päivänä mitatut 22,0 astetta. Syyskuu oli tavanomaista sateisempi kuukausi erityisesti valtaosassa maan länsiosaa – eniten satoi Pudasjärven Sarakylässä, 163 mm.

Kuva 11: Syysiltojen kauneutta: kuoleva ukkospilvi ja säteilysumun muodostumista (kuva: Markus M / Kerava)
Kuva 11: Syysiltojen kauneutta: kuoleva ukkospilvi ja säteilysumun muodostumista (kuva: Markus M / Kerava)

Lokakuu

Lokakuussa korkeapaineen alue parkkeerasi Suomen ylle ja kuukaudesta muotoitui vähäsateinen, ennätyksellisen aurinkoinen ja lämpöoloiltaan melko tavanomainen. Etelä- ja Länsi-Suomessa lokakuu oli jopa poikkeuksellisen aurinkoinen ja aurinkotunteja kertyi enemmän kuin keskimäärin syyskuussa. Lokakuun alkupuolella hyvin lämmintä ilmaa virtasi maahamme ja kuun korkein lämpötila mitattiin 2. päivänä, jolloin Maarianhaminan lentoasemalla päästiin tasan 18 asteeseen. Lokakuun kaikkien aikojen lämpöennätys on 19,4 astetta (Helsinki, Malmi, mit. 2.10.1985). Ensilumi satoi monin paikoin pohjoiseen vasta lokakuun viimeisellä viikolla.

Lokakuun 24. päivänä tiettävästi kaikkien voimakkain hurrikaani, Patrcia, iskeytyi Meksikon länsirannikolle. Satelliittihavaintojen mukaan keskituulen nopeus hurrikaanissa oli jopa yli 90 m/s. Tarkemmin Particiasta kirjoitin täällä.

Kuva 12: Lokakuun selkeänä iltana Helsingin Mustikkamaalla (kuva: Markus M.)
Kuva 12: Lokakuun selkeänä iltana Helsingin Mustikkamaalla (kuva: Markus M.)

Marraskuu

Lokakuisen korkeapaineen jälkeen matalapaineet ottivat vallan marraskuussa ja sää muuttui tuuliseksi, hyvin leudoksi ja sateiseksi. Marraskuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin – joillain mittausasemilla maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen lämmin. Kuun ensimmäisinä päivinä Suomeen virtasi hyvin lämmintä ilmaa etelämpää Euroopasta ja samalla muodostui voimakas föhntilanne, jonka myötä 3. päivänä Kemiönsaaressa mitattiin kaikkien aikojen uusi marraskuun lämpöennätys, 14,3 astetta. Tarkemmin aiheesta täällä. Kuun puolivälin jälkeen sää kuitenkin kylmeni ja Enontekiön Näkkälässä mitattiin marraskuun alin lukema, -27,5 °C, 23. päivänä. Marraskuun sadekertymät olivat lähellä keskiarvoja, mutta paikoin Lapissa satoi poikkeuksellisen paljon. Eniten satoi Tornion Torpiossa, 132 mm.

Marraskuun loppupuolella, 23.-24. päivinä voimakas lumentulo aiheutti laaja-alaisia sähkökatkoksia erityisesti maan länsi- ja keskiosassa. Lunta pyrytti parin päivän aikana esimerkiksi Juupajoen Hyytiälässä 44 cm. Kuun loppuun mennessä lumet olivat jo sulaneet ja lumiraja kohonnut Kainuusta kohti Meri-Lappia yltävälle vyöhykkeelle.

Marraskuu oli tavanomaista lämpimämpi valtaosassa Eurooppaa ja esimerkiksi Iso-Britannian Trawscoedissa (22,4 °C) ja Saksan Garmisch-Partenkirchenissä (22,7 °C) mitattiin uudet marraskuun lämpöennätykset.

Marraskuun loppupuolen kylmänpurkaus aiheutti runsaita lumisateita myös etelämpänä Euroopassa. Esimerkiksi Tanskan Roskildessa lunta tuprutti 60 cm ja Ranskassakin paikoin jopa metrin verran.

Kuva 13: Marraskuun mittaushistorian lämpimämpänä päivänä Helsingin Kaivopuistossa (kuva: Markus M.)
Kuva 13: Marraskuun mittaushistorian lämpimämpänä päivänä Helsingin Kaivopuistossa (kuva: Markus M.)
Kuva 14: Juupajoen Hyytiälään satoi marraskuun loppupuolella muutamassa vuorokaudessa 44 cm lunta. Sähkökatkoja esiintyi monin paikoin erityisesti keskisessä Suomessa tykkylumen vuoksi (kuva: Markus M / Valkeakoski)
Kuva 14: Juupajoen Hyytiälään satoi marraskuun loppupuolella muutamassa vuorokaudessa 44 cm lunta. Sähkökatkoja esiintyi monin paikoin erityisesti keskisessä Suomessa tykkylumen vuoksi (kuva: Markus M / Valkeakoski)
Kuva 14: Eteläinen Ruotsi ja Tanska saivat paikoin paksunkin lumipeitteen marraskuun lopun kylmänpurkauksen yhteydessä (kuva: NASA)
Kuva 15: Eteläinen Ruotsi ja Tanska saivat paikoin paksunkin lumipeitteen marraskuun lopun kylmänpurkauksen yhteydessä (kuva: NASA)

Joulukuu

Joulukuussa voimakkaiden matalapaineiden taukoamaton vyöry jatkui ja kuukaudesta onkin alustavien arvioiden mukaan muotoutumassa maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin, pohjoisessakin useita asteita tavanomaista lämpimämpi. Maan keskivaiheilla joulukuun sadekertymät ovat paikoin ennätyksellisen suuria. Suomen uusi joulukuun lämpöennätys mitattiin kahteen otteeseen uusiksi: ensin itsenäisyyspäivänä Maarianhaminassa, 11,1 astetta ja seuraavan kerran 20. päivänä Kokemäellä, 11,3 astetta. Useita paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä rikottiin joulukuun aikana myös muilla havaintoasemilla.

Voimakkaiden ja pitkäkestoisten lounaistuulien ja matalan ilmanpaineen vuoksi merenpinta nousi hyvin korkealle erityisesti Suomenlahdella 4.-5. joulukuuta aiheuttaen paikallista tulvimista etelärannikon tuntumassa. Lisää aiheesta täällä.

20. päivänä Ruotsissakin sivuttiin kaikkien aikojen lämpötilaennätystä – Gotlannissa lämpötila kipusi 13,7 asteeseen ja yhtä korkea lukema mitattiin viimeksi jouluaattona 1977. Itä-Ruotsissa mitattiin paikoin uusia paikkakuntakohtaisia joulukuun lämpöennätyksiä.

Suomen ja Ruotsin lisäksi joulukuun uusia paikkakuntakohtaisia lämpöennätyksiä hätyteltiin myös Uudessa-Seelannissa 21. päivänä: esimerkiksi Christchurchissa mitattiin 35,5 astetta.

Joulukuussa myös mm. Ranskassa mitattiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja, kun lämpötila vielä kuun puolivälissä kohosi ylimmillään 24 asteeseen. Yhdysvaltojen itäosassa joulunpyhät olivat ennätyslämpimiä: New Yorkissa lämpötila kohosi jouluaattona 22 asteeseen (aikaisempi ennätys 17 astetta).

Norjassa joulukuu oli hyvin sateinen – alkukuun voimakkaat sateet (yli 100 mm/vrk) aiheuttivat länsirannikon tuntumassa ennennäkemättömiä tulvia. Lisää aiheesta täällä.

Kuva 16: Merivesi nousi katutasolle Helsingin Eiranrannassa joulukuun 4. päivänä (kuva: Markus M.)
Kuva 16: Merivesi nousi katutasolle Helsingin Eiranrannassa joulukuun 4. päivänä (kuva: Markus M.)

 

Mitä sinulle jäi mieleen kuluneesta säävuodesta ja mitä odotat tulevalta vuodelta?

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2016 KOKO FORECAN PUOLESTA JA KIITOS MIELENKIINNOSTA SIVUSTOAMME JA BLOGIAMME KOHTAAN!

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

 

63 vastausta artikkeliin “Säävuosi 2015: Mittaushistoriamme lämpimin?”

  1. Pari kysymystä Markukselle.

    Mikä Suomen keskilämpötila on?
    Onko UHI -ilmiö otettu huomioon noissa mittaustuloksissa?
    Onko sään ääri-ilmiöt lisääntyneet radikaalisti?
    Johtuuko ”lämpimät ilmat” hiilidioksiidipitoisuuden noususta vai mistä?

    Tärkeintä taitaa olla osalle meteorologeille päästä ipcccp:n ja taalaksen mantraa toitottamaan tästä ”globaalisesta lämpenemisestä”…

    1. Uutinen viime vuodelta:

      http://yle.fi/uutiset/puumala_kavi_liian_kuumana__ilmatieteen_laitos_siirsi_mittausaseman_viileampaan_paikkaan/7243577

      ”Ilmatieteen laitos siirtää tai lisää havaintoasemiaan jatkuvasti enemmän asutusalueiden suuntaan. Puumalan urheilukenttäkin valikoitui paikaksi sillä perusteella.

      – Siellä missä ihmiset ovat, niin sieltä halutaan havaintoja, ryhmäpäällikkö Minna Huuskonen sanoo”

      Eli näin se UHI otetaan mittauksissa huomioon, heh. Mittausasemien siirto asutuksen lähelle nostaa mitattuja lämpötiloja erityisesti talvisin, jolloin tyynessä pakkassäässä kaupungissa on useita asteita lämpimämpää kuin kaupungin ulkopuolella.

      1. Jos ihmisasutuksen keskellä on lämpöisempää talvella, niin tarkoittaakos se, että ihmisellä on vaikutusta ulkolämpötiloihin/ilmastoon? Ja siks toisekseen, tuo Puumalan mittari siirrettiin viileämpään paikkaan.
        Onko Suomussalmen Pesiökylän mittari UHI alueella?

    2. Tuossa vielä eräs tutkimus talviaikaisesta UHI:sta.

      http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.971/pdf

      Tuolla on Suomessakin merkitystä, koska havaintoasemat ovat pääosin kaupungeissa. Lisäksi havaintoasemien siirto voimistaa vääristymää tuloksiin.

      1. Kiitos Leone mielenkiintoisesta linkistä!

    3. Ja vielä UHIsta. Jos haluttaisiin objektiivinen aikasarja ilman UHIa, niin Suomesta tulisi ottaa huomioon vain asemat, jotka ovat olleet aina pelkästään haja-asutusalueella. Itse asiassa jo kymmenkunta asemaa riittäisi tasaisesti jakautuneena Suomen alueelle. Jostain soisi löytyvän hieman ymmärrystä Ilmatieteenlaitoksen suuntaan…

    4. Eipä ilmatieteenlaitos tuolle asialle mitään tee. Asemia siirretään Lapissakin lämpöisempiin paikkoihin :
      http://www.kittilalehti.com/arkisto/pokkalaiset-pelkaavat-pakkasennatyksensa-puolesta.html

      Ennen vanhaan Kittilän Pokassa oli useina talvina yli -42C pakkasia. Nykyään ei tuollaisia pakkasia ole usein talvisin kun Suomen kylmin sääasema siirrettiin lämpöiselle paikalle.

      Mutta onhan Sodankylän sääasema hyvällä paikalla Leone kuitenkin ? Siellä lienee asutusta ollut viimeiset 100v lähes saman verran. Katsoo siitä Suomen ilmastotilastoja :)

      1. Jep. Haaparannastakin on tilastoa alkaen jo 1880:

        http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/show_station.cgi?id=645021960000&dt=1&ds=14

        Melko lähellä on oltu 1800 -luvun lopun lukemia 2000 -luvulla. 1880-1980 näytti olleen selvähkö sadan vuoden viilenemistrendi.

        1. Millä analyysilla tulit tuohon johtopäätökseen? Itse en saa tuosta datasta irti millään keinolla viilenemistrendiä vuosille 1880-1980.

          Myönnän toki, että siitä, kun opiskelin tilastotiedettä yliopistoplla on noin 20 vuotta. Ehkä joku on tällä välillä keksinyt jonkin uuden analyysimenetelmän.

          1. No mitäs keinoja yritit? Yleensä trendillä tarkoitetaan aivan tiettyä matematiikan tunnuslukua. Itse asiassa siinä taitaa olla 108 vuoden viilenemistrendi, 1880-1987.

          2. No ihan tavallista trendiviivaa aluksi sovittelin, mutta kummalisesti näytti lämpenevää. Epätoivoissani yritin sitten liukuvaa keskiarvoa ja jopa erilaisia polynomikäppyröitä, jotta se viileneminen tulisi esiin, mutta kun ei vaan tullut.

            Voisitko nyt esittää oman menetelmäsi, koska sinähän se olit, joka alunperin esitti väitteen. Kai me objektiiviseen tieteeseen luottavina ihmisinä toki yhdessä ymmärrämme, että sillä, joka esittää väitteen on todistusvelvollisuus? Eikö vain?

          3. Ok. Pisin aikajakso, jossa Haaparannan lineaarinen trendi on negatiivinen, on 1894-1988. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että tuolla datalla ei ole minkäänlaista korrelaatiota hiilidioksidipitoisuuteen – KUTEN EI KOKO SKANDINAVIAN DATALLA. Ei, vaikka täällä hiilidioksidin pitäisi mallien mukaan vaikuttaa keskimääräistä enemmän.

            Eri asemia tutkittaessa hiilidioksidi korreloi parhaiten Venäjän asemien kanssa. Mutta ei suinkaan kaikkialla, vaan lähinnä kaupungeissa siten, että suurimmissa Siperian kaupungeissa korrelaatio on paras.

            Melkoisen valikoiva lämmittäjä tuo hiilidioksidi siis. Meidän täällä Skandinaviassa ei tarvitse kuitenkaan huolestua, koska täällä se ei tilastollisen analyysin mukaan vaikuta lainkaan. Täällä päin sen sijaan Auringon aktiivisuus antaa paremman korrelaation – esimerkiksi Tornion jäänlähtöpäivämääriin aina 1600 -luvun lopulta alkaen. Ja myös mainittuun Haaparannan aikasarjaan, sekä myös moneen Venäjän maaseudun asemaan.

          4. Tämä kuulostaa ihan Monckton-metodilta (nimetty kuuluisan ilmastonmuutosdenialistin Christopher Moncktonin mukaan) … eli kun esitetty väite osoitetaan vääräksi, niin esitetään seuraava ilman että edes myönnetään, että oltiin väärässä.

            Luuletko tosiaan, että alan analysoimaan dataa toistuvasti vain, koska muutat alku- ja lähtövuosia? Se ei todellakaan muuta kokonaiskuvaa näin pitkän jakson ajalla, ellet sitten luule (kuten Monckton), että trendi on alkupisteen ja päätepisteen ero.

    5. Inssi, kiitos kysymyksistäsi. Suomen keskilämpötila lasketaan hiladatan perusteella. UHI-korjauksista en osaa suoralta kädeltä sanoa, voin selvitellä asiaa.
      Sään ääri-ilmiöitä on aina ollut ja olemaan vastaisuudessakin, niiden lukumäärän kehityksestä minulla ei ole tarkkaa tietoa. Kaiketi ääriolosuhteiden esiintymisen voidaan olettaa kasvavan, ja tiettyjä ääri-ilmiöitä tai epätavallisia sääilmiöitä on jo nyt havaittu alueilla, joilla ei aikaisemmin ole sellaista tapahtunut.
      Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuoneilmiötä ruokkiva kaasu, sen pitoisuus onkin kohonnut n. kolmanneksella esiteollisista ajoista.
      Mukavaa vuodenvaihdetta!

      1. Merkittävin on kylläkin vesihöyry. Empiiristen havaintojen mukaan hiilidioksidi _seuraa_ lämpötilaa, eikä suinkaan ohjaa sitä.

        1. Kausaliteetti ja korrelaatio taitavat olla liian vaikeita käsitteitä hiilidioksidiuskovaisille. Täytyyhän hiilidioksidin nyt olla paha asia, kun sitä tupruaa savupiipuista ja pakoputkista. Sehän on sitä harmaata savua, eiks niin?

  2. Terveiset Ylläkseltä!

    Täällä on rapsakka pakkanen, kun mittarissa on -18 C. Eilen oli -26 C ja ei niin kovin kaukana paukkuivat -31 asteen pakkaset. Teille meteorologeille tuo lämpö on nykyisin täysin yksipuolisesti esille tuotava asia. Joka uutisissa muistatte mainita, jos ilma on keskimääräistä lämpöisempää tai poikkeuksellisen lämmintä. Hellevaroituksia annatte. Miksi ette joka kerta kerro sitä, kun sää on keskimääräsitä kylmempää? Kaupunkilaispoikana Helsingistä tuo kylmä tuntuu paljon pahemmalta kuin lämpö, jopa helle. Eteläänkin lennetään herkemmin helteeseen kuin pohjoisnavalle pakkaseen. Täälläkin pakkanen kirvelee varpaissa, sormissa ja poskissa ja eilisellä -26 asteen hiihtolenkillä oli pääkin kuin muslimilla ja silti oli hiton kylmä. Tulipalopakkasten myötä talojakin palaa. Kylmä on siis paljon pahempi asia kuin lämpö. Raajoja on jopa jouduttu amputoidaan paleltumien takia. Hankeen sammuminen voi tappaa juhlijan, kuten on tappanut. Lämpöinen kesäyö ei tee mitään siihen verrattuna. Miksi siis ette anna asiallista tietoa pakkasesta ja pakkasennätyksistä ja varoittele niistä?

    1. Jyrki, kiitoksia viestistäsi. Rapsakkaa pakkasta odotellessa myös täällä etelämpänä.

      Kyllä mielestäni säästä puhutaan ja uutisoidaan silloinkin, kun se on keskimääräistä kylmempää. Näin on kuitenkin viime vuosina käynyt harvemmin suhteessa siihen, kun sää on ollut tavanomaista lämpimämpää. Uutiskynnys keskimääräistä kylmemmästä tai lämpimämmästä säästä on mielestäni kuta kuinkin balanssissa. Selvästi tavanomaista kylmempi sää on muuttunut harvinaisemmaksi ilmiöksi, samoin myös kylmyysennätykset. Erityisesti tänä syksynä ja alkutalvena lämpöennätykset ovat paukkuneet niin marras- kuin joulukuun puolellakin, joten ehkä tästä on jäänyt sellainen kuva, ettei nykyään enää uutisoida muusta kuin lämmöstä.

      Virallinen säätahomme, Ilmatieteen laitos, on viime kädessä vastuussa varoituksista.

      1. Kiitos vastauksesta! Säätiedotuksia ja ennustuksia paljon seuraavana väitteesi balanssia kylmän ja lämpimän sään välillä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Se korostuu täällä Lapissa. Sää on aina keskimääräistä lämpöisenä koko Suomessa, jos se sattuu olemaan sitä Helsingissä tai länsirannikolla. Tuolla myöhemmin ihmettelen sitä, mikä arvo ylipäätään on mainita se, että sää poikkeaa keskiarvosta. Ette te juurikaan kerro kylmistä maapallon säistä, vaikka niitä on kaiken aikaa jossakin päin maailmaa, mutta lämpöjä kyllä noukitaan, kuten New Yorkista viimeksi. No teillä on oma tavoitteenne muokata ihmisten ajatusmaailmaa, vaikka se ei mielestäni kuulu säiden ennustajille. valitettavinta on se, että asiallisen sää ja ilmastotiedon saa muualta kuin sitä lähellä olevalta taholta, jonka itse asiassa tulisi rauhoitella ylikuumana käyvää ilmastokeskustelua. Jostakin syystä teilläkin on valtava tarve tukea East Angliassa tehtyä tietokone-ennusta, joka vuosi vuodelta menee enemmän ja enemmän pieleen. Ainakin sateliittimittausten perustella.

        30-luku oli lämmin, kuten Tampereen lehdestä olemme lukeneet. Sama on nyt. Lyön pullakahvit vetoa, että suurimmasta osasta seuraavia talvia tulee Suomessa kylmiä. Ennustukseni perustuu luonnolliseen sään vaihteluun ja siihen, että la Nina on alkamassa. Palaan asiaan 1.5.2020. Katsotaan sitten saldo alkaen talvesta 16-17. Jos olen väärässä, tulen tarjoamaan ne kahvit ja pullat saat valita itse.

        1. Kiinnostuin aiheesta niin paljon, että kaivelin esiin lisää sekä ulkomaisten että kotimaisten ilmasto- ja sääasiantuntijoiden arvioita ilmaston ja säiden kehittymisestä. Niinpä joudun muuttamaan maalitolppia hieman eteenpäin, kuten on näissä yhteyksissä tapana sanoa. Tuo 30-lukua vastaava lämpeneminen taittuu talvisodan pakkasiin vasta 2020-luvun alussa, joten tarjoan kakkukahvit 1.5.2025, jos niin ei tapahdu. Nauretaan sitten yhdessä tälle teidänkin uskonomaiselle hölmöydelle hiilidioksidin ja sen vaikutusten suhteen. Siihen asti kun on hiukkasen lämpöisempää, niin nauttikaa nyt kaikin rinnoin asiasta ja muistakaa joka välissä rummuttaa sitä, koska se riemu loppuu pian! Jos minä olen uskonut vääriin tahoihin, tunnustan sen sitten reilusti, eli riskillä kasvojen menetyksen suhteen tässä elellään puolin ja toisin. Siksi kirjoitan reilusti omalla nimelläni.

  3. Kiitos jo perinteiseen tyyliisi erinomaisen selkeästä vuosikatsauksesta. Säävuosi 2015 olikin poikkeuksellisen mielenkiintoinen sekä Suomessa että muualla maailmalla. Oman katsaukseni säävuodesta voi lukea tästä linkistä. Keskityn siinä lähinnä erilaisiin ennätyksiin Suomessa ja globaalisti. Lämpöennätyksistä mukana ovat vain poikkeuksellisimmat esimerkit. Linkkasin parissa kohdassa myös Forecan erinomaiseen blogiin. Hyvää uutta vuotta 2016!

    1. Jari, kiitoksia viestistäsi! Oikein mielenkiintoista lukea myös sinun katsausta. Onnellista uutta vuotta myös!

    2. Tämä blogi näyttikin olevan malliesimerkki ilmastohumpan moottorista. Vihreää ideologiaa vailla minkäänlaista ymmärrystä matemaattisista faktoista! Oikaistaan nyt vain vaikka se asia, että Suomen ja Skandinavian lämpötilakehityksessä ei toistaiseksi ole mitään korrelaatiota hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Biologinkin soisi hieman hankkia tilastotieteellistä ymmärrystä kaiken tuon vauhkoamisen sijaan.

    3. Tykkäätkö jari siitä kun Ilmasto Lämpenee ?. Harrastatko jotain kesälajia että sitä on kivempi harrastaa kun kesät ja syksyt pitenee ja keväät aikaistuu. Kattava ilmastokatsaus oli tuo sinunkin linkki.

    4. Kiitos Jari ja Markus. Teillä molemmilla on perusteelliset, mielenkiintoiset ja Jarilla myös erinomaisin lähde/lisätietolinkein varustetut sääkatsaukset. Tuosta Leonesta ei kannata välittää. Samalla nimimerkillä huuteleva ja ilmastonmuutoksesta julkaistuihin tutkimuksiin epäilevästi suhtautuva nettihäirikkö vaikuttaa muillakin nettipalstoilla tukahduttaen asiallisen keskustelun. Mukavaa vuodenvaihdetta revontulten loisteessa!

      1. Mielestäni Leonella on myös asiallista tietoa ilmastosta. UHI-ilmiötä vähätellään ilmatieteenlaitoksella, eikä sitä oteta huomioon ja mittausasemia todellakin pitäisi olla maaseuduilla vain, joista tehdään varsinaiset ilmastotilastot.

        Leonen esittelemät auringonpilkut vaikuttavat enemmän Suomen ilmastoon kuin on aiemmin luultu.

        Toki Jarilla Ja Markuksellakin on asiallista tietoa ilmastosta, mutta on myös muillakin. Denialistit ja Alarmistit ja kaikki tulkitsevat täsmälleen samaa dataa mutta erilailla. Eri mieltä saa olla asioista kuitenkin, joku tykkää uskoa CO2 lämmitykseen ja joku johonkin muuhun.

  4. Aika suurella erolla kuroutui tuo 1938 kakkoseksi. Marras-joulukuun jaksokin on ollut tosi kuuma nyt Suomessa. Varmaan 1929 alkutalvikin jää hopealle vielä ehkäpä.

  5. Tulevalta vuodelta odotan, sitä että länsituulet ja lounaistuulet olisivat edes vähän harvinaisempia marras-joulukuussa. Vuoden pimeintä ja kurjinta aikaa tuo nykyään, kun joulukuussa vallitsee +5C kelit usein Tampereellakin. Toivoisin, että marraskuu olisi ja joulukuu keskimääräinen ensi vuonna ja lunta enemmän. :) Taitaa kuitenkin jäädä haaveeksi.

  6. Kiitoksia hienosta vuosikatsauksesta. On hyvä muistella miten vuosi säiden puolesta meni.
    Ja vielä provosoiva otsikkokin skeptikoiden mieliksi. Loistava vuosiraportti!!

    1. Kiitoksia Jukka, hyvää uutta vuotta!

  7. ”Toukokuussa ei ollut yhtään hellepäivää, ja viimeksi näin on käynyt vuonna 1988.”

    Tässä täytyy olla virhe, koska 1988 toukokuu ja kesä muutenkin oli lämmin.

    1. Herra huu, kiitos korjauksesta. Olet oikeassa. Minulla kävi näppäilyvirhe. 1988 = 1998. Hyvää uutta vuotta!

  8. Kiitoksia hienosta vuosikatsauksesta. Tämä vuosi osoitti jälleen sen, että ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt lämmittävät maapallon ilmastoa, onneksi sentään meillä ei pahimmissakaan skenaarioissa vietetä joulua rannalla +22 asteen lämmöissä. Täällä skeptikot taas yrittävät harmistustaan purkaa vetoamalla sääasemiin, mutta niin ne samat pirun sääasemat myös 2010 vuodesta loihti suomen kuumimman lämpötilan +37,2 mutta samalla viileimmän vuoden sitten 1987. Valitusta ei takuulla kuuluisi jos tämä vuosi olisi ollut keskimääräinen tai keskimääräistä viileämpi, viileässä tapauksessa palstat täyttyisivät viesteistä ”miten petteri nyt näin kävi” jne.

    1. Kyllä kyllä se on se maailman tärkein kaasu hiilidioksidi mikä aiheuttaa katastrofin. :) Ja 1930-luvulla ennätysmääräiset mustat joulut johtuivat varmaan siitä, että pirttien savupiipuissa ei ollut filttereitä vai mitä?
      http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195011596939/artikkeli/kokosimme+kaikki+tampereen+mustat+joulut+1930+alkaen+2000-luku+ei+ole+edes+pahimmasta+paasta.html

      1. No enpä saanut vastausta asialliseen kysymykseeni. Ilmeisesti säähän liittyen lämpötilan poikkeaminen keskiarvoon nähden lämpimämpään suuntaan on ilmatietellisesti niin merkittävä asia, että se on joka kerran mainittava sääennustuksessa. Minun muistikuvani mukaan sää on aika harvoin keskimääräinen oli sitten kysymyksessä vuosi tai päivä. Itse asiassa keskiarvo taitaa muodostua siitä, että välillä on lämpöisenä ja välillä kylmempää. Nuo Tampereella lehdessä olevat ani harvat asialliset säähän liittyvät jutut ovat piristävä poikkeus tähän säähän liittyvässä uutisoinnissa. Ilman niitä voisi herkästi luulla, että nyt meneillään olevat säät olisivat jotenkin ennen kokemattomia. Toinen hyvä kirjoitus on tämän professori Antero Järvisen ajankohtainen kirjoitus;

        http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/12/klimatologiaa-vai-klimastrologiaa.html#comment-form

        Varmaan sen kestää lukea kiihkeinkin ilmastointoilija tuon Jarin blogin vastapainoksi.

        Hyvää uutta vuotta 2016!

        1. No ainakin ns.normaalivuosi on vain tilastollinen suure,joka sellaisenaan ei koskaan toteudu.
          Mutta tuosta UHI-ilmiöstä. Se antaa esim.talven 1987 pakkasille lisäarvoa.Todennäköisesti UHI-ilmiö oli Helsingin Kaisaniemessä tuolloin voimakkaampi kuin Talvisodan aikana ja silti Talvisodan tammikuun pakkasennätys lyötiin 1,4 asteella.

      2. Kuinkahan lämmin oli dinosaurusten aikaan, kun ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 5 kertaa suurempi kuin nykyään. Aikamoisia kaasuttelijoita mahtoivat nuo eläimet olla.

    2. Mielenkiintoista nähdä mitä sinä nimimerkki ”Mies” ajattelet 5-15v sisällä kun Pohjois-Atlanti siirtyy luonnon syklinsä viileään vaiheeseen ja Suomessa koetaan suurinpiirtein samanlaista pohjoistuulisempaa ja itätuulisempaa ilmastoa kuin vuosina 1950-1980:
      http://www.climate4you.com/images/NODC%20NorthAtlanticOceanicHeatContent0-700mSince1979%20With37monthRunningAverage.gif

      Silloin CO2-ilmastonmuutos ei toimi Suomessa, vaikka lämpöisiä paikkoja tulet löytämään silloin kuitenkin Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä. Ja myös ETeläinen pallonpuolisko tulee lämpenemään.
      https://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation

      Jopa itse maailman johtavimman ilmastotieteen IPCC:n tutkijat ovat sanoneet, että golf virta hidastuu/pohjois atlanti viilenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan :
      http://www.independent.co.uk/environment/gulf-stream-is-slowing-down-faster-than-ever-scientists-say-10128700.html

      MItäs tästä sanot, kun 2020-luvulla ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei toimi enää Suomessa ?

      1. No toimiihan ilmastonmuutos, jos kelit menee kuteen ennustit. Eikös tuo nyt sitten olisi ilmaston muutos jos mikä??

        1. Niimpä olet oikeassa. Mutta monilla on se käsitys Suomenkin ilmastosta, että se lämpenee kokoajan, eikä siihen vaikuta kun CO2. Atlantilla ja millään muulla ei ole vaikutusta Suomeen CO2:n rinnalla. Tuota ajoin tuossa takaa.

          1. Oikeassa olet sinäkin. Kovinkaan moni ei jaksa ajatella ilmastoa siltä kannalta kuinka herkkä se on eri muuttujille. Epäilen, että läheskään kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei pystytä ottamaan huomioon, kun pohditaan mahdollista ilmastonmuutosta. Ilmasto on taatusti erittäin herkkä mille tahansa häiriölle, oli se syntyjään mitä tahansa.
            Onneksi saastuttamiseen aletaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota, koska meille elinkelpoinen ympäristö maapallolla on todella rajallinen.
            On hyvä, ettei ihmiskunta ei tule ikinä pääsemään aurinkokuntansa ulkopuolelle tuhoamaan jotain mahdollisesti elinkelpoista planeettaa. ;)

  9. ”Varmistus lopullisista sijoituksista ja tilastoista saataneen viralliselta säätaholtamme tuota pikaa.”

    Olisikohan mahdollista samalla saada sateliittimittauksien tulokset vuodesta jotta voitaisiin verrata niitä myös?

    1. Ei tietenkään. Koska satelliiteissa ei näy mitään hälyttävää, niin on parempi poimia tiedot erittäin harvasta maamittausverkosta, jossa mittauspisteetkin keskittyvät kaupunkeihin.

  10. En oikein pitänyt,koska talvi oli täysin olematon.Mutta siitä pidin,että työtilanteeni vuoksi pystyin pitämään pari viikkoa lomaa – kuinka ollakaan se tapahtui elokuun alkupuolella.Lokakuu oli hieno,ei vähiten kalamiehelle kuten minä.

  11. Minä ymmärrän ilmatieteestä yhtä vähän kuin se kuuluisa sikaparka tuulimyllystä. Siitä huolimatta seuraan jonkin verran sääennusteita. Useimmin katson netistä Joensuun ennusteita ja olen ihmetellyt samantapaisia asioita kuin jotkut tämän kirjoituksen vastaajat. Miksi Joensuun alueen havaintoasemat ovat enimmäkseen vesistöjen äärellä (esim. Linnunlahti, Lentokenttä, Tuiskavanluoto, Rääkkylä) ja Joensuun etelä- tai länsipuolella yhtä lukuunottamatta? Lumitilanne näissä havaintopaikoissa on aivan toinen kuin Joensuun itäisissä osissa esim. Enon korkeilla vaaroilla. Linnunlahdella Pyhäselän rannalla saattaa maa vihottaa keväällä ja reilun 30 km:n päässä vaarakaupunginosissa on lähes metri lunta. Ja syksyllä suurten vesistöjen rannoilla on lämpimämpää. Havaintoja on tullut tehtyä viitisenkymmentä vuotta.
    Joskus olemme miettineet porukalla, että onkohan tv-meteorologien työsopimukseen kirjattu, että tavanomaista lämpimämmästä säästä täytyy aina mainita mutta kylmemmästä ei saa pukahtaa mitään. Viime kesänäkään ei monesti julistettu sään olevan tavanomaista kylmempää. Halkopinon hupeneminen kertoi kuitenkin totuuden.

    1. Arvon Mummo lumessa, kiitoksia viestistäsi. Havaintoasemat pyritään sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan avoimelle, kasvuston ympäröimälle alueelle, useinhan järvenranta juuri ihanteellinen tällaiselle. Tärkeää havaintoaseman sijoittamisessa on se, että ympäristötekijät vaikuttaisivat mahdollisimman vähän mittaustuloksiin. Toki suuren järven vaikutus saattaa syksyisin tuntua mittauksissa, mutta toki havaintoasemia on pyritty sijoittamaan monipuolisesti myös muihin mahdollisiin kohteisiin.

      Heh, mitään sellaista ei ainakaan omassa sopimuksessani lue. Mutta ymmärrän yskän. Uskoisin, että siitä uutisoidaan, mikä lukijoita on huomattu kiinnostavan. Asteen, pari tavanomaista kylmempi sää ei ole aiheena yhtä mediaseksikäs kuin vaikkapa uuden lämpöennätyksen mahdollisuus.

      Onnellista uutta vuotta!

  12. No nyt tuli se korkeapaine Barentsinmerelle. Siinä se pysyy ja kaikki pakkasesta vouhottavat saavat iloita. Menee siinä muutamia satoja miljoonia lämmitykseen. Sehän ei vuokrassa näy, heko, heko.

  13. Hyvää uutta vuotta lukijoille.

    Markukselta tiedustelen mistä hän sai tuon vuoden 1938 keskiarvolämpötilan? Kysyn koska en sellaista FMI:n sivuilta löytänyt ja koska käsitykseni mukaan vuoden 1938 keskiarvolämpötila oli reippaasti korkeampi.

    1. Kalle, voi olla, ettei tietoa ole julkisilla sivuilla saatavilla. Vuoden 2015 keskilämpötilaksihan vahvistui 4,2 astetta.

      Onnellista uutta vuotta!

      1. Kiitos Markus.

        Jos ei ole julkisilla sivuilla, niin joillain sivuilla ilmeisesti kuitenkin?
        Mistä sinä poimit arvon 4,0 astetta? Vai laskitko arvon FMI:n hila-aineistosta?

        Melkoisesti siis 2015 lämpötila tippui blogissasi esittämästäsi 4,5 asteesta…

      2. Oheisesta linkistä löytyy fígure 7:stä käyrämuodossa keskiarvolämpötiloja.
        http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.2046/full

        Näyttää ainakin minun silmissäni vuoden 1938 keskiarvolämpötila hyppäävän reilusti yli neljän asteen. Virhetarkastelut huomioiden näyttää mielestäni siltä, että 1938 jää edelleen ennätysvuodeksi.

  14. Viime vuodesta mieleeni jäi muutama säähän liittyvä juttu. Talveton talvi aloitti vuoden, joka hiljalleen muuttui kevääksi, joka ei tuonutkaan lämpöä mukanaan. Elokuun alkuun jatkunut viileä ja tuulinen säätyyppi oli minulle se vuoden erikoisin sääilmiö. Tavallaan harmittaa, että heinäkuun alussa oli ne 3 hellepäivää.

    Elokuun kuivat poutasäät miellyttivät, koska oli toisaalta mukava saada vähän lämpöäkin samalla kun tiesi, että pian ne helteet loppuu. En ole varsinaisesti hellesäiden varaukseton kannattaja, mutta jos elokuukin olisi menty samassa säätyypissä kuin kesä-heinäkuukin niin nyt voisi kirjoittaa myös kesättömästä kesästä.

    Lokakuu oli ihmeen kuiva ja nätti. Marras-joulukuu jatkoi viime vuosien normimeiningissä eli tuuli lounaassa eikä talvea kuulu.

    Loppuun hatusta vetäisty sääennuste vuodelle 2016. Tammikuu keskimääräinen, helmi- ja maaliskuu kuivia, tavanomaista kylmempiä kuukausia. Huhtikuu sulattelee lumia ja takatalvi iskee välillä rankasti 10. – 15. päivä. Toukokuu ei ole häävi, viileää ja sateista. Kesäkuu samoilla linjoilla, hiukan kuivempaa tosin. Heinäkuu ja elokuu ovat kaikin puolin normaaleja, mutta pitkät hellejaksot ( yli 7 vrk ) puuttuvat. Syyskuussa myrskyää ja lokakuu on normaalia kylmempi ja Lapissa alkaa terminen talvi aikaisin. Marraskuussa matalapainetoiminta yltyy, mutta ei jaksa estää talven tuloa, joka tuleekin ajallaan, Turkuunkin jouluksi viimeistään. Väliviikolla tämä ennuste kaivetaan esiin naurettavaksi ja varoitukseksi.

    Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!

  15. Ei kannata näistä Leonesta ja Peikoista välittää, kaikilla palstoilla he roikkuvat yöt läpi kun eivät parempaa sisältöä elämäänsä keksi kuin esittämällä jotain maailman tietoviisasta. Kovasti he aiempina vuosina tukeutuivat venäläisten skeptikko”tiedemiesten” ennusteisiin josta jopa MOT-ohjelma tehtiin ja jonka mukaan jääkauden piti alkaa 2014, mutta niimpä vaan on sen perään tullut yllättäen kaksi ennätyslämmintä vuotta. Pääasia että 99% ihmisistä tajuaa että tupruttamalla me pilaamme maapallon ja ihmisten tulevaisuuden ja siksi on päästöjä vähennettävä radikaalisti ettei ilmasto lämpeäisi hallitsemattomalle tasolle.

    1. Ihan oikeassa nuo näyttävät olevan, hiilidioksiuskovaiset sikseen. Fossiilisten polttoaineiden käytön kontrollista ja rahasta tässä on kyse, ei ”maailman pelastamisesta”.

  16. Miehelle vain sanoisin, että ilmasto muuttuu koko ajan. Lämpenee tai kylmenee. Ihminen nyt kohottaa itsensä johonkin sellaiseen hypeen, että tässä nyt vain ilmastoa muutellaan jollain Pariisin sopimuksella. Suomalaisten on syytä olla iloisia, jos ilmasto lämpenee. Itsekin pelasin golfia joulupäivänä. Muuten Miehen teksti on sitä nettihörhöilyä, jota en tällä palstalla haluaisi lukea.

    1. No niin. Sieltähän se tuli. Ei ole mikään yllätys, että juppigolffari (joka todennäköisesti ajelee katumaasturilla tai ehkäpä jopa Hummerilla) haistattaa p*skat tuleville sukupolville, koska on kiinnostunut vain siitä, koska pääsee lyömään palloa reikään. Ei mitään uutta auringon alla.

      1. Enpä ajele katumaasturilla, vaan vähäpäästöisellä Toyotalla. Golf on varmaan ilmaston kannalta parasta urheilua. En kuitenkaan usko Jarnon mielipiteeseen ihmisen ylivertaisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ilmastoon ainakaan merkittävästi. Geologit varman pystyvät kertomaan maapallon ilmastosta pitkällä aikavälillä, eikä vain muutamasta lähivuodesta.

        1. Tiedän, että tämä on turhaa hommaa väitellä asiasta, mutta:
          Mitenkäs on, jos ilmasto onkin erityisen herkkä systeemi. Se, että ilmasto on muuttunut vuosituhansien kuluessa jostain kumman syystä, osoittaa ettei tarvi paljonkaan tyrkätä jollain muuttujalla niin muutokset voivat olla aika ratkaisevia.
          Ajatteles miten rajallinen se tila on maapallolla, missä ihminen pystyy elämään siedettävää elämää. Muutama kilometri maan pinnasta ylös niin aika vaikeeks menee. Samoin suurilla aavikkoalueilla ja napa-alueilla on käytännössä mahdoton elättää seitsemää miljardia ihmistä. Ei ehkä kannata olla ottamatta huomioon semmoista riskiä, että fossiilisten polttaminen mahdollisimman nopeasti tekee tämän elämälle kelpoisen suppean alueen elinkelvottomaksi.

  17. 77vuotta kesti että päästiin samaan lämpötilaan joka meillä oli 1938 ja porukat soittaa tuomiopäivän pasuunoita täysillä. Saisko arvon meteorologeilta vastauksen että millainen käppyrä piirtyy jos olis mitannu viimeisen sadanvuoden keskiarvon ihan perus elohopeamittarilla jonka asteikko on 1° tarkkuudella.

  18. Sateliittimittaukset (UAH,RSS) näyttävät että 2015 jäi kolmanteen sijaan, vuosien 1997 ja 2010, jälkeen. Hyvällä marginaalilla.
    Tämä tieto on tärkeä sillä tavalla että ilmastonlämpenemis TEORIA (ihmisten aiheuttama, hiilidioksiidilla), väittää mm. että:
    1. Hiilidioksiidin vaikutus ylittää luonnollista kiertoa.
    2. Alempi troposfääri (juuri se alue jota sateliitit mittaavat) lämpenee ensin, jonka JÄLKEEN maanmittaukset lämpenevät.

    Eli mikäli Markuksen lupaamat: ”Varmistus lopullisista sijoituksista ja tilastoista saataneen viralliselta säätaholtamme tuota pikaa.” tulokset (maamittaukset) näyttävät jotain muuta, ja ovat lämpimämmät kuin sateliitit, voidaan surutta todeta että teoria on väärä.

    1. Toinen vaihtoehto mahdollisiin eriäviin maanmittaustuloksiin on tietysti se että mittarit sekä tulokset on justeerattu, muokattu, kopeloitu ja niin UHI vaivaisia ettei niihin voi millääntavalla enää luottaa.

      Millä kannalla Markus on näistä vaihtoehdoista? Koko teoria roskaa vai mittaukset johon Ilmatieteenlaitos ja ilmeisesti sinä luotat, ovat epäluotettavia?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.