Talviajan lämpöennätykset

Tällä viikolla lämpöennätykset ovat olleet puheenaiheina ympäri Euroopan, sillä esimerkiksi Saksassa (3.11.2015, Garmishc-Partenkirchen, 22.7 °C), Iso-Britanniassa (1.11.2015, Wales, 22.3 °C) sekä Suomessa (3.11.2015, Kemiönsaari, 14.3 °C) on mitattu mittaushistorian korkeimmat marraskuun lämpötilat. Jatketaan vielä tämän kirjoituksen myötä lämpöennätysaiheella ja pohditaan vähän Suomen talviajan lämpöennätysten yhdistäviä tekijöitä. Talviajaksi laskettakoon marras-helmikuu, jolloin auringon vaikutus päivälämpötiloihin on suhteellisen pieni.

Suomen talviajan lämpötilaennätykset ovat seuraavat:

Marraskuu: Kemiönsaari, 14.3 °C, 3.11.2015 (ed. Jomala Maarianhamina, 13.0 °C, 12.11.1999)
Joulukuu: Salo Kärkkä, 10.8 °C, 6.12.2006
Tammikuu: Jomala Maarianhamina, 10.9 °C, 6.1.1973
Helmikuu: Helsinki Ilmala, 11.8 °C, 28.2.1943

Kuva 1: Suomentammi- ja helmikuun lämpöennätykset ovat syntyneet hyvin samantyyppisessä suursäätilassa voimakkaan länsi- tai luoteisvirtauksen aikana (todennäköisesti föhn). Kuva: Wetterzentrale

Kuva 1: Suomessa tammi- ja helmikuun lämpöennätykset ovat syntyneet hyvin samantyyppisessä suursäätilassa voimakkaan länsi- tai luoteisvirtauksen aikana (todennäköisesti föhn). Kuva: Wetterzentrale

Erittäin korkeat, yli 10 asteen talvilämpötilat, vaativat Suomessa aina joko voimakkaan lämpimän ilman advektion tai merkittävän föhntilanteen. Talvisin lämpö karkaa nopeasti maanpinnalta avaruuteen, mikäli taivas on edes osittain selkeä ja tuuli heikkoa. Kaikkiin Suomen talviajan lämpötilaennätyksiin on liittynyt melko voimakas tuuli, ja joulukuun lämpöennätystä lukuun ottamatta föhnilmiö on ollut marras-, tammi- ja helmikuun ennätysten takana.

Talvisten lämpöennätysten kannalta suursäätila on suotuisa, kun keskisessä Euroopassa on laaja korkeapaineen alue ja voimakas suihkuvirtaus kulkee Skandinavian halki kohti itää. Matalapaineet liikkuvat tällöin melko pohjoista reittiä Skandinavian pohjoisosan tai Jäämeren kautta kohti itää. Tällöin Suomi kuuluu yleensä keskileveysasteiden lämpimämpään ilmamassaan, jolloin sää on muutoinkin tavanomaista leudompaa. Norjan rannikko ja Skandi-vuoriston länsirinteet saavat runsaita sateita merellisessä ja kosteassa länsivirtauksessa. Ylempänä vuoristossa vesihöyryn tiivistyminen vapauttaa valtavasti lämpöä, ja ilman laskeutuessa itärinteitä alas se lämpenee ja kuivuu. Näin syntyy föhntuuli, joka tarpeeksi voimakkaan perusvirtauksen vallitessa jaksaa kulkeutua myös Suomeen saakka. Usein föhn tuntuu paremmin Norjassa ja Ruotsissa – Norjan talviset lämpöennätykset ovatkin aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Föhnilmiön vallitessa lämpötila on kohonnut Norjassa joulu-helmikuussa jopa 18-19 asteeseen.

Kuva 1: Suurin osa Suomen talvisista lämpöhuipuista on syntynyt föhntuulen avittamina. Tämä suursäätila vallitsi myös 3.11.2015, kun uusi marraskuun lämpöennätys syntyi (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Kuva 2: Suurin osa Suomen talvisista lämpöhuipuista on syntynyt föhntuulen avittamina. Tämä suursäätila vallitsi myös 3.11.2015, kun uusi marraskuun lämpöennätys syntyi (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Föhnilmiö ja keskileveysasteiden lämmin ilmamassa antavat hyvät edellytykset lämpöennätysten syntymiselle talviaikana, mutta pari muutakin tekijää vaaditaan mukaan pakkaan. Leuto jäätalvi, sulat tai tavanomaista lämpimämmät merialueet ja lumeton manner edesauttavat lämpötilan kohoamista, sillä jäinen tai luminen alusta sitoo sulaessaan lämpöä itseensä ja kylmentää ylläolevan ilman. Tuoreimmassa marraskuun lämpöennätyksessä kaikki edellä mainitut tekijät olivat läsnä: voimakas föhn, vuodenaikaan nähden lämmin ilmamassa, 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi meri ja lumeton manner. Lisäksi marraskuun alussa aurinko jaksaa vielä vähän nostattaa päivälämpötiloja selkeässä säässä.

Kuinka korkealle lämpötila sitten voisi talviaikana kohota Suomessa? Tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta – kaikki riippuu tuurista ja suursäätilasta. Kaiketi ilmaston lämpeneminen lisää talvisten keskilämpötilaennätysten ja lämpöhuippujen todennäköisyyttä. Samalla kun lumikauden ja jäätalven kestot lyhenevät, lämpimät ilmavirtaukset pääsevät ”paremmin perille” Suomen kamaralle ja lisäävät hyvin korkeiden lämpötilojen todennäköisyyttä. Lämpenemisen myötä talviaikana lisääntyvä ilman kosteus hillitsee lämpötilan laskemista, joten uudet kylmyysennätykset käyvät epätodennäköisemmiksi.

Ei voida siis sanoa, että olisi olemassa teoreettista maksimilämpötilaa – enemmänkin kyse on tuurista ja siitä, miten ennätystekijät loksahtelevat paikoilleen. Siinä, missä ennätyslauhojen, esim. vuoden 2007-2008 kaltaisten talvien esiintymistodennäköisyys 2000-luvun alun ilmastossa oli vain 0,5 % luokkaa, on ilmastonmuutoksen myötä todennäköisyyden arvioitu kohoavan n. 3 %:iin vuosisadan viimeiseen kolmannekseen mennessä.

Kuva 3: Kuvitteellinen talvisääennuste vuosisadan lopulle (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Kuva 3: Kuvitteellinen talvisääennuste vuosisadan lopulle (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Lähteet: ACCLIM-hankkeen raportti 2009

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Markus Twitterissä: @markusmanty

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, lämpöennätys, Talvi, Vuodenajat, Yleistä säästä. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

Yksi vastaus kirjoitukseen

  1. Kalle sanoo:

    Kirjoitat: ”Talviajaksi laskettakoon marras-helmikuu, jolloin auringon vaikutus päivälämpötiloihin on suhteellisen pieni.”
    Seuraavaksi sitten kirjaatkin, että Suomessa talven lämpöennätys on Marraskuun 3. mitattu 14,3 astetta.

    Ja kas, näin Suomen talvikauden lämpöennätys poksahti aiemmasta 1943 mitatusta 11,8 asteesta melkein kolme astetta ylöspäin. Näinhän se ilmaston lämpeneminen näkyy, eikös?

    Näin noviisina minusta tuntuu, että kovin heppoisin perustein näitä ennätyksiäsi nyt rustaat. Mutta minähän en olekaan ilmastotieteilijä.

    Tarkoitan sitä, että olen tähän saakka ymmärtänyt, että ensimmäinen talvikuukausi on Joulukuu ja Marraskuu on taas viimeinen syyskauden kuukausi. Kukin kausi kestoltaan kolme kuukautta. Mutta samapa tuo, jatka vain rauhassa näitä ennätystilastointejasi, ainakin minun puolestani.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.