Lomailetko Espanjassa tai Ranskassa? Tulvat uhkaavat syyslomaviikolla

Julkaistu

Osa suomalaisista viettää vielä syyslomia ja suuntaa eteläisemmille leveysasteille. Suomalaisten suosimissa matkakohteissa Itä-Espanjassa, Baleaareilla ja Etelä-Ranskassa on pian odotettavissa erittäin rankkoja ja pitkäkestoisiakin sateita, jotka voivat hankaloittaa matkasuunnitelmia ja tuoda alueelle tulvia.

”Gota Fria” on kaiken pahan alku ja juuri

Kun espanjalaisessa säätiedotuksessa mainitaan termi Gota Fria eli kylmä pisara, tietävät paikalliset varautua huonoon, jopa vaaraa aiheuttavaan säähän. Tämä kylmä pisara saa alkunsa, kun Atlantilta irtaantuu matalapaineen osakeskus Lounais-Euroopan ylle. Ylemmässä ilmakehässä ilma on kylmän pisaran alueella ympäristöään kylmempää ja tästä tuleekin ilmiön nimitys.

Espanjaan saapuvilla kylmillä pisaroilla on tapana parkkeerata varsinkin syysaikana Välimeren läheisyyteen ja imeä lämpimästä merestä polttoainetta runsaille sateille. Mitä suuremmaksi lämpimän meren ja kylmän ilmakehän välinen lämpötilaero käy, sitä parempi kasvuympäristö rankkasateille. Tämä ehto toteutuukin parhaiten näin syyskuukausina, kun Välimeri on vielä lämmin.

Edellisen kerran kylmä pisara aiheutti laaja-alaisia rankkasateita ja tulvimista Kaakkois- ja Itä-Espanjassa syyskuussa. Joskus pahaenteinen Gota Fria voi tuoda koko vuoden sateet vain muutamassa päivässä.

Kylmä pisara asettuu alkuviikolla Kaakkois-Espanjan ylle. Lämmin meri ajaa rankkasateita erityisesti Itä- ja Luoteis-Espanjaan tiistain aikana ja myöhemmin myös Etelä-Ranskaan.

Vaaravyöhykkeellä Barcelona ja Mallorca

Lue lisää → ”Lomailetko Espanjassa tai Ranskassa? Tulvat uhkaavat syyslomaviikolla”

Lisää lunta Etelä-Eurooppaan

Julkaistu
Kuvituskuva Pyreneiltä

Etelä-Euroopassa on kehittymässä voimakas matalapaine, jonka tuulennopeus voi yltää puuskissa yli 30 metriin sekunnissa. Runsaat sateet tuovat myös vuorille paikoin kymmeniä senttimetrejä lunta päivässä.

Lue lisää → ”Lisää lunta Etelä-Eurooppaan”

Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita

Julkaistu

Välimeren keskiosassa Italian ja Libyan välillä on kehittynyt matalapaine, joka muistuttaa syntymekanismiltaan trooppista myrskyä. Joskus nämä myrskyt saavuttavat ensimmäisen luokan hurrikaanin voimakkuuden eli tuulen nopeus on yli 33 m/s. Tällöin puhutaan medikaanista (Mediterranean hurricane). Tämän viikonlopun aikana Zorbas -nimiseksi ristitty myrsky runtelee suomalaisten suosimia lomakohteita Etelä-Kreikassa ja Kreetan saarella. Keskituulen nopeus saattaa pahimmillaan käväistä hirmumyrskylukemissa ja kovimmat puuskat ovat jopa yli 45 m/s. Eniten harmia aiheuttavat kuitenkin runsaat sateet.

Medikaanin syntymekanismi

Välimeren medikaanit tai trooppiset myrskyt ovat harvinaisia: niitä on keskimäärin vain joka toinen vuosi. Trooppisten alueiden myrskyistä ja hurrikaaneista poiketen medikaanit eivät vaadi syntyäkseen erityisen lämmintä vettä – niitä on esiintynyt toisinaan 15-asteisen meriveden yllä, kun taas muualla maapallolla hirmumyrskyt vaativat syntyäkseen vähintään 26-asteista merivettä. Medikaanien vilkkain kausi ajoittuu syyskuusta tammikuuhun.

Medikaanit syntyvät, kun ilmakehä muuttuu instabiiliksi eli epävakaaksi Välimeren yllä. Tänä viikonloppuna Pohjois-Euroopan kylmää ilmamassaa valahtaa ylempänä ilmakehässä erittäin lämpimän Välimeren ylle, mikä tekee ilmakehästä epävakaan: alhaalla on jopa 30-asteista merivettä ja ylempänä ilmakehässä Skandinavian kylmää ilmaa. Voimakas pystysuuntainen lämpötilaero edesauttaa myrskyn kehittymistä. Trooppisten myrskyjen tapaan medikaanin syntyminen vaatii pientä tuuliväännettä eli tuulen suunta ei saisi kovinkaan paljoa muuttua eri ilmakerrosten välillä.

Kylmän ilman purkaukset, heikko tuuliväänne ja suuri pystysuuntainen lämpötilaero näyttäisivät olevan välttämättömiä elementtejä Välimeren myrskyjen syntymiselle. Nämä ehdot toteutuvat parhaiten syksyllä ja alkutalvesta, kun meri on vielä ilmaa lämpimämpi.

Lue lisää → ”Välimeren medikaani uhkaa suomalaisten suosimia lomakohteita”

Poikkeuksellisen kolea kesän alkupuolisko – Helsingissä ei ainuttakaan hellepäivää

Julkaistu

 

 

Heinäkuu on pian vaihtumassa elokuuksi ja vieläkin tuntuu ikään kuin kesä ei olisi kunnolla päässyt alkamaankaan. Tämä toki näkyy tilastoissakin, sillä kesäkuun alusta tarkasteltuna kesä on ollut monin paikoin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen kolea (esimerkiksi Vihdin, Lahden ja Hämeenlinnan mittausasemilla) ja maan kaakkoisosassa, esimerkiksi Virolahdessa, jopa ennätyksellisen kolea. Kulunut kesä on ollut monin paikoin kylmin vuoden 1962 kesän jälkeen. Kolea kesä näkyy myös salamatilastoissa, sillä tästä kesästä on hyvää vauhtia muodostumassa mittaushistoriamme vaisuin ukkoskesä.

Pääkaupunkiseudulla ei vielä yhtään hellepäivää

Tämä päivä mukaan luettuna Suomessa on tänä kesänä ollut 14 hellepäivää, joka jää noin puoleen tavanomaisesta. Erikoista on myös se, että kesän korkein lukema, 27.0 astetta, on mitattu jo toukokuun puolella, eikä tämän jälkeen olla toistaiseksi korkeampiin lukemiin päästy.

Pääkaupunkiseudulla kulunut kesä on ollut noin kaksi astetta tavanomaista kylmempi, poikkeama kylmempään suuntaan on ollut laajalti 2-3 astetta maan etelä- ja keskiosassa. Sen sijaan pohjoisessa poikkeama on huomattavasti pienempi ja paikoin ollaankin Ilmatieteen tilastojen valossa lähellä tavanomaisia lukeamia. Utsjoki muodostaa tässä pienen poikkeuksen, sillä siellä kulunut heinäkuu on ollut 0,5 astetta tavanomaista lämpimämpi.

Erikoisena voidaan pitää myös sitä, ettei pääkaupunkiseudulla, eikä toisaalta monilla muillakaan paikkakunnilla olla tänä kesänä mitattu vielä yhtäkään hellepäivää, ei Helsinki-Vantaallakaan. Helsingin Kaisaniemen korkein lämpötila tähän päivään mennessä on 17. kesäkuuta mitattu 24,2 astetta, Kumpulan mittauspisteellä 24,5 ja Helsinki-Vantaalla 19. toukokuuta mitattu 25,0 astetta. Helsinki-Kaisaniemessä helteettömyys kesä-heinäkuussa ei ole poikkeuksellista meren viilentävän vaikutuksen vuoksi, sillä viimeksi vuosina 2012 ja 2004 heinäkuun 27. päivään mennessä ei myöskään ollut yhtään hellepäivää. Sen sijaan helteetön kesä olisi Helsinki-Vantaalla jo poikkeuksellista: viimeksi näin on käynyt v. 1974, jolloin koko kesä jäi pääkaupunkiseudulla helteettömäksi.

Kesäinen lämpö mahdollinen vielä elo- ja syyskuussakin

Tilastojen valossa elokuu on suuressa osassa maata hitusen kesäkuuta lämpimämpi kuukausi. Joinakin vuosina kesä on kunnolla näyttänyt kyntensä vasta loppukesästä, näin kävi viimeksi esimerkiksi vuonna 2015, jolloin elokuu oli kesän lämpimin kuukausi 15 hellepäivällänsä. Toisinaan kesäistä lämpöä on riittänyt vielä syyskuullekin saakka – Suomen leveysasteilla hellettä voi esiintyä syyskuun puoliväliin saakka. Vuonna 1968 peräkkäisiä syyskuisia hellepäiviä oli viisi kappaletta.

Pian alkava elokuu näyttää epävakaiselta ja melko viileältä erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa. Lähinnä etelässä on näköpiirissä kesäisempiä yli 20 asteen lämpötiloja, mutta melko satunnaiselta näyttävät aurinkoiset ja lämpimät hetket. Suursäätila Euroopan alueella on pysymässä muuttumattomana: olemme armotta jäämässä elokuun alkaessakin suihkuvirtauksen koleammalle ja epävakaisemmalle puolelle, kun taas helle pitää pintansa Etelä- ja Keski-Euroopassa. Helteisen ja kostean ilman pulsseja on kuitenkin aika ajoin saapumassa kohti Suomea, eikä ole täysin poissuljettua, että yksittäisinä päivinä osassa maata helteitä esiintyisi. Pitkäkestoinen ja lämmin korkeapainesää näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä skenaariolta ainakin elokuun ensimmäisellä puoliskolla.

Välimeren helteet voivat laukaista vaaralliset syys- ja talvimyrskyt

Välimeren alueella kulunut kesä on ollut useamman asteen tavanomaista lämpimämpi, mikä näkyy myös tällä hetkellä Välimeren pintalämpötila-anomaliassa. Ranskan Rivieran ja Egeanmeren kumpuamisalueita lukuun ottamatta Välimeri on 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi ja saavuttaa huippulämpötilansa yleensä vasta elokuun loppupuolella. Äkillinen suursäätilan muuttuminen ja Välimeren joutuminen syksymmällä kylmemmän ilmamassan piiriin voivat laukaista tuhoisat syysmyrskyt tuuline ja tulvasateineen. Mikäli ennätyshelteet Välimeren alueella jatkuvat vielä pitkään ja merivesi lämpenee entisestään, voi eteläeurooppalaisilla olla edessään ennen näkemättömän rajuja syys- ja talvimyrskyjä.

Heinäkuun kukkiva piennar Lohtajalla. Kuva: Matti Hietala

Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

Elokuusta kesän lämpimin ja helteisin kuukausi?

Julkaistu

Auringon teho hiipuu Suomessa nopeasti heinäkuun jälkeen ja elokuussa aurinko lämmittää keskimäärin samalla teholla kuin huhti-toukokuun vaihteessa. Ilmakehä kuitenkin lämpenee kesän aikana, joten lämpötiloja ei suoraan voida verrata auringon säteilytehoon. Elokuu on tilastollisesti rannikkoalueilla kesäkuuta lämpimämpi, sisämaassa kuta kuinkin kesäkuun veroinen kuukausi lämpöoloiltaan. Etelämpänä Euroopassa, erityisesti Välimeren alueella, kesän lämpöhuippu ajoittuu usein vasta elokuulle ja keskisessäkin Euroopassa hyvin korkeat lämpötilat ovat vielä mahdollisia. Pohjoisemmilla leveysasteilla, Suomen korkeudella, syksyn lähestyminen alkaa jo vääjäämättä näkyä elokuun edetessä: päivälämpötilat laskevat, yöt viilenevät ja aamusumut yleistyvät. Tänä vuonna kaikki voi kuitenkin olla päinvastoin.

Sekä kesä- että heinäkuu olivat koko maassa tavanomaista viileämpiä. Ylimmillään heinäkuun keskilämpötila kipusi Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla lähelle 16 astetta, Lapin koillisosassa kuun keskilämpötila jäi paikoin alle 10 asteeseen. Elokuun keskilämpötila on eteläisessä Suomessa 15-16, maan keskivaiheilla n. 14 ja pohjoisessa 10-13 astetta. Viimeksi vuosina 2006 ja 2002 elokuu oli osassa maata kesän lämpimin kuukausi. Ylimmillään elokuun keskilämpötila on esimerkiksi Helsinki-Kaisaniemen mittausasemalla ollut v. 1939 tasan 20 astetta, ja viimeksi erittäin lämpimänä elokuuna vuonna 2002 keskilämpötila oli 19,4 astetta. Keskimäärin hellelukemille päästään elokuussa jossain päin Suomea yhdeksänä päivänä; vuonna 2006 elokuisia hellepäiviä kertyi jopa 27 kappaletta.

Elokuun helteet eivät siis ole harvinaisia, mutta syyskuulle siirryttäessä niiden todennäköisyys vähenee huomattavasti. Yksittäinen hellepäivä tosin on mahdollinen syyskuun puolivälille asti. Elokuussa lämpötila voi korkeimmillaan vielä kohota 30-33 asteen välille. Myöhäisimmillään yli 30 asteeseen on päästy 23.8.1959, jolloin kolmella paikkakunnalla rikottiin 30 asteen raja: esimerkiksi Järvenpäässä mitattiin 30,7 astetta.

Kuluvan elokuun sijoittuminen kesän lämpimimmäksi kuukaudeksi ei paljoa vaadi: Etelä- ja Keski-Suomessa 20-25 asteen päivälämpötilat ja 10-15 asteen yölämpötilat takaisivat kesän lämpimimmän kuukauden tittelin, pohjoisessa riittäisivät selvästi alhaisemmatkin lukemat. Tuoreimpien ennusteiden valossa sää on suuressa osassa maata ensi viikollakin kesäisen lämmintä, ja lähes joka päivä jossain päin maata on mahdollisuus päästä ainakin lähelle hellelukemia. Tavanomaista lämpimämmän elokuun todennäköisyys on kasvanut myös keskipitkien ennusteiden valossa.

Kesän helletilastoja johtaa toistaiseksi heinäkuu, jolloin hellepäiviä oli Suomessa kolme. Elokuussa on jo kuitenkin päästy hellelukemille kaksi kertaa ja näyttää ihan todennäköiseltä, että lähipäivinä hellesaldo tulee kasvamaan ainakin muutamilla päivillä, joten pidän täysin mahdollisena, että elokuu on tämän kesän helteisin kuukausi.

Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.
Kuva 1: Forecan sivuilta löydät paikkakunnallesi 15 vuorokauden piste-ennusteet. Tämän ennusteen mukaan kesäinen, miltei helteinen sää jatkuu Helsingissä vielä pitkään, joskin ennusteen epävarmuus hieman kasvaa ensi viikon aikana.

Välimeri lähes ennätyslämmin

Etelä-Euroopan kuuma kesä on saanut Välimeren pintaveden lämpötilan kohoamaan moneen otteeseen lähelle ennätyslukemia. Satelliittimittausten perusteella pintavesi on tällä hetkellä monin paikoin lähes 30-asteista, ja erityisesti Välimeren länsi- ja pohjoisosassa poikkeama normaaliin on useita asteita. Erittäin lämpimällä merivedellä on myös kääntöpuolensa: syksyllä ilman viiletessä ja matalapainetoiminnan vilkastuttua Välimeren ympäristössä riskinä ovat erittäin runsaat sateet ja voimakkaat ukkoset. Hyvin lämmin pintavesi voi syksyllä voimistaa matalapaineita ja erityisesti rannikkoalueet vuoristojen rinteillä, kuten esimerkiksi käytännössä koko läntisen Balkanin niemimaan valtiot, ovat ”riskialueella”. Tulvasateiden mahdollisuus kasvaa varsinkin siinä tapauksessa, mikäli siirtyminen kesästä syksyyn tapahtuu lämpötilojen osalta nopeasti. Verrattaen laajan vesistön ominaislämpökapasiteetti on suuri, joten Välimeri voi toimia tulevana syksynä merkittävänä lämmön ja kosteuden lähteenä voimakkaille, vaaraa aiheuttaville sääilmiöille.

Kuva 2: NOAA:n analyysi merivesien lämpötiloista. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)
Kuva 2: NOAA:n analyysi meriveden lämpötilasta Euroopan ympäristössä. Välimerellä pintavesi on paikoin ollut lähes ennätyslämmintä: Pohjois-Italian ja Kroatian edustalla on mitattu jopa yli 30-asteista pintavettä (kuva: Wetterzentrale)

Elokuun tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty