Ei tietoa talvesta

Julkaistu
Tihkusade syntyy sumupilvessä. Myös harmaassa on sävyjä, valoa ja varjoa. Kuva: mysza831/flickr

Lokakuu loppuu ensi maanantaina, jolloin siis alkaa marraskuu. Kun säätilastot tehdään tyypillisesti kuukausittaisiksi, niin marraskuusta tiedetään, että se on meillä vuoden pilvisintä akaa. Ja onhan se jo nähty: vaikka korkeapaine on maannut yllämme hartaasti, on se tuonut aurinkoa vain tarkasti annostellen. Sumupilvi ja sumut ovat tänäänkin olleet sitäkin yleisempiä. Lämpötila on etelässä kahdeksisen, Oulussakin 6 ja Ivalossa 3 astetta. Ja tämä lauha lounainen ilmavirtaus sumupilvineen sekä vesi- ja tihkusateineen on laskelmien mukaan vielä ensi viikonkin suursäätilana Suomessa.

Ilmamassa on niin lämmintä, että sateet ovat vettä, ja vaikkei varsinaista sadealuetta jonain päivänä kohdalle sattuisikaan, niin tihkusateen mahdollisuus helposti kasvaa etenkin niinä päivinä, jolloin lauhan lounaisen ilmavirtauksen on määrä voimistua. Meteorologit puhuvat lämpimästä advektiosta. Vesi- ja tihkusadetta ei sääennusteissa välttämättä eroteta toisistaan, eli tihkut voivat mennä ikään kuin vesisateen piikkiin. Kuitenkin tihkusade on erilaista ja sääilmiönä ihan omansa.

Tihkusade syntyy, toisin kuin varsinainen isompipisarainen sade, maanpinnan lähellä olevassa sumupilvessä (Stratus). Tämän pilvityypin tunnistaa siitä, että esim. korkeimmat savupiiput ja tornit jäävät yläosastaan näkymättömiin sumupilven vuoksi. Kun isompipisarainen sade syntyy yleensä kilometrien korkeudella pilvissä, joissa on yhtaikaa läsnä vesihöyryä, vettä ja jäätä ns. jääkideprosessin seurauksena, tihkusadetta puolestaan saadaan niin, että pienen pienet pilvipisarat törmäävät toisiinsa ja kasvavat lopulta sen verran, että alkavat pudota alaspäin. Yleensä tällä mekanismilla saadaan halkaisijaltaan enintään n. 0,5 mm:n pisaroita. Hyvä nyrkkisääntö on, että tihkua aletaan saada sumupilvikerroksesta, jonka paksuus on 300 m.

Tihkusateen ehkä tärkein merkitys on siinä, että se lumisateen ohella heikentää erittäin tehokkaasti sekä pysty- että vaakanäkyvyyttä. Usein on samaan aikaan vielä utua tai sumua. Toki tihkua ja isompipisaraistakin sadetta voi sataa samanaikaisesti, silläkin on oma sääkoodinsa säähavaintoasemien sääilmoituksissa. Tihkusade voi olla jäätävää, kahdellakin tavalla. Joko sataa aljäähtyneitä tihkusadepisaroita tai tihkusade tulee pakkasella oleviin pintoihin, vaikkapa tien pintaan. Tiivis sumupilvikerros ja lauha ilmavirtaus puolestaan estävät tienpinnan lämpötilaa laskemasta pakkaselle, mutta ainakin Lapissa voi viimeistään ensi viikolla tulla pahojakin keliongelmia. Pilvipeitteen mahdollisesti rakoillessa tien lämpötila laskee ainakin öisin myös etelämpänä.

Ensi viikon alun kuluessa sää kylmenee, joskin vain ohimenevästi, Keski- ja Pohjois-Lapissa niin, että lunta voi sataa enemmänkin. Loppuviikkoa kohden ilma näyttäisi kuitenkin jälleen lämpenevän Lapissa. Maan etelä- ja keskiosassa kaikkein lämpimin ilmamassa (vähän yli kilometrin korkeudella olevan lämpötilan perusteella) on ensi tiistain maissa, mutta lämpötila maanpinnan lähellä ei taida muuksi muuttua, kasvaapahan vain tihkusateen mahdollisuus.

 

 

Säätä lentäjille jo yli kymmenen vuotta

Julkaistu
Ossi Korhonen, Finavian päämeteorologi ja "lentojätkä" välitankkauksella matkalla Inarista Porvooseen joskus keväällä. Kuva: "lentojätkän" kaveri

Joskus on kiva pysähtyä ja  katsoa hiukan taaksepäin: mitä onkaan saatu aikaan. Forecan ja Finavian (entinen Ilmailulaitos) yhteistyö on jatkunut jo yli 11 vuotta.

Vuonna 2000 Foreca avasi lentosääpalvelun harrastajalentäjien käyttöön. Nettisääpalvelu oli Euroopan ensimmäisiä. Vain Yhdysvalloissa löytyi jo silloin lentosäät netistä. Ennen nettipalvelua lentäjät olivat joko soittaneet lennonneuvontaan lentokentille tai seuranneet lentosääennusteita teksti-tv:stä. Teksti-tv:n lentosääpalvelu oli silloin hyvin edistyksellinen.

Lentäjien nettisääpalvelu oli alusta alkaen käytettävissä myös mobiilisti esimerkiksi silloisilla PDA-laitteilla ja nykyisin tietenkin kännykällä. Tämä mobiilius on helpottanut etenkin korpikentille laskeutuvien ja lähtevien lentäjien lentosuunnitelman tekoa.

Sääpalvelussa on lentäjien käyttämiä erikoissäätietoja: tuulia eri korkeuksille, havaintoja ja ennusteita eri muotoisina. Ajan mittaan palvelua on modernisoitu ja säätuotteita lisätty.  Uusimpana asiana palveluun on lisätty linkki Lontoon VAAC-keskuksen  (Volcanic Ash Advisory Center) tuhkasääennusteisiin.

Finavian lentosääpalvelu on suljettu palvelu ja tarkoitettu vain lentäjille. Käyttäjätunnukset  palveluun saa rekisteröityessään. Rekisteröitymiseen tarvitaan lentolupakirja.

Korkeapaine tulee

Julkaistu
ECMWF 500 hPa:n ennustettu painepinnan korkeus (keskimäärin vähän yli 5 km), lämpötila ja vihreällä sade, ma 24.10.2011. Kuva: Forecan meteorologin työasemalta.

Aiemmin tällä viikolla riitti matalapaineita ja myrskyjä, etenkin alkuviikolla. Keskiviikkona päivällä Pohjois-Karjalassa satoi hieman salavihkaan lunta ja illalla puolestaan ukkosti etelärannikolla. Tästä päivästä, joka on siis perjantai, tietokonemallit povasivat jo viikko sitten poutaista ja ainakin osaksi aurinkoista. Nyt on hyvä päivä katsoa tulevaan.

Huomenna lauantaina maan keskiosan yli liikkuu itäkaakkoon matalapaine, joka saattaa hieman syvetä. Sen kanssa kannattaa olla hieman varovainen, jos on mieli maantien päälle siellä, missä oli ennen Oulun lääni. Etenkin matalapaineen keskuksen pohjoispuolella nimittäin voi sataa lunta, veden ohella. Ja jos matalapaine samalla syvenee, sen liike voi hidastua ennustetusta, jolloin sen jälkipuolella voi tulla lumikuuroja myös maan keskiosassa. Länsi-Suomen yli vesisade liikkuu jo aamun kuluessa itään, päivällä sateet painottuvat itään ja Pohjois-Pohjanmaalle. Lapissa on heikkotuulista ja verrattain selkeää. Lännenpuoleinen tuuli voimistuu maan eteläosassa. Päivälämpötila on lounaisrannikolla n. 10, maan keskiosassa +2…+6 ja pohjoisessa n. +2 astetta, Luoteis-Lapissa nollan vaiheilla.

Varhain sunnuntaiaamuna pohjoisessa on heikkoa pakkasta, myös etelämpänä on selkeän sään alueilla nollakeliä. Sunnuntain kuluessa lounaasta virtaa jo suureen osaan maata selvästi lauhempaa ilmaa, mikä ensi vaiheessa näkynee eniten pilvisyydessä: se lisääntyy helposti aina harmaudeksi asti, ja lämpimän ilman etureunaan liittynee sateita, varsinkin Lapissa, missä voi aamulla sadella läntisimmässä osassa ensin luntakin. Mutta ei hätää, Suomeen alkaa sekä eurooppalaisen (ECMWF) että USA:n (GFS) globaalin ilmakehämallin mielestä vahvistua korkeapaine. Sen lopullinen asettautuminen eli sijainti Pohjois-Euroopan alueella vasta määrää, kuinka paljon sen myötä saadaan myös aurinkoisia, kuulaita syyspäiviä.

Kyseessä on selvä suursäätilan muutos matalapaineista korkeapaineenalueeseen, josta voi tulla pitkäikäinen. Sen alueella ilman lasketaan olevan ennemminkin lauhaa kuin ainakaan kylmää, mikä kylläkin kasvattaa aamusumujen mahdollisuutta, eivätkä sumupilvet aina kovin helpolla hälvene. Lämpötilat ovat suureesti riippuvaisia pilvistä ja sumuista, jotka tasoittavat yön ja päivän eroa tässä mielessä. Mahdollisesti sää aurinkoistuu vasta vähitellen ja selvimmin siellä, missä ilmavirtausta pääsee kuivattamaan Norjan Kölivuoristo. Mutta ei siis tarvitse sateessa ja kurassa liota, vaikka pilviä olisikin.

Minulla on tapana antaa aiheisiini liittyviä internetlinkkejä innostaakseni ihmisiä itseopiskeluun, joten tässä jokunen. Niillä voi testata itseään, miten pitkälle erilaisia aineistoja oppii lukemaan ja tulkitsemaan. Tai sitten ei opi, mutta tässä kuitenkin (kovaa kamaa, ei heikkohermoisille):

http://www.wetterzentrale.de/

http://profi.wetteronline.de/

http://www.meteo.uni-koeln.de/meteo.php?show=En_We_Ue

 

 

 

Säägrafiikka valmistuu vaiheittain

Julkaistu

Suuri osa meteorologin työpäivästä Maikkarilla kuluu sääkarttojen grafiikoita piirtäessä. Jo lähdössä karttapohjalla on valmiina teitokonelaskemiin perustuvat paineen, sateen, pilvisyden ja lämpötilan datakentät. Matalapaineet, rintamat, tuulinuolet ja sääsymbolit meteorolgi lisää kartalle itse. Minä teen kartat aina saman kaavan mukaan.

1. Grafiikan piirtäminen alkaa karttapohjalta, jossa on valmiina paine-, sade-, pilvisyys- ja lämpötilakentät.

Sääkartalla on valmiina tietokonelaskemiin perustuvat datakentät.

2. Säätila ja sen muutokset hahmottuvat paremmin kun kartalle lisätään korkea- ja matalapaineen keskukset ja niihin liittyvät säärintamat.

Okluusiorintama on violetti, kylmä- sininen ja lämmi- punainen.

3. Tuulinuolet kuvaavat liikettä. Mitä enemmän nuolia, sen kovempi tuuli.

Punainen nuoli kertoo lämpimästä advektiosta, sininen kylmästä.

4. Myös datakenttiä voi muokata. Joko siksi että meteorologi on erimieltä kuin tietokonemalli, tai siksi että karttaa olisi helpompi katsoa.

Pilvilauttaa on pyyhitty pois idästä ja sadetta Keksi-Suomesta.

5. Lisätään sääsymbolit.

"Aurkinkoisinta kaakonkulmalla"

6. Viimeiseksi rukataan lämpötilat.

Etelä-Suomea on lämmitetty hieman.

Tämä kartta on piirretty maanantaina. Tänä aamuna siitä tuli vähän erinäköinen.

Kuinka pitkät ovat etanan sarvet?

Julkaistu
Saa nähdä, miten kova tai lauha talvesta tulee. Kuva: flickr/talaakso

No, pian noita etanoita ei näe enää edes kohmeisia, mutta päivien kylmetessä kohti loppusyksyä on ainakin keskustelu tulevan talven säästä kuumentunut. Toivottavasti mahdollisimman moni aiheesta kiinnostunut tallettaa nyt väitetyt asiat niin, että voi talven kuluessa tai sen jälkeen tarkistaa, mihin oli luottamista ja mihin ei. Tieteenkin kentällä kun voidaan lopulta väittää kaikenlaista, kun tieteen “tieto” loppuu.

Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) 15. syyskuuta julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan lokakuusta joulukuuhun ulottuvan jakson keskilämpötila on selvästi tavanomaista korkeampi. Lapissa on tavanomaista sateisempaa, muualla normaalisateista. lmanpaine on keskimäärin jonkin verran tavanomaista alempi, mikä antaa viitteitä matalapainevoittoisen säätyypin vallitsemisesta. (Lähde: http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta )

Pitkän ajan tietokone-ennusteet eivät pyri ennustamaan säätilanteita, vaan antavat viitteitä siitä, onko jollain alueella esim. lämpimämpää ja sateisempaa kuin tavanomaisesti ko. aikaan vuodesta. Tällaiset ennusteet ovat lyhyen ajan sääennusteita alttiimpia tulkinnoile. Edellä mainitulla lähdesivulla kannattaa vierailla, luulisi seuraavan vuodenaikaisennusteen päivittyvän samaan paikkaan.

Tietokonemalli siis olisi kallistumassa alkutalven osalta mielummin vuodenaikaan nähden lauhaan kuin kylmään loppusyksyyn ja alkutalveen. Mutta sitten tähän talven säähän näyttää olevan muitakin näkökulmia. Brittiläinen The Daily Mail – lehti on kirjoittanut tutkimuksesta, jonka mukaan Pohjois-Eurooppaa uhkaisi kylmä talvi, koska auringon aktiivisuus, joka vaihtelee 11 vuoden jaksoissa (mm. auringonpilkkumaksimit), on nyt vuoden päivät ollut vaihtelunsa alimmassa vaiheessa. Aiemmin Nature Geoscience -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan kyse on siitä, että ilmakehän stratosfääri (sääilmiöt tapahtuvat alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä) olisi tavanomaista viileämpi, mikä vaikuttaisi myös alailmakehän ilmavirtauksiin ja tuuliin sekä siihen, että Pohjois-Eurooppaan virtaisi kylmää ilmaa.

Kuulostaa kieltämättä aika kummalliselta, enkä tiedä ilmakehän tai sään kovin suuressa määrin noudattavan 11 vuoden auringonaktiivisuusjaksoja. Tuon aktiivisuuden isommat, pidempiaikaiset vaihtelut sen sijaan voisivat selittää osan esim. maa-ilmakehä -systeemin lämpötilan noususta, mutta että suunnilleen joka 11. vuosi pitäisi olla erityisen kylmiä talvia, niin… Mutta laitan tähän linkin tuohon julkaisuun: http://www.nature.com/ngeo/journal/vaop/ncurrent/full/ngeo1282.html , josko siitä joku jotenkin valaistuisi.

Minä en usko kenenkään tekemiin liian pitkän ajan sääennusteisiin, mutta onhan sekin eräänlaista sosiaalista peliä näistä keskustella, siis sitä kuuluisaa small talk´ia.

Tuuli kääntyy pohjoiseen – siis mistä tuulee?

Julkaistu

Mitä sinun mielestäsi tarkoittaa, kun sanotaan, että tuuli kääntyy pohjoiseen?

Nyt kun olen saanut mielenkiintosi kohdistettua tähän suuntaan, voin paljastaa, että oikeastaan tämä ei ole mielipidekysymys. Tuulen suuntana ilmoitetaan aina se suunta, josta tuuli puhaltaa. Lounaistuuli puhaltaa lounaasta koilliseen, itätuuli idästä länteen. Kun tuuli kääntyy pohjoiseen, se tarkoittaa, että tuulee pohjoisesta etelään. Mutta myönnän, että sanonta on harhaanjohtava. Joskus takavuosina sain työpaikalle tuohtuneen puhelun mieheltä, jonka verkot oli kuulemma laskettu väärään päähän järveä käyttämäni harhaanjohtavan sanonnan vuoksi.

No, lähipäivinä siis tuulee pohjoisesta – etenkin huomenna torstaina. Luvassa on muutama varsin kolea päivä ja pakkasyö. Viikonloppuna tuulen suunta on kuitenkin taas lounaasta ja sekä päivät että yöt lämpenevät.