Marraskuun alkaessa on aika luoda lyhyt katsaus menneen kuukauden säähän. Lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista lämpimämpi, kuukauden keskilämpötila oli noin asteen verran tavanomaista korkeampi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila oli tavanomaisissa lukemissa, Lapissa oli paikoin jopa normaalia kylmempää.
Näin kesäiseltä näytti vielä 16.10. Keski-Suomessa. Kuva Maarit Siitonen
Lokakuun lämpimin jakso osui kuukauden puoliväliin. Tuolloin Itä-Euroopassa ollut laaja korkeapaine työntyi myös meille ja toi mukanaan lämmintä ilmamassaa. Lokakuun 14. päivä lämpötila kohosi Kruunupyyssä 20,9 asteeseen, kyseessä oli kaikkien aikojen korkein lokakuussa mitattu lämpötila. Poikkeuksellista oli myös ennätyksen ajankohta, yleensä syyspuolen lämpötilaennätyksiä rikotaan kuukauden alkupäivinä sään viilentyessä talvea kohti mentäessä.
Elokuu vetelee viimeisiään ja kalenterin mukaan huomenna siirryttäisiin jo syksyyn. Vaan eipä sään osalta: kuun vaihde tuo meille uuden korkeapaineen ja annoksen jopa helteistä ilmamassaa. Auringon teho on kuitenkin heikentynyt kesän huippulukemista jo sen verran, ettei hellettä voi enää taata, mutta hyvin kesäisiä lämpötiloja kuitenkin.
Epävakaista ja kesäisen lämmintä
Viikonlopun sää on epävakainen. Lauantaina sadekuuroja tulee erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, muuallakin pilvisyys on melko runsasta. Sunnuntaina korkeapaineen alue kurottaa Suomeen ja kuuroherkkä alue kutistuu maan itäosan yllä. Lämpötila kohoaa ylimmillään jo maan etelä- ja keskiosassa 20-23 asteeseen, pohjoisessakin yli 15.
Alkuviikon lämpötilat näyttäisivät olevan jopa 5-8 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja korkeammat. Normaalisti syyskuun alkupuolella päivän ylin lämpötila on etelässä n. 17, maan keskivaiheilla 15…16 ja Lapissa 12…14 astetta. Alkuviikolla aurinkoisimmilla alueilla voidaan etelässä yltää lähelle hellerajaa eli 25 astetta, mutta runsas pilvisyys ja sadekuurot voivat torpata lämpimimmät lukemat. Ikävä kyllä syyskuun puolella edes korkeapainetilanteessa ei voi enää mennä takaamaan aurinkoa ja lämpöä, sillä yön aikana syntyvät sumupilvet saattavat velloa taivaalla aamun yli iltapäivään. Joka tapauksessa alkuviikon lämpöolot vastaavat ennemminkin normaalia heinäkuista kuin syyskuista päivää. Onko syyskuu tulevaisuuden uusi kesäkuukausi?
Ennustettu lämpötilapoikkeama Euroopan yllä maanantaina 3.9.2018. / GFS; Pivotal Weather
Helleraja ja -ennätys voi ylittyä vielä
Kaikkien aikojen myöhäisin hellepäivä on mitattu 17. syyskuuta vuonna 1947 Tampereella. Pisin syyskuinen helleputki koettiin puolestaan Raumalla vuonna 1968, jolloin hellettä oli syyskuun alussa viitenä päivänä putkeen ja ylin lukema kohosi 28,8 asteeseen, joka toimii samalla myös Suomen syyskuun lämpöennätyksenä.
Ensi viikolla Suomen lähettyvillä pyörii jopa helteistä ilmamassaa, joka voi aika ajoin yltää eteläiseenkin Suomeen. Ylin lämpötila voi siis jossain vaiheessa viikkoa kivuta yli 25 asteen. Tähän mennessä hellepäiviä on tänä kesänä kertynyt huimat 63 kappaletta, ja kaikkien aikojen helle-ennätystitteliä pitää vuoden 2002 kesä 65 hellepäivällä. Kolme hellepäivää tulevalle syyskuulle ei tässä sääasetelmassa näytä mahdottomalta yhtälöltä, joten tarkkaillaan tilanteen kehittymistä.
Vielä ehtii nauttimaan loppukesän lämmöstä! Kuva: Markus Mäntykannas, Hanko
Tarkista paikkakuntaiset 1-15 vuorokauden ennusteet sivulta www.foreca.fi
Allekirjoittanut oli viime viikon myöhäisellä talvilomalla Espanjassa. Äkkiseltään voisi kuvitella kevään olevan jo pitkällä Etelä-Euroopassa, mutta Espanjassakin kevät on ollut varsin viileä ja epävakainen. Lumisateita tuli viime viikolla vielä laajalti vuoristossa ja rantalomakohteissakin paikalliset hytisivät toppatakeissaan.
Sitä vastoin itäinen Välimeri ja Keski-Eurooppa ovat kylpeneet viime päivinä jo kesäisessä lämmössä. Kesäinen ilma käväisi maanantaina Baltiassa ja Ruotsissakin saakka, missä 20 asteen raja rikottiin useammalla paikkakunnalla. Viron Tarttossa mitattiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea lukema: 23,1 astetta.
9. huhtikuuta mitattuja korkeimpia lämpötiloja. Baltiassa ja Ruotsissa ylitettiin 20 asteen raja useammalla paikkakunnalla.
Ensin viileämpää
Lähipäivinä korkeapaine vahvistuu Suomen ylle ja hetken ajan meillä on talvisempaa ilmamassaa päällä. Erityisesti yöt ovat vielä viikonlopulle saakka hyvin kylmiä ja pakkanen saattaa selkeillä alueilla kiristyä laajalti yli 10 asteeseen. Päivisin aurinko helottaa kuitenkin jo voimakkaasti nostaen lämpötilat kylmästä ilmamassasta huolimatta lähelle vuodenajan normaaleja keskiarvoja, etelässä 8-10 ja pohjoisessa 5-8 asteeseen.
Viikonloppuna kosteampaa ja lämpimämpää
Viikonlopun mittaan korkeapaineen painopiste siirtyy Suomen itäpuolelle, jolloin etelästä alkaa vähitellen kiertyä kosteampaa ja lämpimämpää ilmaa. Perjantai ja lauantai näyttävät vielä varsin aurinkoisilta, mutta sunnuntain sääennusteissa näkyy jo hajanaisia vesisateita. Aurinkoisilla alueilla viikonlopun lämpötila voi kohota etelässä lähelle 15 astetta ja pohjoisessakin 10 asteen vaiheille.
Kesäisiä hetkiä ensi viikolla?
Ensi viikolla Suomi näyttäisi kuuluvan länsivirtausvyöhykkeelle. Laaja korkeapaineen alue on vahvistumassa Britteinsaarten ylle pyörittäen Suomeen lämpimämpää ilmaa. Tämän hetkisissä ennusteissa ensi viikko näyttää vaihtelevalta: välillä paistaa, välillä voi vähän sataa. Lämpötilojen osalta näyttää hyvin mielenkiintoiselta: korkeapaineen pohjoispuolitse voi nimittäin yltää Suomeen saakka jopa kesäisen lämmintä ilmaa, jolloin lämpötila kohoaisi etelässä ylimmillään lähelle 20 astetta ja pohjoisessakin liki 15 astetta. Ei ole täysin poissuljettua, että länsinaapurissamme mitattaisiin jo kevään ensimmäinen hellepäiväkin (”högsommardag”).
Ensi viikolla Britteinsaarille tai Keski-Eurooppaan asettuva korkeapaine voi pullauttaa pohjoispuolitseen kesäisen lämmintä ilmaa Skandinaviaan ja osaan Suomeakin.
Äkillisen lämmön kääntöpuoli: kevättulvat ja siitepöly
Sään nopean lämpenemisen ja mahdollisesti huomattavasti tavanomaista korkeampien lämpötilojen seurauksena kevään tulvatilanne saattaa pahentua ensi viikolla merkittävästi osassa maata. Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta lunta löytyy vielä laajalti yli puoli metriä, Lapista paikoin yli metrin verran. Yli 10 asteen päivälämpötilat ja mahdollisesti plussan puolelle kohoavat yölämpötilatkin kiihdyttävät lumien sulamista. Seuraa lumitilannetta Forecan sivuilta.
Ennusteen mukaan myös siitepölykausi starttaa kunnolla maan etelä- ja keskiosassa. Lepän siitepölyä on kohtalaisia määriä ja vähitellen siitepölyä löytyy myös pohjoisempaa. Säiden jatkuessa lämpiminä myös koivun kukinnat saattavat alkaa etelässä jo lähiviikkoina. Seuraa siitepölytilannetta Forecan sivuilta.
Katso videolta tarkemmin Joannan ennuste viikonlopun säästä ja ensi viikon lämpenemisestä. Muistathan seurata Forecaa myös Youtuben puolella Foreca Suomi -kanavalla nähdäksesi tuoreimmat säävideot!
Huhtikuussa elämme suurta muutosten aikaa ja kevät ottaa suuria harppauksia. Aurinko lämmittää kuun puolivälin jälkeen jo samalla teholla kuin elokuussa. Kevään etenemistä saattavat kuitenkin vielä hidastuttaa pohjoiset kylmänpurkaukset, kylmä Itämeri ja hitaasti lämpenevä ilmakehä. Keskiviikkona eteläisin Suomi saa maistiaisia Etelä- ja Keski-Euroopan lämpöaallosta.
Lämpöä Etelä-Euroopasta
Tänään Välimereltä lähtöisin oleva lämmin pulssi ylsi jo Etelä-Baltiaan ja -Ruotsiin saakka nostaen lämpötilan mm. Etelä-Ruotsissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna yli 20 asteen. Myös Latviassa käväistiin 20 asteessa.
Ti 5.4.2016 Keski-Euroopassa mitattiin jo kesäisiä lukemia. Ruotsissa rikottiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna 20 asteen rajapyykki. /kuva Markus M. & MTV Uutiset
Polaarisen ja keskileveysasteiden ilmamassojen väliselle rajavyöhykkeelle on suihkuvirtausvyöhykkeelle syntymässä keskiviikon aikana vuodenaikaan nähden melko syvä pintamatala, joka puskee hyvin lämpimän ja kostean ilmamassan kielekkeen osittain Suomenkin ylle. Lämpimin ilmamassa saapuu eteläiseen ja kaakkoiseen Suomeen keskiviikkoiltapäiväksi. Suotuisissa olosuhteissa tähän aikaan vuodesta olisi edellytyksiä sisämaassa mitata jo 17-18 asteen lukemia, mutta huomenna lämpötilan kohoamista rajoittaa merkittävästi melko voimakas, kylmän Suomenlahden yli puhaltava tuuli ja runsas pilvisyys. Aurinkoisemmilla alueilla ylletään kuitenkin parhaimmillaan 12-14 asteeseen. Suomenlahden eteläpuolella aurinko saattaa ehtiä lämmittämään paremmin ja lämpötila kohonnee parhaimmillaan Virossa jopa lähelle 20 astetta.
Suomi on kuitenkin pitkä maa – siinä, missä eteläinen Suomi saa tuulahduksen Etelä-Euroopan lämmöstä, saa Lappi vielä myöhemmin keskiviikkona ja torstaiyönä kunnon lumi- ja räntäsateita.
Keskiviikkona lämmin syöttyövirtaus saapuu Suomeen Välimereltä saakka. Itäisessä Euroopassa ja Balkanilla mitataan monin paikoin kesäisiä lukemia. / kuva Markus M. & MTV Uutiset
Ukkoskausi käynnistyy vähitellen
Kevään eteneminen tietää vähitellen ukkoskauden alkamista. Torstaina Etelä-Ruotsin ylle parkkeeraava ylämatala ja sen myötä kylmenevä yläilmakehä luovat tarpeeksi epästabiilin tilanteen, jolloin useampiakin ukkoskuurosoluja voi syntyä Ruotsin ylle. Osa kuuroista voi lounaisvirtauksen mukana ajautua Suomeen, mutta ukkoset taitavat hiipua pois. Yksittäiset ukkoset yleistyvät huhtikuun aikana mantereen puolella vähitellen auringon lämmittävän vaikutuksen kasvaessa. Tämän myötä epästabiilissa tilanteessa pilvet jaksavat kasvaa korkeutta ja taivaalla alkaakin näkyä kevään edetessä yhä enemmän kukkakaalimaisia kuuropilviä.
Lämpö kärkkyy Suomen eteläpuolella jatkossakin
Suursäätilassa trendi näyttäisi lähitulevaisuudessa olevan se, että lämpimän ilman pulsseja suuntautuu useampiakin Suomen eteläpuolitse kohti itäkoillista. Eteläinen Suomi on hyvin lähellä kesäisiä ilmamassoja ja lämpötiloja, mutta todennäköisempää on se, että lämpimin ilma jää eteläpuolellemme ja kevät etenee maltillisesti. Maan etelä- ja keskiosassa loppuviikko on kuitenkin useita asteita tavanomaista lämpimämpi, ja sunnuntaina tai viikonvaihteessa voidaan yltää laajemminkin 10-15 asteen lukemiin. Pidemmän ajan ennusteissa ei ole viitteitä takatalvesta, joten kevät kyllä etenee huhtikuussa.
Kuva 3: Lähitulevaisuuden suursäätila Euroopassa. Kesäinen lämpö suuntautuu Välimereltä kohti koillista juuri ja juuri Suomen rajojen eteläpuolelta. Keväisellä puolella sää on vaihtelevaa ja ajoittain sateista. Takatalvi ei näyttäisi uhkaavan Suomea. / kuva Markus M. & MTV Uutiset
Konvektio toimii ilman ja palokaasujen kuljettajana, mahdollistaen kuvan mukaisen retkikeittimen toiminnan.Syksy vielä rimpuilee viimeisillä voimillaan, mutta lähestyvä marraskuu ei voi enää jäädä huomaamatta täällä etelässäkään. On jokavuotista lihaskuntotestiä talvirenkaiden vaihdon kanssa. On saanut huhuilla talvitakkia pimeän komeron kätköistä kaiken aamukiireen keskellä. Ei aikaakaan, kun alkaa se ”missä on pipo ja käsineet?” -tuska. Saako tavaratalo taas jokavuotisen asiakkaan penkomaan laareistaan mystisistä nanothermokuiduista punottuja sormikkaita, joissa lämmönjohtavuuskin on kiiltäväkantisen brosyyrin mukaan puhdas nolla, ellei peräti negatiivinen! Aika näyttää.
Kylmyys tuntuu myös torpassa. Asukkaan ei ole pakko heti ensilumien tultua heittäytyä hankeen ja luovuttaa. Selvästi jotain tämä kansa on tehnyt oikein, kun kerran antrooppisen periaatteen mukaisesti kaiken tämän kylmyyden ja pakkasen keskellä olemme selviytyneet – ja olen tästä hyytävyydestä teille vielä kertomassa! Pitää tuntea vihollinen ja tietää, että kuinka sitä vastaan taistellaan. Ei saa jäädä hankeen makaamaan!
Lämpöenergia siirtyy kolmella päämekanismilla: johtumalla, säteilynä ja konvektion (kuljetuksen) avulla. Kuumaan teekuppiin asetettu metallilusikka alkaa melko pian lämmittämään sormia, joten materiaalien lämmönjohtavuuteen ja rakennuksien kylmäsiltojen katkaisuun kiinnitetään täällä huomiota. Vaikka ikkunamarkkinoilla ei nyt aivan ole Maxwellin demonin asuttamaa ikkunalasia, kyykkimässä siellä lasien välissä hiljaa ja lajittelemassa kylmiä sekä kuumia ilmamolekyylejä tarkasti oikealle puolelle lasia, on nykyaikainen ikkunalasi kohtalaisen hyvä menetelmä lämmön karkaamisen pysäyttämiseen. Lämpösäteily imeytyy lasiin, toki se myös säteilee sitä, mutta lienee kohtalainen kompromissi, jos näkyvän valon aallonpituuksia pitäisi saada sisään ja ulos. Lisäksi lasien välinen ilmakerros toimii lämmön johtumisen eristeenä. Aivan täydellinen ratkaisu ei ole, sillä termospullon kaltaista rakennetta ikkunasta on vaikea tehdä.
Lämpöenergian siirtoa kuljetuksella on kahdenlaista. Konvektio on läheisesti nosteeseen liittyvä lämpöenergian siirtomekanismi, missä lämmin ilma pyrkii aina kohoamaan ylöspäin. Advektio on väliaineen kuljettamana tapahtuvaa energian siirtoa, siis periaatteessa edellisen kaltaista, mutta tapahtuu aktiivisesti merivirtojen tai tuulen kuljettamana. Näitä kahta mekanismia on joskus vaikea erottaa toisistaan, mutta tärkeää on huomata, että konvektion vuoksi kissat viihtyvät korkeiden hyllyjen päällä. Alhaalla lattianrajassa ilma on aina kylmempää.
Konvektio mahdollistaa myös torppia lämmittävien takkojen ja savuhormien toimivuuden, mutta jostain se korvausilmakin on saatava. Pitäisi niin säästää, tilkitä ja tukita, mutta on se termospullossakin epäterveellistä asua.
Kalevalan 30. runo tietää kertoa Pakkasen, Puhurin pojan synnystä seuraavaa:
”Kukas Pakkasen imetti, kovan ilman kostutteli,
kun oli maammo maiotoinna, emonen utaretoinna?
”Sai poika pahantapainen, tuli turmion-alainen.
Ei ollut nimeä vielä pojalla epäpäöllä.
Pantihin nimi pahalle: pantihinpa Pakkaseksi.
(Lähde: Kalevala)
Valokuva: Poikkileikkaus konvektioon perustuvasta retkikeittimestä. Lähde: commons.wikimedia.org Hobo_stove_convection_2.jpg , Julkaistu GNU Free Documentation -lisenssin alla. Käyttäjä Dontpanic, ”Cutaway illustration of a hobo stove including air convection. Done in Cinema 4D.”
Tämä sivusto käyttää evästeitä palvelun toimittamiseen, sosiaalisen median jakotoimintojen toteuttamiseen ja liikenteen analysointiin. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit myös tutustua uudistettuun tietosuojakäytäntöömme.Ok
